Haunting Mars 11: Torre Verde


<-- Haunting Mars 10: Sulauttaminen - Haunting Mars 12 -->

Värväys

Shyam Anikki, työmaapäällikköMadisonin ja TX:n palaamisen jälkeen työryhmä on käytttänyt hetken orientoitumiseen. Viikon verran kaivoksessa tehdään rutiinitöitä. TX päätyy vaihtamaan Tetsuo Point-Man -morfiin, ja huomaa pitävänsä sen rämäpäisestä kognitiomallista.

Todetaan, että Shyam Anikki pitää jotenkin käsitellä: työmaapäällikkö on osaava, itsenäinen ja aloitteellinen, ja luultavasti huomaa pian, että asiat kaivoksella ovat vähän oudosti. Kokenut kaivosalan dippainssi täytyy joko heittää pois tai saada liittolaiseksi. Hänelle teetetään psykologinen evaluaatio, jonka arvioiden mukaan mies on järjestelmällinen, kunnianhimoinen, riskinottaja, eikä hirveästi piittaa säännöistä. Ryhmä keskustelee toimenpiteistä, ja päätyy lopulta siihen, että Anikki olisi hyödyllinen liittolainen.

Niinpä hänet kutsutaan VR-haastatteluun, ja hänen annetaan ymmärtää, että kaivoksen johto on järjestäytyneen rikollisuuden kätyreitä ja vetää välistä paikan tuottoa. TX on olevinaan triadikovis (vaikkei tätä sanokaan). Anikkille tehdään tarjous liittyä ryhmään, ja hetken mietittyään tämä ottaa sen vastaan. Hänelle annetaan välittömästi viidensadan signing bonus, luvataan toisen samanlaisen summan olevan tulossa, ja annetaan tehtäväksi löytää keino diilata erä harvinaisia metalleja.

Offworld CE:n varastoista on ekstraktoitu 100 kg jalostettuja harvinaisia metalleja. Näistä saisi myytynä 50 - 100 000 krediittiä. 25 kg on ensimmäinen lasti, joka aiotaan diilata.

Seuraavat viikot kaivos pyörii uudella rutiinilla. Anikki pitää työmaapäällikön paikkansa, Florinda Grigor on toisen vuoron apupäällikkö. Yunus Bankille raportoidaan Anikkin värväys; hän lupaa tehdä tästä hieman lisää taustatarkistusta.

Juoni

 (image: https://posthuman.karmavector.org/images/torre_verde_ad.png) Anikki kertoo laatineensa suunnitelman metallien myyntiin. Työryhmä oli jo aiemmin pohtinut, että fyysinen kulljetus onnistuisi helpoimmin Torre Verde -nimisen lomahabin ja kiertoratahissin kautta, mutta Anikin suunnitelmassa metallit voisivat jäädä Torre Verdelle. Iso habitaatti tarvitsee paljon raaka-ainetta toimintaansa, ja sen apulaishankintapäällikkö on valmis ostamaan niitä normaalien hankkijoiden ohi. Myyjäksi Anikki on värvännyt pinnalta tulevan kaverinsa, jolla on alan firma: hän voi esittää maametallit omana löytönään, Torre Verde voi ostaa ne aivan laillisesti, jolloin hintakin on korkeammasta päästä.

Torre Verdelle saa ihan fyysisen kyydin: kiertoradalla toimiva sukkulapalvelu Augusta Lines operoi matkustajasukkuloita alueen habitaateissa, ja eräs sen linja-aluksista on kulkemassa melko läheltä Fukumitsu Ayan rataa lähiviikkoina. Licorne järjestää koko firman henkilökunnalle mahdollisuuden viettää viikonloppu Torre Verdellä: firma maksaa kyydin ja osan morfi- ja hotellikuluista. Valtaosa työntekijöistä tarttuukin tarjoukseen. Torre Verdelle voisi myös egocastata, mutta se on niin lähellä, että 20 hengen egocastaaminen olisi sekä hitaampaa että tuntuvasti kalliimpaa.

Suurin osa henkilökunnasta tarttuukin tarjoukseen. Muutama mainari (Ariadna Szymanska, Airi Tanaka, Jagjit Karmen ja Chizoba Styles) ei ole kiinnostunut, ja he jäävät FA:lle päivystämäään.

Julijanat

 (image: https://posthuman.karmavector.org/images/3_julijanas.jpg)
Julijana Franiceja on edelleen kolme kappaletta, ja jokainen näistä tahtoo lähteä lomalle. Työryhmä on sanomassa, että kolmikko voi keskenään valita, kuka hestä kelpuutetaan, mutta Kwame päätyy ottamaan homman itselleen. Jotenkin keskustelussa syntyy käsitys, että Kwamen tehtävä on ratkaista koko kolmen Julijanan tilanne. Hän vilkaisee heidän toimiaan. Kolmen koodarin toimilla Julijanan velan korko ei enää ylitä hänen maksukykyään, ja periaatteessa tällä tavoin hän voisi 30 vuodessa olla kuivilla (oikeasti nopeamminkin, koska koodarina hänen palkkansa jossain vaiheessa nousee). Mutta: forkit ovat laittomia, ja kolme Julijanaa vakuuttavat kaikki olevansa aito, eivätkä he lainkaan tule toimeen keskenään. Vaikutelma on, että jokainen heistä näkee kaksi muuta lähinnä uhkana itselleen.

Niinpä Kwame päättää yksinkertaisesti sammuttaa kaksi näistä. Hän sulkeee Sei-Epson -purkeissa olevien Julijanojen turvajärjestelmät ja hälytykset, ja sitten käyttää managerial overridea sammuttamaan morfit. Julijana on kyllä Sei-Epsoneissa pääkäyttäjän oikeuksilla, mutta firman laitteena Kwamella on yhä niihin pääsy, ja hän pystyy sivuuttamaan koodarin tekemät suojaukset. Hän ottaa molempien egosta kopiot levylle, sulkee levyt konehuoneen turvakaappiin, ja resetoi huoltomorfien ohjelmoinnin. Sitten hän ilmoittaa jäljelläolevalle kaivosmorfissa olevalle Julijanalle, että tämä pääsee lomalle, ja että tämän forkit eivät ole enää aktiivisia. Julijana tajuaa mitä on tapahtunut, ja on jokseenkin poissa tolaltaan. Hän ei syytä Kwamea mistään, mutta tajuaa, että yhtä hyvin Kwame olisi voinut sammuttaa hänet. Työvuoronsa päätyttyä hän menee taukotilaan ja ajaa niin paljon narkoalgoritmeja kuin hänen ohjelmointinsa sallii (mikä ei ole kovin paljon).

 (image: https://posthuman.karmavector.org/images/ccs-logo.png) Muu työryhmä tajuaa tässä vaiheessa, mitä on tapahtunut, ja heidän reaktionsa on myös hieman järkytttynyt. Toisaalta Julijanojen ongelma piti kyllä ratkaista, mutta tämä oli vähän yllättävää... mutta kaksi muuta on kyllä tallessa. Menettely on jotakuinkin sama, mitä Common Continuity Service olisi käyttänyt: forkit on otettu talteen ja deaktivoitu kylmävarastoon, ketään ei ole tuhottu. Tharsis-liiton lain mukaan deaktivoitujakaan mieliä ei saa säilyttää itse vaan ne pitäisi toimittaa CCS:lle; forkkausta tapahtuu ja jos sen tunnustaisi, arvion mukaan seuraukset olisivat lieviä. Jos myöhemmin jää kiinni siitä, että säilyttää deaktivoituja egooja ilman asianmukaisia lupia ja järjestelyjä, asia on vakavampi. Toisaalta, miten CCS muka saisi selville, että Fukumitsu Ayalla on mitään tällaisia. Levyt, joille Kwame on egot varastoinut kestävät kymmeniä vuosia. Cale toteaa, että tätä ei tarvitse käsitellä juuri nyt; forkit ovat tallessa, ja niiden pariin voi palata vaikka yhdeksän vuoden kulutttua. Hän tekee kalenterimerkinnän, ja asia jää siihen.

Lomalle

 (image: https://posthuman.karmavector.org/images/augusta_shuttle.jpg) Kun lomahetki lähestyy, kaivoksen henkilökunta siirtää egonsa egosiltoja käyttäen kiintolevyille, jotka kärrätään massasingosta lähetettävään pikkutankkiin. TX ja Florinda Grigor ovat matkustamassa morfeissa, muut on sammutettu. Rahtitankin koko massa on vain muutama sata kiloa. Egolevyjen lisäksi tähän kuuluu neljä työryhmän matkalaukua; yhdessä näistä on vain aerogeliä, sekä 25 kiloa painava tiivis setti kalliita metalleja.

Massasinko ampuu tankin taivaalle, ja pian se kohtaa radallaan Augusta Linesin linjurin, joka otttaa sen kyytiin. Linjurin mukana kulkee muitakin tankkeja -- kiertoradan ja Marsin troijalaisten duunareita, kaikki matkalla Torre Verdeen. Lähtö on ollut varhain perjantaiaamuna ja lento vie kuusi tuntia. TX käytttää ajan linjurin halvassa virtuaalitodellisuudessa laulamassa karaokea.

TORRE VERDE

Tyyppi: Torus
Sijainti: Areostaattinen kiertorata, Mars
Affiliaatio: Planeettojen konsortio (Pavonis Infrastructure Authority) ja Tharsis-liitto
Väkiluku: 20 000
Painovoima: 0.38 G
Elinkeinot: Turismi

Linjuri telakoituu alkuiltapäivästä (Pavonis Cityn aikaa) Torre Verden orbitaalipäähän, ja rahti puretaan. TX roudaa matkalaukut kolmosrenkaan HSKT-morfivuokraamon odotustilaan, jossa muut licornelaiset saavat morfinsa. Puolet duunareista ottaa (halvan) synthmorfin, toinen puoli käytttää vähän enemmän rahaa ja vuokraa podimorfin. Kwamen ensimmäinen synthmorfi (Fujizo Kwik) ei toimi hänelle yhtään, joten hän vaihtaa Ocon Acolyte Plussaan. TX pysyy Point-Manissa, Madison ottaa peruspodin. Cale on menossa aitoon biomorfiin, ja hänen sukittamisensaa vie vielä tunteja, joten muu ryhmä lähtee katselemaan habia jo tätä ennen.



Hotelliksi valitaan kakkosrenkaan edullinen Zostel, jossa on tiloja sekä biologisille että synteettisille. Arvolasti pidetään mukana kun ryhmä etenee katselemaan, mitä täällä on (tosin Kwame jää hotelliin ja on mukana vain virtuaalisesti). Kakkosrengas on monikerroksinen, tungokseen asti täynnä oleva sokkelo, jonka jokainen seinä mainostaa jotain ja joka kohdassa on myyntikojuja erottamassa turistit rahoistaaan -- ruokaa, juomaa, tatskoja, tuntivuokrattavia morfeja. TX on viettänyt reilun viikon Torre Verdellä 14 vuotta sitten, kun tämä oli Maasta evakuoituvien vastaanottokeskus, mutta paikka on sittemmin muuttunut täysin. Nyt se keskittyy olemaan työväenluokan ja keskiluokan biletyspaikka, joskaan ei ihan halpa koska se sijaitsee kiertoradalla. Renkaiden puolat ovat täynnä rehevää kasvillisuutta, ja jopa toisen renkaan hämärissä käytävissää kiemurtelee kaikenlaista köynnöskasvia. Valtaosa vastaantulijoista on syntheissä tai podeissa. Paikan turvahenkilökunta on sukitetttu kaksimetrisiin podimorfeihin. Pari rusteriakin näkyy. Duunareiden ohella paikalla on myös Tharsis-liiton sotavoimien tyyppejä viikonloppuvapaalla, ja jokunen maavoimien soltttu nyökkäilee hyväksyvästi TX:n Tetsuo Point-Manille.

Toinen rengas

Ykkösrenkaalla maisema muuttuu täysin: se on kuin kolme kilometriä pitkä, avara kävelykatu. Edelleen tungos ja rehevyys ovat melkoisia, mutta biomorfeja on nyt selvästti enemmän ja likkeet kalliimpia. Eräässä kohdassa renkaan pohjassa on jopa järvi, tai suuri lampi ainakin, ja sen vierusta on viiden tähden venuslainen hotelli Costa del Sol. Ranta ei ole avoinna synteettisille, mutta Madison maksaa itsensä biitsille, ja käy kahlaamassa ja jopa uimassa. Makea vesi kiertää vesiputousten kautta ja järvessä polskii paljon hotellin vieraita. Täällä näkyy jopa uplifteja: ainakin kaksi simpanssiperhettä näyttää olevan paikalla. Biitsin laidalla odottavalle TX:lle lykätään käteen flaikku (ihan fyysinen, koska siihen eivät adblokkeritt pure) ilmeisesti konekehojen tanssipaikasta nimeltä Oxyfactory. Ryhmä käy myös ostoksilla hankkimassa Fukumitsu Ayalle vietäväksi huonekasveja, niistä paikka kun on kuuluisa.

 (image: https://posthuman.karmavector.org/images/cale_exalt.jpg) Torre Verde elää Pavonis Cityn aikaa, ja ilta on koittanut kun Calen sukitus on valmis. Ryhmä menee ruokailemaan kakkosrenkaan ravintolaan, joka on ahdas ja eloisa, mutta joka tarjoilee hyvää ruokaa biomorfeille ja makualgoritmeja synthmorfeille. Cale on ottanut kalliin ja tyylikkään exalt-morfin, ja ensimmäistä kertaa pitkään aikaan kokee olonsa mukavaksi. Morfi nieli hänen kaikki rahansa, mutta kohtahan sitä tulee lisää!

Ruuan aikana tulee pari viestiä. Shyam Anikki kertoo löytäneensä kontaktinsa, ja että työryhmä voisi tavata tämän puolenyön jälkeen nimetyssä kakkosrenkaan baarissa. Toinen viesti tulee Oginga Birgeniltä TX:lle: tämä on katsomassa robottinyrkkeilyä, ja ilmeisesti Florinda Grigor on menossa myös ottelemaan. Työryhmä päättää myös mennä katsomaan. Nyrkkeilymatsi, tai oikeammin konekehojen vapaaottelu, on kolmoskehän uhkapeliluolassa nimeltä Lucky Robot. TX tajuaa sen olevan lähes varmasti jonkin triadin pyörittämä, mutta luultavasti siellä uskaltaa silti lyödä vetoa. Pelipöytien takana on ahdas täpötäysi katsomo, jonka keskellä on nyrkkeilykehä. Siellä onkin jo joitain FA:n mainareita, jotka ovat tulleet kannustamaan Florindaa.

 (image: https://posthuman.karmavector.org/images/florinda_vs_gstaad.jpg)
Florinda, tappelunimellä "Brazilian" on edelleen pienessä Ocon SFF -kaivosmorfissaan, joka paitsi firman omaisuuttta, myös jokseenkin köykäinen lähitaisteluun. Vastapuolen taistelija "Norris" on vähän isommassa perussyntsassa (RiseRobots Gstaad), ja vetosuhde on kovasti Florindaa vastaan. Mutta käy ilmi, että kaivoksen aputyömaapäällikkö osaa hämmentävän hyvin capoeiraa. Tutussa morfissa Florinda välltää yli-itsevarman vastustajan lyönnit ja sirkkelimäisen aseen, ja onnistuu melko nopeasti saamaan ison veitsen tämän pään niveliin. Florinda voittaa, ja hänen puolestaan vetoa lyöneet licornelaiset hurraavat. Halvassa konekehossa oleva Om Tryn sanoo voitttaneeensa jopa 200 krediittiä.

 (image: https://posthuman.karmavector.org/images/an-li.png) Matsit jatkuvat, mutta työryhmä ei jää niitä seuraamaan, vaan suuntaa Shyam Anikkia kohti. Enimmäkseen podeja ja syntsia täynnä olevassa baarissa Fujizo Kwikiin sukittunut Anikki esittelee ryhmän podimorfissa olevalle kaverilleen nimeltä An-Li. An-Lillä on kaivosfirma pinnalla, ja Shyam on kuvaillut häntä deekiksellä olevaksi luuseriksi, jonka kirjanpito on roskaa, mutta jolla kuitenkin on paperilla metallivaroja myydä ja firma, jolla laskuttaa niistä.

An-Li tinkii 6% provikan diilistä. Baarikeskustelun aikana hän yrittää lukea ryhmää ja toisin päin. Työryhmä pyrkii antamaan vaikutelman alamaailmakontakteilla varustetuista valkokaulusrikollisista -- Cale on kauppias, TX on kovanaama. An-Li ei itse vaikuta aivan niin rappiolla olevalta kuin Anikki on antanut ymmärtää, mutta tämä voi olla vain bluffia paremman neuvotteluaseman saamiseksi.

Tapaamisen päätteeksi sovitaan, että huomisaamuna yhdeksän maissa mennään myymään metalli Torre Verden keskuskuplan logistiikkakeskukseen.

Pelinjohtajan kommentteja


Errata! Pelissä olin sanonut OCE:n raaka-ainevaraston olevan raakamalmia ja jalostuksen tarpeessa, mutta tarkemmin ajateltuani pimitetty 100 kg oli jo valmiiksi prosessoitua kamaa, koska suurtehoporassa oli mukana likkuva jalostin pienille erille. (Ja lisäksi, oletettavasti jos OCE:n raakamateriaalia olisi ajettu Licornen jalostimen läpi, siitä olisi jäänyt lokimerkintä plus joku olisi konkreettisesti saattanut huomata.) OCE:n poran mukana oli harvinaisten maametallien lisäksi isot määrät rautaa ja muuta bulkkikamaa, joka on sinänsä ihan arvokasta, mutta sitä ei kannata salakuljettaa, koska sen kilohinta on niin pieni. Se on luultavasti menossa ihan normaaliin kirjanpitoon.

Peli lähti heti alusta täysin eri suuntiin kuin olin olettanut -- Shyam Anikkin värväys ja Julijanojen harventaminen tulivat täysin puskista. Anikkin ottaminen mukaan proggikseen heitti ison osan etukäteisjuonta silppuriin, kun ryhmä skippasi tällä tavoin kokonaan kasan komplikaatioita salakuljetuksesta. Onneksi olin taas tehnyt Torre Verdelle niin helkkaristi kaikkea, ettei sitä välttämättä huomannut.

Hienoista ekspositiohelvettiä peli kyllä loppua kohden oli. Tämä on pelinjohtajana mun piirre / heikkous: kun paikat ovat epätavallisia ja erikoisia, tahdon vuolaasti selittää niistä, vaikka tämä ei välttämättä ole pelattuna kaikkein dynaamisinta. Mutta arvio on, että kun maailman tekstuuria on paljon, on pelaajienkin ehkä helpompi hahmottaa, mitä voisi tehdä ja mitä ei ehkä kannata. En tiedä, miten tuo toimii.

Tämän pelikerran maisemakuvat oli enimmäkseen tehty RPG Storiesilla. En ole ihan varma siitä, mitä mieltä siitä olisin; SketchUpiin ja Blenderiin tottuneelle se on vähän kankea ja rajoittunut. Mutta nopeasti sillä kyllä syntyy hyvää jälkeä, rajoittunut asset-valikoima vaan vähän huolettaa. En myöskään oikein saa sitä yhdistettyä itse tekemiini malleihin. Jos tämä ei muutu, pysyttelen varmaan omissa ohjelmissani.



<-- Haunting Mars 10: Sulauttaminen - Haunting Mars 12 -->


CategoryPelit - CategoryHauntingMars

There are no comments on this page.
Perustuu Eclipse Phase -roolipelin, CC-NC-SA Posthuman Studios, 2008-. Pelijärjestelmänä GURPS.
Kampanja ja kuvitus CC-BY Dare Talvitie, 2015 - 2020 (paitsi jos muuta sanotaan):: Valid XHTML :: Valid CSS: :: Powered by WikkaWiki