Revision [1249]
This is an old revision of DeepBlackSky37 made by AdminDare on 2020-03-09 08:14:18.
Devil and the Deep Black Sky 37: Basiliski
<-- 36: Urasuunnitelmat - 38: -->
"Sain raportin, että tähdet ovat kadonneet. Tarkistin, ja näin on."
- Falk
- Falk
Liberty, Ganymede, toukokuun loppu 2146
Acosta ja Lavezzi käyvät Ayezin luona. Lavezzi kertoo epäilynsä eräästä Saint Eskilin sotilaasta. Ayez vaatii tiukkaa faktaa, eikä katsele Lavezzin kiertelyä, mutta kun Acosta tukee alaistaan, hän suostuu tutkimaan vakavaa syytöstä. Myöhemmin Ayez kertoo Acostalle, mitä on tämän perusteella on saatu selville, ja että vaikka syytös näyttää perustellulta, toistaiseksi toimenpiteisiin ei ryhdytä.
Kesällä joukko ihmisiä päättää palveluksensa.
Saint Eskil, Kallisto, heinäkuun loppu, 2146
Viiden viikon kesäloma on vietetty, enimmäkseen Ger∂rillä, ja sotilaat palaavat palvelukseen. Saint Eskil on siirtynyt puolivuosittaiseen sykliin uusien matruusien sisäänottamisessa, ja alukselle on taas saapunut setti uusia mortteja. Acosta, Coleman, Falk ja Iglesias eivät ryhdy näihin pahemmin tuttavuutta tekemään; he antavat aliupseeriensa hoitaa tulokkaiden integroinnin alukselle. Joukossa on vain yksi puolituttu, Luján V:n eloonjäänyt, 17-vuotias Maria Pilar Rey.
Olennaisempia uusia kasvoja ovat kaksi uutta ammattiupseeria: asejärjestelmiin saapuva kadetti Prak, ja siltaupseerin tehtävän ottanut yliluutnantti Laguri. Siltahenkilöstöstä Abelló on saanut ylennyksen aliluutnantiksi. Lavezzi tai Lindh sen sijaan eivät ole saaneet upseerin natsoja ja ovat edenneet vain kersantiksi.
Vilén on ylennetty luutnantiksi, ja aluksen lähdettyä liikkeelle hän pitää upseerikerholla tämän kunniaksi juhlan. Valtaosa aluksen johtotason henkilöstöstä on paikalla. Laguri näyttää hieman kohottavan kulmakarvojaan sille, että paikalla on myös pahaisia ylikersantteja, tosin kun Acosta juttelee hänen kanssaan, hän kyllä käyttäytyy täysin asiallisesti. Laguri on nähty aiemminkin: hän oli lyhyen aikaa Saint Eskilillä Saint Genevieven tuhoutumisen jälkeen - hän oli aiemmin palvellut laivaston esikunnan turvapäällikkönä. Sitä ennen hän oli maihinlaskujoukoissa, ja on nähnyt melkoisesti toimintaa Tasavallan syntymän jälkeisinä vuosina, kun venäläis-kiinaliaisten joukkojen ja transhumanistien rippeitä siivottiin pois Jupiterin kuilta. Nyttemmin hän on kuitenkin siirtynyt urallaan sivuttain hallinnolliseen suuntaan. Acosta kertoo Lagurille myös tarinoita Saint Eskilin miehistön vaiheista osoittaakseen, ettei tässä ihan keltanokkia olla.Uudet mortit sopeutuvat alukselle suht nopeasti, vaikka aika lapsia he ovat. Syyskauden alku menee sotaharjoituksessa, ja sen aikana ehditään hieman tutustua nykyisiin kuvioihin. Asekadetti Prak osoittautuu sosiaaliseksi ja fiksuksi nuoreksi tyypiksi jolla on kotona homopolyperhe ja joka on yhtä aikaa sekä sotilaallinen että hyvä ihmisten kanssa. Falkia, jonka palveluksen loppu on jo häämöttmässä, ei varsinaisesti sotilastouhu enää suuremmin nappaa, mutta Prak saa melkein huomaamatta hänet vielä pysymään kiinnostuneena mm. alikersantti Paraisonin kouluttamisesta mahdollista ylennystä silmälläpitäen.
Henkilöstöjärjestelyjä
Alustekniikassa ja infrajärjestelmissä tulee ylempää käsky, että aliluutnantti Webicaa aletaan perehdyttää myös tekniikan toimiin (reaktoriin ja tietotekniikkaan). Tämä siksi, että Colemanin palvelusta on jäljellä enää nelisen kuukautta, ja kun hän lopettaa, tekniikkaan jää osaamisvaje. Webica voisi tuolloin siirtyä tekniikkaupseeriksi. Tämä sopii kaikille asianosaisille. Mitään kiirettä siirtymiseen ei ole. Coleman spekuloi, että ennen joulua Valcuijan saattaa saada ylennyksen aliluutnantiksi: runkoalikersantti on palvellut nykyisessä asemassaan jo vuoden ja on osoittautunut huomattavan päteväksi, ja selvästi nykyään infrapuoleltakin on mahdollista saada ylennys.
Jos teknisellä puolella meno on leppoisaa, sillalla asiat ovat toisin. Kolme aliluutnanttia - Valchak, Iglesias ja Abelló - pystyvät pyörittämään siltaa helposti keskenäänkin, joten Lagurilla ei ole paljonkaan tekemistä. Yliluutnantti kutsuu sillan upseerit keskusteluun, ja sanoo, että aluksen miehistö on liiaksi yläpainoinen, ja tästä johtuen aluksen johtoryhmässä istuu ylikersantteja. Sillalla on neljä upseeria, valtauksessa ei yhtään, ja tämä tilanne on syytä korjata. Koska sekä Iglesias että Abelló ovat kunnostautuneet myös kenttätaistelutehtävissä, he voivat keskenään päättää, kumpi heistä ottaa valtausmestarin tehtävän itselleen. Acosta siirtyisi alaspäin operatiiviseksi komentajaksi.
Vaikka tätä ei Lagurille sanotakaan, kaikki jotka suunnitelmasta kuulevat ovat sitä mieltä, että ajatus on täysin älytön. Valtausporukka on joukko dysfunktionaalisia sekopäitä, ja heidän käsittelemisensä vaatii erikoista luonteenlaatua: Acosta on tällä hetkellä tarkalleen oikea henkilö oikealla paikalla. Abelló arvelee, ettei hänellä ole mitään kykyä komentaa tuota ryhmää, eikä Iglesias usko pärjäävänsä olennaisesti paremmin. Asiaa puidaan mm. Ayezin kanssa, joka on samaa mieltä siitä, ettei moinen siirto olisi alkuunkaan hyväksi ja sanoo omalla tahollaan koettavansa vakuuttaa Lagurin siitä, että tähän ei ryhdyttäisi.
Acostan ylentäminen aliluutnantiksi olisi yksi keino ratkaista tilanne, mutta tämä saattaisi pidentää Acostan palvelusaikaa. Acostalle tämä ei olisi mikään ongelma, mutta ylentäminenkään ei ole oikein mahdollista. XO Qassim osaa valaista vähän enemmän asioiden taustoja: Saint Eskilin miehistörakenne on vinoutunut, koska Mioryn kapinan jälkeen ylempää tuli melkeinpä käsky ylentää kaikki siinä sankaritekoja tehneet, mikä on jättänyt jälkeensä suuren määrän varusmiesupseereja vuoden 2144 saapumiserään. Nyt laivueen johto on katsonut paperilla aluksen palkkakuluja, on sitä mieltä, että ne näyttävät omituisilta ja haluaa niihin korjauksia - eikä ratkaisuksi voi oikein tarjota yhtä kallista varusmiesupseeria lisää. Asia hoitaa itse itsensä vuodenvaihteessa kun 2144 vuosikurssi pääsee kansalaisiksi, mutta Laguri haluaa sulan hattuunsa siitä, että hän järjestää asian jo ennen sitä. Lisäksi vanhana maihinlaskusotilaana Laguria mahdollisesti häiritsee, että hänen entistä haaraansa ei komenna upseeri, kuten muita haaroja. Käy myös ilmi, että Laguri on Halkenhvadin tavoin politiikaltaan sinivihreä, eikä tämä ainakaan Iglesiasille tule minkäänlaisena yllätyksenä.
Toisin sanoen, koko touhu on typerää sotilasbyrokratiaa ja pelleilyä. Huhut aikeista kantautuvat luonnollisesti miehistönkin korviin, ja valtausporukka käy vakuuttamassa Acostalle, että he ovat yhtenä sieluna hänen takanaan.
Näiden tapahtumien yhteydessä Acosta panee merkille Ayezin laihtuneen huomattavasti, ja tulleen kalpeammaksi. Juteltuaan Ayezin kanssa tämän sielunpaimenen ominaisuudessa hän kysyy, onko tällä kaikki kunnossa. Ayez vastaa ensin "riittävän kunnossa", mutta jatkaa sitten kertomalla, että hänellä on todettu lihaksiston ja luiden rappeuma, joiden vuoksi hänelle suositellaan aktiivipalveluksesta eläköitymistä ja pysyvää siirtymistä matalapainovoimahabiin. Ayezilla ei ole minkäänlaisia bioimplantteja, ja niinpä vuosien palvelus avaruudessa on jättänyt jälkensä hänen modifioimattomaan kehoonsa. Hän ei ole vielä päättänyt, mitä hän asian suhteen tekee, mutta selvästi implanttien ottaminen ei ole hänellä edes harkinnassa (sikäli kun se asiaa tässä vaiheessa edes auttaisi).
Rutiinia
Sotaharjoituksen jälkeen Saint Eskil aloittaa kierroksen partiolaivueen tukialuksena. Käytännössä sen tehtävä on avustaa partiofregatteja tehtävissä, joihin niiden oma kapasiteetti ei riitä. Ensimmäinen kiintoisa komennus tulee, kun sisäjärjestelmästä matkalla ollut rahtialus Simon Says pakenee tullitarkastusta, ja Saint Eskil pyydetään nopeampana aluksena ottamaan se kiinni. Seuraa hurjan jännittävä parin päivän takaa-ajo, jonka lopputuloksesta ei ole hetkeäkään epäilystä: Saint Eskil saa aluksen kiinni ja tekee sille tullitarkastuksen. Veteraaneille tehtävä on rutiinikauraa, eikä kellään vuosikurssin 2144 sotilaalla pulssi suuremmin edes nouse koko keikan aikana. Vastatulleille tehtävä sen sijaan on huiman jännittävä, ja vaikka laukaustakaan ei tarvitse ampua, Simon Says -alukseen nouseminen ja sen tullaaminen on uusien tulokkaiden jutuissa monta päivää. Acosta pyytää alikersanttejaan tarkistamaan hytit, ja takavarikoi Simon Saysilta mukaan otetut laittomat tavarat: joukossa ei ole mitään oikeasti vaarallista.
Partiofregattien tukialuksena toimiminen on enimmäkseen kuitenkin ikävystyttävää. Sotilaspalveluksen viimeiset kuukaudet johtavat siihen, että vuosikurssi 2144 alkaa kokonaisuudessaan olla vähän löysällä vaihteella. Matruusit ovat jo aivan retuperällä, ja kotiutumassa olevat aliupseeritkin hieman laiskottelevat. Upseerit ja ylikersantit jaksavat vielä pinnistää - Falk, koska Prak on hyvä keksimään kiintoisaa tekemistä, Iglesias ja Valchak, koska he eivät halua antaa Lagurille löysää kuvaa, Acosta, koska hän enemmän kammoaa kuin odottaa vapauttaan, ja Coleman, koska taikauskoisena hän on varma siitä, että jotain kauheaa vielä tapahtuu. (XO Qassim tosin huomauttaa tähän liittyen, että aluksella palvelee yksi senaattorin tytär ja toinen tärkeän lobbarin tytär: on epätodennäköistä, että Saint Eskiliä lähetetään mihinkään tiukkoihin paikkoihin niin kauan kuin nämä ovat mukana kuvioissa.)
Acostaa näkyvissä olevan loppupalveluksen tylsyys ahdistaa, ja hän haluaa keksiä siihen jotain parempaa sisältöä. Coleman tekee tilastollista analyysia menneistä välikohtauksista ja toteaa, että suurin osa miehistön kärsimistä tappioista on tullut aluksen sisällä tapahtuneista asioista. Tätä silmälläpitäen Acosta järjestää kaikille sisäisiä harjoituksia: panttivankitilanteita, tunkeilijoiden ulosheittämistä ja vastaavaa. Nämä eskaloituvat välillä melko villeiksi skenaarioiksi, joissa lähtövuorossa olevat matruusit esittävät mitä hurjempia maaliosastoja.
Kun kurssin 2144 palvelusta on jäljellä enää hieman yli sata päivää, Laguri kysyy Iglesiasilta, miten maihinlaskumestarin vaihtaminen etenee. Iglesias aloittaa myötäilevästi, mutta tajuaa sitten, että Lagurilla ei ole mitään halua kuulla hienovaraisuuksia, ja sanoo lopulta melko suoraan, että idea on huono. Iglesias on toki valmis siirtymään jos käsketään (ja mieluummin hän kuin Abelló), mutta siirto olisi pahaksi aluksen toiminnalle. Laguri kysyy, eikö Iglesias saisi pidettyä miehistöä kurissa, mutta diplomaattisen steppailun tuloksena Laguri ei vielä ainakaan puske suunnitelmaansa eteenpäin.
Saint Eskil ottaa vastaan vielä yhden avunpyynnön partiofregatilta. Pyynnön lähettäjä on itse asiassa Saint Sunniva, joka toimii edelleen samassa partiotehtävässä kuin aiemminkin. Se oli tullitarkastuksen jälkeen menettänyt suuren osan reaktiomassaansa toimintahäiriön tuloksena, ja tarvitsee tankkausta pystyäkseen jatkamaan. Halkenhvad vastaa vanhan aluksensa kutsuun, ja ilmoittaa, että Saint Eskil tulee tankkaamaan.
Saint Sunnivan luo lennetään parissa päivässä. Colemanilla on pahoja muistoja alukselta, ja hän on aivan varma, että sen kohtaaminen johtaa johonkin apokalyptiseen katastrofiin. Hän käy huolellisesti läpi kaikki vartiovuorot ja rutiinit ennen kohtaamista.
Hyökkäys
Saint Eskil kohtaa Saint Sunnivan, ja asettuu samalle radalle sen kanssa. Alukset ovat alle kilometrin päässä toisistaan, valmistautuakseen reaktiomassan siirtämiseen rahtikonttien välityksellä. Sitten tapahtuu jotakin.
Omituinen pulssi kulkee Saint Eskilin lävitse. Siltaupseerin vahdissa istuva Iglesias näkee näytöllään jotain merkillistä, ja vaistomaisesti sulkee silmänsä ja katsoo pois. Silti näyttöön katsominen tuntuu kuin joku olisi sohaissut häntä näköhermoon tikarilla. Hetkeksi ajan ja paikan taju katoaa häneltä täysin, ja kun hän saa ne takaisin, silta hänen ympärillään on pimeä ja siellä olleet ihmiset huutavat. Kaikki näytöt ja kaikki valot paitsi hätävalot ovat sammuneet. Hätävalon loisteessa Iglesias näkee, että kapteeni notkuu tuolissaan tajuttomana, ja XO:n paikalla ollut Laguri karjuu sekavia. Monet muutkin sillan sotilaat ovat samassa tilassa. Laguri huutaa, että aluksen kimppuun on hyökätty. Hän määrää matruusi Grandalupoa, joka näyttää olevan vielä jotenkin tajuissaan, laskeutumaan reaktoriin tarkistamaan sen toiminta ja varmistamaan mahdollisuus suorittaa itsetuho jos kyseessä on koneälykontaminaatio. Iglesias vetää turvaovet sulkevasta hätävivusta, ja ovet menevätkin kiinni kun vipuun kytketyt panokset laukeavat. Kuitenkin alus näyttää olevan tieto- ja sähköjärjestelmiltään täysin kuollut.
Acosta on keskuskuilussa ruuman kohdalla, kun valot yhtäkkiä sammuvat. Muutamaa sekuntia myöhemmin kirkuminen alkaa. Pari kantta Acostan alapuolella Myrland on menossa samaan suuntaan; Acosta komentaa tämän mukaansa ja lähtee pimeää kuilua pitkin takaisin keulan suuntaan, kohti valtausosaston tiloja. Ekto molempien ranteessa on niinikään täysin kuollut. Valtauksen tiloistakin kuuluu mekastusta, ja kun Acosta pääsee ryhmänsä kuntosaliin, hän näkee hätävalojen loisteessa tappelun. Scholl koettaa pitää kiinni alikersantti Miguezista, jota Vega on juuri pistänyt puukolla. Lavezzi on niinikään paikalla, ja näyttää vähän iskua ottaneelta. Lavezzi sanoo, että Miguez sekosi ja hyökkäsi hänen kimppuunsa, Scholl ja Vega tulivat apuun ja Vega oli hieman innokas toimissaan. Puukotttunakaan Miguez ei näytä rauhoittuneen: hänen suunsa on puristunut irvistykseen ja hänen silmänsä ovat villit. Hänen haavalleeen annetaan nopeaa ensiapua ja hänet sidotaan kiinni salilaitteisiin. Sitten Myrland lähetetään hyttikannelle herättämään univuorossa olleita ja tuomaan valtausmatruuseita ylös. Täällä sijaitsevat panssarit joihin pukeudutaan -- mutta Lavezzi sanoo, että mikä Miguezin pään sekoittikin, se tuli ruudusta jota hän katseli, ja valtauspanssareiden visorit ovat pelkkää ruutua. Huomattavalla varovaisuudella panssarien tietotekniikka sammutetaan, jonka jälkeen ne ovat kömpelöitä mutta edelleen vahvoja ja hyvin turvallisia.
Punkassaan Coleman herää oivallukseen, että ilmastointi ei ole päällä. Ainoastaan hätävalo syttyy. Coleman poistuu punkastaan ja ottaa hätäpuvun otsavalon mukaansa. Mikään sähköjärjestelmä ei näytä toimivan, mutta selvästi reaktorin antimaterian hallintakenttä on yhä päällä, tai alus ei olisi enää tässä. Ektot ovat kuolleet. Coleman käy nopeasti naapurihyttejä läpi, ja löytää sieltä kouristelevan mutta tajuissaan olevan ja jokseenkin koherentin Mastermanin. Masterman sanoo, että hän oli lukenut ektostaan kenttämanuaalia, kun jotain oli tapahtunut -- kuin joku olisi kaatanut hapoa hänen silmiinsä.
Coleman tunnistaa oireyhtymän. On olemassa (spekulatiivinen) koneälyjen hyökkäys nimeltään basilisk hack, joka ylikuormittaa ihmisen näköhermon ja pitkään jatkuessaan pystyy kirjoittamaan sen kautta tämän persoonallisuuden täysin uudelleen. Basiliski hyökkää nimenomaan näyttöjen kautta. Tasavallan tietotekniikkaan on kuitenkin rakennettu tätä vastaan fyysinen turvakeino: koneilla on suurempi kapasiteetti kuin mitä ne oikeasti voivat käyttää, ja jos joku koettaa ylittää tämän esim. ajaakseen basiliskia, tietokone menee rikki. Ilmeisesti tämä turvakeino on rikkonut aluksen kaikki tietokoneet, mutta pelastanut luultavasti näyttöjä katsoneita miehistön jäseniä täydeltä tuhoutumiselta. Coleman auttaa Mastermanin ulos käytävään. Käytävässä kohdataan Falk sekä Webica. Falk on kiskomassa turvapaneelin takana ollutta Amaspec Skintight -tyhjiöpukua päälleen. Nopeasti tietoja vaihdetaan, ja todetaan, että on parasta jatkaa hätätilanneasemiin. Webicalle tämä tarkoittaa tekniikkakantta, Mastermanille siltaa, Falkille tulenjohtokeskusta ja Colemanille tietotekniikkakeskusta.
Pelinjohtajan kommentteja
kuvaus kesken
Errata! Jonkinlaisen suuren tyhmyyden vuoksi unohdin pelin alussa korostaa poistuvia vanhoja sotilaita. Toisaalta näitä ei ollut kovin paljon, ja monien poistuminen oli käsitelty jo edellisessä pelissä. Toki jonkun Guanchanan ja Busquesin poistumisen olisi pitänyt ehkä käsitellä hieman. Roan lähtö saattoi hyvin olla ikäänkuin rangaistus tyypin tötöilystä kahden maanpetokseen syyllistyneen ääliön tapauksessa.
Toisaalta, kun katson pelimuistiinpanojani, ei ihme, että jotain unohtui. Tämä peli oli melkoinen logistinen painajainen, monimutkaisuudeltaan suoraan avaruusalustaisteluiden luokassa. Lukuunottamatta paria tapausta joiden tilan olin päättänyt (kapteeni, XO, Laguri) olin käynyt käsipelillä läpi jokaisen aluksen sotilaan tilanteen tapahtumien käynnistyessä, ja kartoittanut kansi kannelta, mitä missäkin on tekeillä. Pelkästään session raamitusdokumentti oli 12 A4-sivua pitkä (keskivertopituus tätä ennen on ollut 5 sivua) ja olin kirjoittanut sitä varmaan kuukauden. Hieman karkasi mopo lapasesta tässä, mutta omasta mielestäni lopputuloksen oli hyvin toimiva peli. Oli mainiota, että minulla oli esim. valmiina jokaisen hahmon hätätilanneasemapaikka, niin tiesin mihin kukin kaaoksessa yrittää mennä.
CategoryPelit - CategoryPelit2144 - CategoryDeepBlack - CategoryDeepBlackMainStory
