Revision [378]

This is an old revision of DeepBlackSky08 made by AdminDare on 2016-06-09 14:38:43.

 

Devil and the Deep Black Sky 08: Kaksoisolento



<-- 07: Papukaijojen valtakunta - 09: -->

"En tiedä, jaksanko tätä sotilastouhua enää yhtään."
- MacKay

 


Saint Sunniva, huhtikuun loppu 2144


"Olet XO korvetilla, joka on ottanut hylystä kyytiin joukon puhuvia sikoja. Näille saattaisi löytyä käyttöä eräällä habitaatilla Tasavallassa, mutta habi maksaa sioista lähinnä nimellisen korvauksen. Autonomistiliitto on ilmoittanut, että siat ovat olleet heidän jäsenhabinsa kansalaisia ja vaatii heidän toimittamistaan johonkin liiton habitaattiin, muttei tarjoa mitään korvausta toimituksesta tai muutenkaan mitään koherentteja detaljeita. On mahdollista, että siat ovat olleet kosketuksissa koneälyteknologian kanssa. Miehistölle kelpaisivat porsaankyljykset. Miten neuvot kapteeniasi toimimaan ja millä perusteilla?"
Lastiruuma täynnä neokakaduja, Saint Sunniva kiihdyttää kohti Jupiterin toisella puolella olevaa Miorya. Samalla asevelvolliset suorittavat puolivuotiskautensa lopun kokeita ja harjoituksia. Aliupseerikoulutukseen pyrkiville tulee vastaan tutun oloisesta tilanteesta kertova kysymys, ja siihen annettuja vastauksia vertaillaan päivällispöydässä. Aika monet olivat vastanneet, että siat joko vietäisiin autonomisteille tai vaihtoehtoisesti liitolle, mutta Engel on sitä mieltä, että ensin pari niistä voisi syödä, ja jos maku on hyvä, ne voisi kaupata suoraan jollekin lihajalostamolle. De Vooghtin mielestä siat toimitetaan ehdottomasti autonomisteille, Valchak halusi kysyä neuvoa ylempää sotilashierarkiassa, ja Abdullah Alghanin mielestä koneälykontaminaatioriskin vuoksi koko possulauman voisi paiskata ulos ilmalukosta.

Kysymystä heijasteleva todellinen tilannekin saa käänteen, kun Saint Sunniva muuttaa kurssiaan, ja ottaa Mioryn sijaan seuraavaksi kohteekseen Europan. Jäisen kuun asutus ei suoraan kuulu Jupiterin tasavaltaan, koska aurinkokunnan suurimpana ekologisena aarteena kaikki suurvallat ovat sitä mieltä, että sitä on parempi varjella yhdessä. Niinpä Europa on itsenäinen, ja siellä on mm. Autonomistiliiton lähetystö, jonne kakadut ovat ilmeisesti päätymässä. Samalla sen pinnalla järjestetään suurenpuoleinen pintasotaharjoitus.

Sotaleikit


EUROPA

Sijainti: Europa, Jupiterin kuudes kuu
Painovoima: 0,134 G
Affiliaatio: Itsenäinen valtio (Europan tasavalta, arkikielessä vain Europa), joka noudattaa puolueettomuuspolitiikkaa ja jolla on hyvät välit niin Jupiterin tasavaltaan, Autonomistiliittoon kuin Plantery Consortiumiinkin
Pääkaupunki: Conomora
Väkiluku: 1.5 miljoonaa (ihmisiä ja ihmisjäljitelmiä)
Kielet: Venäjä, espanja, jaava, japani
Rakenne: Europan pinta on 10-30 kilometriä paksu kerros vesijäätä, ja sen alapuolella on sadan kilometrin syvä sula valtameri. Jupiterin säteilystä johtuen asutus on jään sisällä; avaruussatamat ovat lähellä jään yläpintaa, varsinaiset kaupungit taas jään alapinnalla, kosketuksissa valtamereen
Elinkeinot: Oseanografia, luonnontieteet, orgaanisten aineiden perustuotanto ja vienti
Saint Sunniva jää Europan kiertoradalle, ja huoltomiehistö saapuu tekemään siihen korjauksia. Sen miehistö lasketaan Tasavallan joukonkuljetusaluksilla kuun pinnalle. Jäisen tasangon alapuolella, kaukana Europan asutuksista, valmistaudutaan päiviä kestävään pintasotaharjoitukseen, johon kuuluu satoja Tasavallan sotilaita. Harjoitusta edeltää reilun viikon kasarmijakso, johon koostuu pääasiassa kalustokoulutusta ja perustoimintaharjoitteita.

Varsinainen pintasotaharjoitus on hyvin realistinen kokemus: kommunikaatioyhteydet hajoavat ja yksittäiset sotilaat joutuvat tilanteisiin, joiden simulaatiotasosta he eivät ole alkuunkaan varmoja. Acosta johtaa kommandoryhmää jäällä, Iglesias vetää mekanisoitua ajoneuvokolonnaa, Coleman pyörittää huolto- ja korjauspistettä, ja Falk istuu tiedustelu- ja suunnittelukeskuksessa. Falk päätyy lähettämään erään joukkueen kanjoniin, joka romahtaa heidän päälleen, ja pelkää tämän aiheuttaneen oikeita kuolonuhreja. Colemanin huoltokeskuksen katto räjähtää ja huoltotila altistuu Jupiterin säteilylle, mutta työskentelyä ei silti lopeteta. Iglesias ajaa kolonnansa romahdusalttiin jääkentän halki, ja Acostan kommandoryhmä tekee kuolemaa halveksuvan syöksylaskun satoja metriä korkeaa jäärinnettä alas. Acosta itse irtoaa jyrkänteestä ja putoaa yli sata metriä jäähän - mutta jää ei onneksi ole kiinteää, vaan se on kasa murtuvia kerroksia, ja Acosta selviää murtuneella nilkalla, joskin harjoituksen kannalta hän on vainaja.

Harjoituksen menehtyneet siirretään maali- ja huolto-osastoon, joka toimii antagonisteina ja keräilee loukkaantuneita sekä tuhoutunutta kalustaoa pois kentältä. Kulissien takaa nähtynä sotaharjoitus ei ole aivan niin hengenvaarallinen kuin miltä se vaikuttaa; Avaruusjoukot on ennakoinut valtaosan vaarallisista paikoista, ja tehnyt niistä osallistujille hieman vähemmän hengenvaarallisia. Useita loukkaantumisia ja kalustotappioita raportoidaan, mutta sentään kukaan harjoitukseen osallistuva ei menehdy.

Harjoituksen päätyttyä jokainen sotilas saa mietittyä ja rakentavaa palautetta toiminnastaan: mitkä päätökset olivat hyviä, mitä muita seikkoja olisi kannattanut ottaa huomioon jne. Loppuselonteossa katsotaan ammattimaisen studion leikkaama elokuva harjoituksesta, jossa on strategisen yleiskuvan lisäksi erinomaisia yksilötason sankaritekoja niin miehistö- kuin komentotasoltakin. Yleisesti sotaharjoitus on ollut pelottava mutta mukaansatempaava kokemus, ja jälkikäteinen vaikutelma on, että sota on kaiken kauhunkin läpi kunniakasta ja mahtavaa. Harjoituksen jälkeen baarissa on riehakkaat jälkilöylyt, ja perinteiden mukaisesti vainajille tarjotaan koko ilta.

Lomailua: Europa, toukokuun alkupuoli, 2144


Sotaharjoituksen jälkeen Saint Sunniva on vielä useita päiviä huollossa, ja harjoitukseen osallistujilla on pitkä vapaaviikonloppu. Miehistö on Europalla, jään pinnan lähelle kaivetussa jääluolassa sijaitsevassa Conomora Chaosin avaruussatamassa, tarkemmin Tasavallan sotilaskasarmilla ja sitä ympäröivässä armeijakylässä. Täältä voi matkustaa 10 kilometriä syvemmälle jäähän, meren pintaan asti, josta löytyy sekä varsinainen Conomoran kaupunki, että Tasavallan pienempi kaupunki nimeltä Santa Maria del Mar. Santa Maria del Mar on tyypillinen tasavaltalainen lomakohde, ja sinne pääsy on rajoittamatonta. Sen sijaan varsinaiseen Conomoran kaupunkiin saa viisumeita ainoastaan matkatoimistojen matkoille, ja Avaruusjoukoilla on vain kaksi nimettyä matkatoimistoa, joiden kiertueita varten viisumeita saa.

Kjell Astridsdottir paikantaa päivystystä suorittavan Iglesiasin, ja pyytää tätä hyväksymään spesifioimattomat 48 tunnin viisumit Conomoraan. Näiden viisumeiden haltijat voisivat varata minkä tahansa matkatoimiston retken europalaiseen kaupunkiin, ja MacKay kuulemma tuntee erään matkatoimiston pitäjän. Aluksi Iglesias on haluton ryhtymään tähän - spesifioimattomien viisumien kirjoittaminen ei tarkalleen ole päivystäjän valtuuksien rajoissa, vaikka siitä kiinni jääminen onkin erittäin epätodennäköistä - mutta Astridsdottir anelee. Hän sanoo, että MacKay on aivan hajoamassa sotilasmenoon ja tarvitsee paikan joka on kaukana kaikesta tällaisesta - ja matkatomiston pitäjä kuulemma voisi (kaikkien Tasavallan ohjeiden vastaisesti) jättää sotilaat tutkimaan Conomoraa keskenään. Europaa ei kiinnosta turistien valvonta, ainoastaan Tasavalta tahtoo pitää huolta siitä, etteivät sen kansalaiset altistu vahingollisille meemeille. Mutta varmasti Conomora ei voi olla vahingollisempi kuin vaikkapa anarkistiparvi...

Ajatus vapaasta vierailusta lopulta käännyttää Iglesiasin pään. Hän on ensin huolissaan siitä, että Valchak saattaa huomata hänen tekonsa, mutta sitten tajuaa, että Valchak on itse lähdössä Saint Maria del Mariin ja koettaa ilmeisesti herättää aliluutnantti Murrietan huomion. Tällä ei ole aikaa eikä mahdollisuuksia kyylätä Iglesiasin edesottamuksia.

Vierailuretkikuntaan kutsutaan muitakin. Tasavallan ulkopuolista populaarikulttuuria harrastava Perrigos on Astridsdottirin listalla, ja Iglesias itse tarjoaa mahdollisuutta Falkille, Colemanille ja Acostalle, jotka kaikki tarttuvat tähän. Havaitessaan De Vooghtin kiroilevan, että tarjolla on ainoastaan joko tasavaltafasistista Santa Maria del Maria tai sanitoituja turistiretkiä, Iglesias järjestää myös hänelle viisumin. (Schollia ja Engeliä ehdotetaan myös, mutta nämä Iglesias tyrmää.)

Viisumiin otetaan 16 tuntia: poistuminen on aamulla klo 8, ja paluu Tasavallan alueelle keskiyöllä. Ennen matkaa lähtijät käyvät varuskuntakylässä ostamassa tai vuokraamassa itselleen sopivampia vaatteita. Univormu herättäisi huomiota, ja jääluolat ovat varsin kylmiä. Sovittuun aikaan aamulla koko ryhmä onkin Harrison Tours -nimisen matkatoimiston luona, ja siellä parrakas skandinaavi Torsten Harrison ottaa MacKayn vastaan perhetutun elkein. MacKayta koko tilanne hieman nolottaa, mutta joka tapauksessa Harrison saattaa sotilaat vertikaalijunaan, joka vie heidät 10 kilometriä alaspäin. Hän jättää heille yhteystietonsa ja kehottaa heitä ottamaan häneen yhteyttä kun he ovat palaamassa, niin että hän voi saattaa heidät takaisin asianmukaisesti.

Tasavallan rajatarkistuksessa tarkistetaan sotilaiden poistumisviisumit, sekä se, että he kuuluvat luvalliseen turistikiertueeseen. Sitten seuraa Europan rajatarkistus, joka on yksinkertaisempi: kaikilta otetaan vain nimi, kansalaisuus ja sormenjälki, ja heidät toivotetaan tervetulleeksi Conomora Cityyn.

Conomora City


Jääluola kymmenen kilometrin syvyydessä on korkea ja hyvin valaistu, ja pudottaa sotilaat heti tuttuun mainostaulujen maailmaan. Väkeä on liikkeellä paljon, ja ainakin ensivilkaisulta useimmat näyttävät aivan inhimillisiltä, joskin hieman eksoottisesti pukeutuneilta. Muutamia robotteja näkyy myös, sekä joitain varsin erikoisen näköisiä asukkaita.

Sotilaat ostavat ensimmäisestä kioskista paikalliset ektot, joiden mukana tulee älykäs turistiopasjärjestelmä, sekä paikannusfunktio. Ryhmä päättää pyrkiä pysymään yhdessä, mutta ektojen avulla he joka tapauksessa näkevät, missä kaikki ovat. Turistiopasjärjestelmä suosittelee useita nähtävyyksiä, ja Iglesias ristiintarkistaa näitä Harrison Toursin kiertueen kanssa. Yllätyksettömästi suurin juttu täällä on valtameri: kaupungin alapuolella sijaitseva valtava mustuus, jossa on valaita, ja joka on aurinkokunnan ylivoimaisesti suurin vesimassa, Maapallo mukaan luettuna. Aivan kaikki tahtovat käydä tutustumassa mereen.

Sitä ennen ryhmä kuitenkin löytää valtavan ostoskeskuksen, ja päätyy shoppailemaan. Yhdessä pysyminen unohtuu, kun monet lähtevät omien kiinnostuksen kohteidensa perään: MacKay suuntaa uutisfeedien ja vaateostosten perään, Perrigos lähtee etsimään elokuvia. De Vooght haluaa hankkia itselleen muusan.

Muusa on extropialaisten (ja ehkä muidenkin?) käyttämä rajoitettu tekoälyavustaja, joka asuu kyberneettisissä istukkaissa. Ne ovat myös laittomia Tasavallassa, ja de Vooghtin edellinen muusa hävitettiin kun hän loikkasi Extropiasta Tasavaltaan. Hän valittaa, että elämä ilman muusaa on sekä yksinäistä että kankeaa, ja hän haluaa sellaisen jälleen. Hän sanoo, ettei se ole millään tavalla vaaraksi hänelle tai muille - hänen verkkoistukkaidensa ulkomaailmayhteydet on kuitenkin katkaistu, eikä hän aio korjauttaa niitä. Hän tahtoo muusan ainoastaan omaan päähänsä.

Acosta ja Coleman eivät ole aivan varmoja siitä, onko tämä hyvä ajatus, mutta de Vooght koettaa vakuuttaa heitä siitä, ettei tästä seuraa mitään vaikeuksia - että laivasto ei edes huomaa sen olemassaoloa.



Pelinjohtajan kommentteja


Kesken!


<-- 07: Papukaijojen valtakunta - 09: -->


CategoryPelit - CategoryDeepBlack
There are no comments on this page.
Perustuu Eclipse Phase -roolipelin, CC-NC-SA Posthuman Studios, 2008-. Pelijärjestelmänä GURPS.
Kampanja ja kuvitus CC-BY Dare Talvitie, 2015 - 2020 (paitsi jos muuta sanotaan):: Valid XHTML :: Valid CSS: :: Powered by WikkaWiki