Devil and the Deep Black Sky 09: Itsemurhatehtävä
<-- 08: Kaksoisolento - 10: Massamieli -->
"Kun loittoryhmää kootaan, sinä et ilmoittaudu vapaaehtoiseksi."
- Luutnantti Jaramillo, Falkille
- Luutnantti Jaramillo, Falkille
Saint Sunniva, toukokuun loppu 2144
Santa Maria de la Marissa lomailu päättyy, ja sotilaat palaavat sotilastukikohtaan, josta he saavat sukkulakyydin takaisin Saint Sunnivalle. Fiilikset vaihtelevat: jotkut ovat juuri ja juuri riittävän selviä ilmoittautuakseen, jotkut happamia ja penseitä, jotkut näyttävät tyytyväisiltä päästessään takaisin. Joidenkin hienoiseksi yllätykseksi jopa MacKay on vielä vahvuudessa.
Falk ilmoittaa uuden implanttinsa lääkintämatruusi Perrigosille. Perrigos kirjaa tiedon implantista Falkin kansioon, ja juttelee kiinnostuneena implantin toiminnasta tämän kanssa.
Europan kiertoradalta Saint Sunniva ottaa kurssin kohti Keskisten kuiden laivastoa, tarkemmin 1. nopean iskun laivuetta, ja sen komentoalus Saint Joan of Arcia. Huhujen mukaan jotain miehistövaihdoksia on odotettavissa. Vierailu kokonaan toisen laivaston luona on hieman epätavallista.
Colemanin päässä Francis Ngyen on kuullut ohimennen, että kapteeni Skarsgard ja ltn. Jaramillo on kutsuttu neuvonpitoon Joan of Arcin päällikkö kommodori Rocan kanssa. Ngyen ilmaisee halunsa salakuunnella tapaamista mikroboteilla. Coleman kieltää tämän ehdottomasti. Ngyen yrittää järkeilyä, uhkailua ja anelua, mutta Coleman ei suostu harkitsemaan asiaa; oikea, korkea-arvoisten upseerien vakoilu kuulostaa hengenvaaralliselta, ja hän on varma, että mikrobotit havaittaisiin. Ngyen väittää, ettei Tasavallalla ole keinoja havaita niitä, ja hän kyllä tietää, koska hän on ammattivakooja. Sittenkään Colemanin pää ei käänny.
Saint Sunnivan miehistöstä Dachoff poistuu vahvuudesta: hän on saanut siirron 1. nopean iskun laivueeseen, jossa hänestä on tulossa hävittäjälentäjä tai vastaavaa. Kapteeni Skarsgard ja luutnantti Jaramillo käyvät todellakin Joan of Arcilla, mutta keskustelun sisältö jää arvoitukseksi. Vain muutamia tunteja kestävän kohtaamisen jälkeen Saint Sunniva ottaa kurssin kohti Themisto-nimistä ulkojärjestelmän pikkukuuta.
Kapteeni Skarsgard puhuttelee miehistöä. Hän sanoo Saint Sunnivan joutuneen useaan vaikeaan paikkaan, mutta sen miehistön selvinneen niistä esimerkillisesti. Tässä vaiheessa sotilaspalvelusta on aika nimittää aliupseeri- ja upseeripoluille suuntaavia matruuseja. Nimitykset tehdään ansioiden mukaan: taistelufregatilla on kyllä nimityksiin sapluuna, mutta tästä voidaan erityisistä syistä poiketa. Ensimmäisen nimityksen suhteen kyseessä ei kuitenkaan ole mikään poikkeus: matruusi Catalina Acosta saa ylennyksen upseerioppilaaksi (käytännössä alikersantin arvo).
Ylennykseen suhtaudutaan yleisillä suosionosoituksilla, ja tämän jälkeen Acosta pääsee tarjoamaan kaikille virvoitusjuomia ja suklaakonvehteja. Abdullah Alghani, joka oli ainoa valtausryhmän tosiasiallinen kilpailija aliupseerikoulutukseen, näyttää suhtautuvan toverinsa ylennykseen hyvin. Juhlimisen jälkeen Ayez käskee Acostaa siirtämään tavaransa peräkannelta aliupseerihyttiin yläkansilla. Acostan hyttitovereiksi osuvat Astridsdottir ja Guanchana. Hytin tunnelma on hyväntuulisen motivoitunut: Acosta otetaan vastaan heti arvostettuna vertaisena, ei minään uutena morttina. Astridsdottir jakaa Acostan kanssa urasuunnitelmia Ger∂rin rajavartiostossa tai henkivartijana Solanolla, Guanchana lukee vimmalla upseerimateriaaleja ja kertoo, että Acostankin on hyvä tietää, että häntä vaivaa luuston ja lihaksiston rappeuma, joka tekee pidemmän oleskelun yli 0.1G:n painovoimassa vaikeaksi. Partiofregatilla tämä ei kuitenkaan häntä merkittävästi rajoita.
Sotilasrutiinia
De Vooghtin Europalta hankkima muusa ei oikein toimi - de Vooght valittaa, että muusa on lähes idiootti ilman jatkuvaa verkkoyhteyttä, eivätkä sen oppimisalgoritmit toimi oikein. Hän sanoo, että muusa, joka jatkuvasti pyytelee anteeksi rajoittuneisuuttaan on masentava olento, jonka kanssa jakaa pääkoppansa, ja harkitsee sen pyyhkimistä kokonaan. Pari sanaa vaihdetaan myös implanteista - Falkin uusi matematiikkaimplantti toimii hyvin, vaikka se tuntuukin välillä vievän hänen keskittymistään muihin asioihin, ja tuntuu tekevän muutamasta hänen aiemmasta rutiinistaan vaikeampaa. De Vooght kertoo kokeneensa jotain samanlaista kymmenisen vuotta sitten, kun hän sai lingvistiikkaimplanttinsa.
Valchak käy juttelemassa Falkin kanssa, ja kysyy, sattuuko tämä tietämään, kuka alukselle tuo memeettisesti epäilyttävää viihdettä. Ilmeisesti aliluutnantti Murrieta on pyytänyt Valchakia selvittämään asiaan, ja Valchak tuntuu valmiilta vasikoimaan, kenties saadakseen etua ylennysharkinnassa. Falk sanoo Valchakille, että tämän valitsemat keinot ovat alhaisia, ja että kukaan ei pidä vasikoista. Hän varoittaa kolmea mahdollista epäiltyä, MacKayta (joka kiittää varoituksesta, mutta sanoo ettei hänellä ole mitään), Bogedalia (joka säikähtää ja sanoo hävittävänsä kaiken mitä omistaa) ja Perrigosia. Perrigos osti Europalta valtavan joukon Tasavallan ulkopuolista av-viihdettä, ja valittaa, ettei hän ole vielä edes ehtinyt katsoa kaikkea. Hän ottaa yhteyttä Acostaan ja kysyy, tietääkö tämä mitään ratsiasta memeettisen materiaalin lähteille; Acosta sanoo ettei tiedä, mutta kannustaa Perrigosia hävittämään moisen.
Holstin ja Guanchanan kamppailu upseerikokelaan ylennyksestä kulminoituu puolustusharjoitukseen, jossa kumpikin nappaa lennosta ryhmän vapaaehtoisia ja lähtee torjumaan tunkeutujia. Harjoitus on hyvin tasaväkinen; Acosta ja Iglesias lähtevät Guanchanan matkaan, Coleman ja Falk Holstin. Coleman, yhdessä Frankin taitojen kanssa, on valtavan tehokas valtaustaistelija, ja saa jälkeenpäin kehuja panoksestaan. Joka tapauksessa pian harjoituksen jälkeen kapteeni Skarsgard ylentää Guanchanan upseerikokelaaksi (käytännössä aliluutnantin natsat); hän muuttaa pois aliupseerihytistä ja nousee upseerikannelle Murrietan ja Fjellin kanssa.
Kohti Themistoa
Matka Saint Joan of Arcilta Themistolle kestää kolme vuorokautta. Sen aikana Saint Sunniva alkaa tehdä kasvavasti epätavallisempia varotoimenpiteitä. Kvanttikryptattu laserlinkki Saint Joan of Arcille on vain ensimmäinen näistä; heti kun sensoreissa alkaa näkyä mitään, alus määrätään kuuromykkään moodiin, jossa se ei lähetä mitään radiolla, eikä liioin kuuntele mitään. Kaikki passiiviset sensorit suunnataan Themiston suuntaan, ja Valchak havaitsee ensimmäisenä jotain erikoista kiertoradalla.
Themisto on pikkuruinen Jupiterin satelliitti, alle kymmenisen kilometriä halkaisijaltaan, ja liian pieni, kaukana ja arvoton asuttamiseen tai hyödyntämiseen. Nyt sen kiertoradalla huomataan jotain epätavallista. Joko pieni avaruusasema tai suuri alus lähettää lämpöjälkeä; aluksessa on virtaa, mutta mitään moottoria se ei käytä. Lähestyttäessä kohteesta selviää lisää. Se on vanha terralainen rahti- ja/tai matkustaja-alus, joka on jossain vaiheessa hylännyt moottorinsa ja johon on liitetty uusi reaktori, sekä jotain tunnistamattomia muita osia. Varovasti lähestyvä Saint Sunniva ei lähetä mitään radiokutsua, eikä liioin kuuntele aluksen viestejä, mutta tottakai sen lähestyminen on havaittu.
Aseman kehä pyörii, eikä siinä ole näkyvissä pahoja vaurioita. Ulkopuolisen arvion mukaan asemassa on kevyttä aseistusta - muutamia ohjuksia ja laserpatteri - mutta eräs suoraan reaktoriin kytketty tunnistamaton osa askarruttaa. Se on pari sataa metriä pitkä artikuloitu putki, jota ei ainakaan suoraan löydy arkistosta, mutta joka tuo ensimmäisenä mieleen suuren asejärjestelmän. Kuitenkin putken liikkuvuus vaikuttaa rajoitetulta, ja asema itse on todella hidas kääntymään, joten mikäli putki on ase, sen tulilinja on helppo välttää.
Suoran tulivoiman suhteen Saint Sunniva on ylivoimainen asemaan nähden, eikä se näytä erityisen vaikealta kohteelta mikäli sen tuhoaminen olisi välttämätöntä. Ongelman muodostaa tunnistamaton reaktori. On mahdollista, että kyseessä on antimateriareaktori; jos aluksella aiheuttaa katastrofaalisen virtakatkon, antimaterian magneettikupla pettää, ja tästä seuraa räjähdys, jonka voimaa on vaikea arvioida mutta joka on pahimmillaan todella tuhoisa.
Jaramillo käy Falkin kanssa kahdenkeskeisen keskustelun. Hän kysäisee implantin toiminnasta, ja on hyvillään siitä, että se toimii erinomaisesti. Sitten hän ilmoittaa, että kun seuraavaa loittoryhmää kootaan, Falkin ei tule ilmoittautua siihen vaan pysyä aluksella. Sanomattakin on selvää, että tästä käskystä ei tule hiiskahtaakaan.
Tunnelma Saint Sunnivalla on hermostunut; alkaa olla selvää kaikille, että edessä on jotain epätavallista ja uhkaavaa. Iglesias kulkee miehistön parissa juttelemassa ihmisille ja rauhoittamassa hermostuneita. Muutamaa tuntia myöhemmin kapteeni ilmoittaa, että kohde on potentiaalisesti vihamielinen ja vaarallinen, ja että Saint Sunnivan tehtävä on käydä tarkistamassa se. Loittoryhmän johtajaksi valitaan vastaleivottu upseerikokelas Guanchana, joka pyytää vapaaehtoisia. Hänen viiden hengen ryhmänsä ovat kersantti Astridsdottir, upseerioppilas Acosta, sekä matruusit Alghani, Coleman ja Larsen. Sukkulaa lentää Bogedal. Saint Sunniva jää 500 kilometrin päähän.
Acosta huomaa, että ryhmässä ei ole ketään memeettisten uhkien asiantuntijaa, ja mainitsee tästä Guanchanalle. Guanchana kysyy, ketä Acosta ehdottaisi - de Vooghtia, Falkia vaiko jotakuta? Hän on myös sitä mieltä, että jos Acosta löytää sopivan, voidaan pohtia, pitäisikö kokoonpanoa muuttaa. Niinpä Acosta käy tykkitornissa ja kysyy siellä olevalta Falkilta, haluaisiko hän lähteä loittoryhmään memeettisenä asiantuntijana.
Falk vastaa yksikantaan "en, enkä halua puhua tästä asiasta." Epätyypillisen lyhytsanainen vastaus hämmentää Acostaa, ja yhtäkkiä tulossa oleva komennus hermostuttaa häntä. Hän ei kuitenkaan anna sen näkyä ulospäin.
Kapteeniluutnantti Serra
Guanchana antaa ryhmälleen toimintaohjeet. Tavoitteena on mennä sisään, katsella ympäriinsä ja perustaa sillanpääasema, mikäli se on turvallista. Mikäli kohdataan ihmisiä, heitä kohtaan ei avata tulta elleivät he käyttäydy uhkaavasti. Ryhmä pukeutuu taistelupanssareihin, ja aseistautuu haulikoilla ja/tai kivääreillä.
Saint Sunnivalla miltei kaikki ovat vuorossa ja asemapaikoissaan, kun Bogedal vie sukkulan kohti asemaa. Sukkulakin pitää yhteyttä Saint Sunnivaan pelkästään viestintälaserilla. Sillalla Valchak ja Iglesias päivystävät, ja kapteeni on selvästi tarkkaavaisempi kuin milloinkaan aiemmin. XO Halkenhvadin lisäksi kapteenin vieressä on luutnantti Jaramillo. Falk istuu tykkitornissa, valmiina usean tuliratkaisun kanssa.
Sukkula saavuttaa aseman, ja telakoituu sen telakointihaaraan. Haaran sisällä on mikrometeoriittien puhkoma kulkuputki, joka johtaa varsinaisen aseman runkoon. Guanchanan ryhmällä ei ole minkäänlaista yhteyttä sukkulaan tai Saint Sunnivaan, mutta niin kauan kun se on kulkuputkessa, se nähdään vielä havainnointilaitteilla. Ryhmä saavuttaa kulkuputken päässä olevan ilmalukon, ja astuu sisään.
Sukkulasta Bogedal raportoi viestintälaserin kautta havaintojaan asemasta. Se näyttää olevan huollon tarpeessa, mutta mitään pahoja vaurioita ei ole havaittavissa. Falk koettaa selvittää arkistoista aseman tarkkaa identiteettiä; malli kyllä löytyy (kaakkoisaasialaisen teollisuuskompleksin 2110-luvulla valmistama pitkän kantaman kuljetusalus), mutta tarkkaa nimeä tai sarjanumeroa ei.
Sitten Bogedalin signaalissa näkyy hetkellinen häiriö, jonka jälkeen puhe jatkuu. Luutnantti Jaramillo toteaa hiljaiseen ääneen kapteenille, että sisään mennyt ryhmä on nyt kuollut, ja hän ehdottaa aseman tuhoamista. Kapteeni kohottaa kulmakarvojaan, ja sanoo, ettei hän jaa tätä arviota, mutta siirtyy viestimään itse Bogedalin kanssa. Pelkkien faktojen ohella sekaan hän heittää muutaman henkilökohtaisen kysymyksen, joihin tulevat vastaukset ovat jäljittelemätöntä Bogedalin hölynpölyä.
Jaramillo ei ryhdy inttämään kapteenin kanssa, mutta lähettää Falkille torniin kehotuksen laatia uusia tulisuunnitelmia vaihtoehtoisilla parametreillä. Useita minuutteja kuluu. Sitten Guanchana palaa sukkulaan, ja raportoi ryhmän kohdanneen aseman henkilökunnan - ja he ovat Jupiterin avaruusjoukkojen Syvän avaruuden laivaston henkilökuntaa. He eivät aio päästää Saint Sunnivan sotilaita tutkimaan asemaa. Ryhmää johtanut kapteeniluutnantti Serra suostuu tekemään selkoa Saint Sunnivan kapteenille heidän toimistaan, muttei muuta. Jaramillo on sitä mieltä, ettei ketään asemalta pidä päästää alukselle, mutta Skarsgard on eri mieltä. Niinpä ryhmä palaa sukkulaan, aseistamaton kapteeniluutnantti Serra mukanaan. Falk ohjeistetaan selvittämään Serran tausta. Sen niminen kapteeniluutnantti todella löytyy Syvän avaruuden laivastosta, mutta ei ole mahdollista tietää, pitäisikö hänen olla täällä juuri nyt. Falk penkoo lisää, ja törmää omituiseen detaljiin: Serra oli ollut Luján V:llä aivan vähän aikaa ennen kuin koneälyt hävittivät sen. Hän raportoi tämänkin Jaramillolle, joka vie sen eteenpäin kapteenille. Tämä ei silti riitä muuttamaan hänen mieltään.
Sukkulan ei anneta telakoitua Saint Sunnivaan, vaan se jää parin kilometrin päähän, ja ryhmä tulee puvuissa fregatille. He saapuvat valtauskannelle, jossa kapteeniluutnantti Serra läpivalaistaan pikaisesti. Sen jälkeen hänet saatetaan kapteenin hyttiin, ja kapteeni Skarsgard menee tapaamaan häntä, aliluutnantti Murrieta adjutanttinaan. Loittoryhmä jää valtauskannelle, sillä oletuksella että se on pian palaamassa takaisin asemalle.
Sitten sillan alapuolella sijaitsevasta kapteenin hytistä kuuluu äkillinen, kirskuva ääni. Hetkeä myöhemmin pari raidehaulikkoa laukeaa kun sen ovella olleet vartijat syöksyvät sisään. Hälytyssireenit alkavat ulvoa, valtauskansi raportoi tunkeutumisesta, ja sukkulasta palannut ryhmä hyökkääkin omiensa kimppuun.
Mitä asemalla todella tapahtui: 20 minuuttia aiemmin
Guanchana johtaa ryhmänsä sisään ilmalukosta, ja päätyy paineistettuun ja käytetyn näköiseen rahtitilaan. Suunnilleen heti kun ilmalukko on sulkeutunut heidän takanaan, heidän ympärillään jupiterilaisia taistelupanssareita ja aseita ilmestyy näkyviin eri puolilta. Molemmat ryhmät osoittavat toisiaan aseilla, ja hetken aikaa kummankin ryhmän johtajat huutavat toisilleen. Kukaan ei kuitenkaan avaa tulta.
Guanchana sanoo olevansa Saint Sunnivan aliluutnantti, ja tulevansa käskystä tutkimaan Tasavallan avaruudessa olevan ilmoittamattoman aseman. Paikallisten johtaja esittäytyy kapteeniluutnantti Serraksi, Tasavallan Syvän avaruuden laivastosta, ja hän ilmoittaa, että hänellä on käskyt olla päästämättä ketään sisään. Huutokilpailu talttuu asialliseksi keskusteluksi; Serra tarjoutuu viemään Guanchanan tapaamaan aseman komentajaa, mutta Guanchana ei ole lähdössä sen sisään yksin. Sen sijaan hän kysyy, suostuuko Serra tulemaan Saint Sunnivan kapteenin haastateltavaksi. Tämä hyväksytään.
Kun Guanchana kääntyy ympäri palatakseen sukkulaan viestimään asiasta, asemalla olevien sotilaiden panssarit räjähtävät auki, ja niiden alta syöksyy esiin mustia, metallisia lonkeroita jotka liikkuvat sokaisevan nopeasti. Ne hyökkäävät ryhmää kohti, mutta Acosta, Astridsdottir ja Coleman (Francisin innoittamana) avaavat tulen saman tien. Acosta tajuaa nähneensä tällasia aiemminkin, puolitoista vuotta sitten Luján V:llä. Raivo sokaisee hänet, ja hän hyökkää eteenpäin täysin vailla itsesäilytysvaistoa, ampuu ensimmäistä lonkerokonetta torsoon ja ponkaisee kohti seuraavaa.
Lonkerot kiepsahtavat Guanchanan ja Larsonin ympärille. Coleman tajuaa, että karmivasti ainoastaan sotilaiden kypärät ja niiden sisällä ollet päät olivat oikeita, muuten panssareissa on ollut pelkästään koneälyteknologiaa. Hän vetäytyy ampuen ilmalukkoon ja iskee sisemmän oven hätäsulkua. Ovi sulkeutuu, mutta yksi lonkeroroboteista pääsee hänen kanssaan sisään. Coleman koettaa seuraavaksi hätäavata ulomman oven, joka ampuisi sekä hänet, ilman että koneälyn kappaleen ulos telakointivarteen, mutta robotti saa tartuttua hänestä kiinni. Metalliset kaapelit kietoutuvat hänen ympärilleen, ja hän kuulee ujeltavan äänen kun jokin sirkkelimäinen alkaa sahata hänen panssarinsa kaulaa.
Taistelu Saint Sunnivalla
Sillalla hälytysvalot vilkkuvat ja ihmiset vetävät koteloista käsiaseita, samalla kun Jaramillo huutaa Falkille käskyn tuhota asema. Falk on tähän varautunutkin, mutta ehtii vain käynnistää laukaisuprosessin ennenkuin koko aluksen tietokonejärjestelmä boottaa. Yksi ohjus ehtii lähteä matkaan ennen boottia; se on täsmäkärki, ja Falkin maalilaskennassa ensimmäinen kohde oli tuntematon, putkimainen uloke joka törröttää aseman reaktoripodista.Koneiden bootatessa Iglesias ponkaisee mekaaniselle hätälukkokahvalle, ja vetää siitä. Saint Sunnivan kansien välissä pienet räjähdepanokset purkavat magneettisalpoja, ja paineistetut luukut eristävät aluksen osastot toisistaan valtavalla pamauksella. Komentosilta ja tykkitorni muodostavat nyt oman eristetyn osastonsa.
XO Halkenhvad sekä luutnantti Jaramillo ovat saaneet käsiinsä sillan raidehaulikot, muilla on vain pistooleita. Järeän luukunkin läpi alapuolella olevan kapteenin kannelta raidehaulikon laukaukset kuuluvat. Tietokoneiden levittyä on mahdotonta sanoa, mitä valtauskannella tai muualla tapahtuu.
Muutamaa sekuntia myöhemmin päämoottori tekee sarjan lyhyitä kiihdytyksiä: reaktorimiehistö käyttää niitä morsettamaan hyväksytyn "ok"-signaalin. Saint Sunniva on kuitenkin käytännössä sokea ja kuuro. Tykkitornissa Falk ja de Vooght ottavat käyttöön vara-varajärjestelmän: erillisen, lähes analogisen parisataa vuotta vanhaa teknologiaa olevan ohjausmekanismin, joka on kytketty tyhmiin kameroihin ja käytännössä tietokoneistamaton. Tarinan mukaan joku on joskus oikeasti jopa osunut sitä käyttämällä, ja saanut kai tästä mitalin. Mutta muitakaan keinoja ei salamannopeasti ole; varatietokonetta ei tässä tilanteessa uskalla kytkeä.
Kun taistelun äänet kapteenin hytin luota laantuvat, Halkenhvad antaa siltakomennon Jaramillolle, ja ottaa Iglesiasin mukaansa mennäkseen tarkistamaan. Molemmat kiepauttavat itsensä haulikoiden kanssa luukusta alas. Kapteenin hytin edessä on Myrland, joka näyttää haavoittuneelta, mutta toimintakykyiseltä ja tajuissaan olevalta; hän puristaa haulikkoaan ja selittää sekavia. Hytissä sisällä näky on karmiva. Metallisia lonkeronriekaleita on kaikkialla, ja jotkut niistä yhä sätkivät. Ilmassa leijuu veriroiskeita paksuina kuplina. Kapteeni on menehtynyt, hänen irti leikattu päänsä kieppuu seinästä toiseen. Aliluutnantti Murrieta on niin ikään silvottu käytännössä kahtia. Toinen ovella vartioineista sotilaista, matruusi Sepulveda, on tajuton, mutta hengittää edelleen. Koneäly on neutraloitu. Jotenkin kapteeniluutnantti Serran sisällä salakuljetettiin sisään murhaava robotti.
Halkenhvad jää kapteenin hyttiin tekemään jotain, Sepulveda saa pikaensiapua ja sitten Iglesias ja Myrland lähtevät kuljettamaan Sepulvedaa sairastuvalle. Seuraavan paineluukun takaa he saavat tukihenkilöitä, kun loukkuun jääneitä sotilaita liittyy heidän matkaansa. Lääkintäkannella matruusi Santangeli ottaa Sepulvedan hoitoonsa, ja sidotuttaa Myrlandin kädessä olevan vekin. Iglesias palaa ylös.
Halkenhvad - nyt kapteeni Halkenhvad - on pikaisesti siivonnut hytin ruumiit pois silmistä, ja operoi raskaassa teräslaatikossa ollutta kvanttikryptolaitetta lähettääkseen laserilla viestin Joan of Arcille. Iglesias on poiminut Santangelilta pienen omenankuorintaveitsen näköisen laitteen, ja hän kääntyy Murrietan jäänteiden puoleen. Hän työntää veitsen aliluutnantin niskaan, ja jonkin aikaa taisteltuaan saa tämän kuorinipun pomppaamaan ulos. Sitten hän nousee komentosillalle.
Falk ja de Vooght ovat tehneet ensimmäiset laskelmat arkaaisella teknologiallaan. Falkin matematiikkaimplantti ja de Vooghtin idiot savant -muusa hoitavat suurimman osan raskaasta laskennasta, mutta siitä huolimatta ensimmäinen tällä metodilla ammuttu ohjus menee ohi maalistaan. Laskelmia aletaan tarkentaa.
Pian luukuista nousee komentosillalle puosu Ayezin johtama raskaasti aseistettu ja panssaroitu partio. Taistelu valtauskannella on ohitse. Sukkulassa palanneiden Saint Sunnivan sotilaiden panssareiden sisällä oli niinikään ollut lonkerorobotteja, ja ne saivat surmattua kolme matruusia ennenkuin ne lopulta tuhottiin, neljäs haavoittui vakavasti eikä luultavasti selviä. Pari muuta on haavoittunut lievemmin. Kuitenkin tällä hetkellä Saint Sunniva on vapaa koneälyjen taistelukoneista, vaikkakin jotain mikro- tai nanobotteja saattaa vielä olla irrallaan.
Sillalla ja tykkitornissa varakoneet yhdistetään ja käynnistetään. Halkenhvadin ensimmäinen käsky on avata tuli asemaa kohti ja hävittää sen toimintakyky. Falk ja de Vooght tekevät kuten käsketään. He eivät ammu reaktoriosastoa antimateriaräjähdyksen pelossa, mutta ohjukset lähetetään tuntemattomaan aseputkeen, komentosillalle ja aseman keskiosaan. Käytännössä asema katkeaa kahtia ja kuuden täsmäohjuksen osuman jälkeen sen kaksi suurinta palasta kieppuvat hallitsemattomasti syvään avaruuteen.
Bogedalin ääni ottaa yhteyttä sukkulasta. Halkenhvad miettii hetken, ja sitten määrää sukkulankin tuhottavaksi: oletettavasti Bogedal on myös korvattu koneälyjen jäljitelmällä. Ohjus räjäyttää sen sirpaleiksi.
Siivous
Kuolleiden ja kadonneiden rosteri on hirveä:
- Kapteeni Skarsgard (menehtyi hytissään)
- Aliluutnantti Murrieta (menehtyi kapteenin hytissä)
- Aliluutnantti Guanchana (katosi asemalla)
- Kersantti Astridsdottir (katosi asemalla)
- Alikersantti Acosta (katosi asemalla
- Matruusi Alghani (katosi asemalla)
- Matruusi Bogedal (katosi asemalla tai menehtyi sukkulassa)
- Matruusi Coleman (katosi asemalla)
- Matruusi Larsen (katosi asemalla)
- Matruusi Colon (menehtyi valtauskannella)
- Matruusi Lubanca (menehtyi valtauskannella)
- Matruusi Singh (menehtyi valtauskannella)
- Matruusi Xiang (haavoittui valtauskannella, menehtyi vammoihinsa)
Sukkulasta saapuneet matruusit olivat joko koneälyjä joissa oli ihmisen pää, tai vaihtoehtoisesti loittoryhmän jäsenten ruumiita, joihin oli kiinnitetty vieras pää. Naamiointigeeli oli saanut päät näyttämään alkuperäisiltä omistajiltaan, mutta niiden alla päät ovat kyllä inhimillisiä, mutta kalpeita ja kuolleita. Serra oli saatu läpi tulotarkastuksesta, koska Guanchanana esiintyvä tunkeutuja oli itse päässyt operoimaan laitetta.
Loittoryhmän jäsenien omista päistä ei löydy jälkeäkään. Oletettavasti koneälyt leikkasivat ne irti asemalla omia tarkoituksiaan varten. Jahka Saint Sunniva pääsee turvallisen etäisyyden päähän, tarkoituksena on ampua muutama lisäohjus ja rikkoa aseman kappaleet. Tähän kuitenkin kuluu tovi.
Halkenhvad ylentää Iglesiasin upseerioppilaaksi heti tilanteen vähän rauhoituttua, lähinnä antaakseen tälle virallisenkin velvollisuuden koordinoida sotilaiden toimia. Iglesias onnistuu pitämään itsensä kasassa, ja tilaisuuden tullen vaihtaa pari sanaa aliluutnantti Fjellin kanssa. Hän sanoo ottaneensa talteen tämän kollegan kuorinipun, ja miettii nyt, mitä tehdä sillä. Fjellin suhtautuminen on kiihkoton: hän toteaa, että nippu on parasta toimittaa Murrietan omaisille, jotka voivat sitten päättää jatkotoimenpiteistä. Fjell myös katsoo, että nipun on hyvä olla Iglesiasin hallussa toistaiseksi, ja sanoo, ettei siitä kannata mainita kenellekään ilman painavaa syytä.
Mikro- ja nanorobotteja metsästetään, tietokoneita kytketään paikalleen. Sitten MacKay saapuu Iglesiasin luo, ja sanoo saaneensa huoltoryhmän kanavalla radioviestin aseman raunioista. Hän sanoo, että viestin lähettäjä on Coleman.
Pelinjohtajan kommentteja
Brutaali, kauhea ja kaunis peli. Suuret linjat tästä tarinasta olivat olleet paikallaan jo ekasta jaksosta lähtien, mutta vasta suunnilleen edellisenä iltana löin lopulliset detaljit lukkoon. Hieman minua harmitti, että Coleman päätti olla salakuuntelematta kapteeni Skarsgardin ja kommodori Rocan neuvottelua Joan of Arcilla, mutta tiesin että tämä on hyvin todennäköinen päätös. Lopulta se tuskin olisi muuttanut asioita kovin paljon.
Pelautin epälineaarista aikaa lähinnä, koska koneälyjen ansa laukesi vasta siinä vaiheessa, kun oli käytännössä mahdotonta kenenkään enää pelastua siitä. Tietysti jos heitot olisivat olleet sarja kriittisiä onnistumisia, olisin saattanut joutua retconnaamaan aiempaa meininkiä. Onneksi en joutunut, vaikka tämä tulos olikin hirveä.
Kiitoksia osallistumisesta, seuraavassa osassa ratkeaa lopullisesti aika monen hahmon kohtalo! Oletan myös, että kymmenes peli on kauden päätösjakso, mutta itselläni on kyllä kovasti aikeissa tuoda toinen kausi suoraan jatkamaan ensimmäistä, ainakin jos pelaajahahmoja on vielä elossa kokemaan sitä.
<-- 08: Kaksoisolento - 10: Massamieli -->
CategoryPelit - CategoryDeepBlackMainStory - CategoryPelit2144 - CategoryDeepBlack
