Revision [1579]

This is an old revision of OutThere2 made by AdminDare on 2022-02-08 12:18:50.

 

Out There 2: Neljä valotuntia


<--: 1: 14 vuotta

"Enkö voi saada kahta minuuttia omaa rauhaa?"
- Berin

 


FTV Bromo, jossain syvässä avaruudessa


Altair (keltainen), Berin (punainen) ja Fajar (harmaa)

Mielen siirtäminen tuntuu kestävän ikuisuuden, varmasti ainakin 15 minuuttia. Sitten siirto on valmis, ja Kriang Krai kytkee Altairin uuden kehon päälle. Hetken kuluttua Altairin lähetyts alkaa kuulua siitä. Ensin se jatkaa samaa kirkumista kuin aiemminkin, mutta sitten se rauhoittuu. Uusi robottimorfi alkaa verkalleen liikkua. Berin kysyy, kuuleeko Altair muita, ja tämä vastaa myöntävästi. Kehonsiirto näyttää onnistuneen.

 (image: https://posthuman.karmavector.org/images/bromo_plan.png) Kriang Krai siirtää Altairin vanhan kehon syrjään, ja jää tutkimaan joitakin Pikiranin kaappeja. Kolme muuta toteavat, että on ehkä hyvä ajatus yrittää tehdä jotain, ja he lähtevät käymään läpi niitä rahtikontteja, joissa eivät aiemmin olleet käyneet. He löytävät maatalouseläinten alkioita (nyt elinkelvottomia), jotka ovat olleet matkalla farmeihin, sekä eräässsä seinässä olevan 2m x 2m paikkauspaneelin, joka on kiinnitetty tahnalla ja hitsaamalla. Ehkä se paikkaa rungossa olevaa suurempaa aukkoa? 5-kannen kontissa on henkilökohtaisia matkatavaroita, sekä yhden kontin, joka on sinetöity ja jonka ovessa analoginen mittari kertoo, että sen toisella puolella on yhden ilmakehän paine. Sinetin voisi kyllä murtaa ja oven avata, mutta sitten ilmakehä pakenisi -- ja entä jos toisella puolella on jotain elävää tai edes elinkelpoista?

Kolmikko siirtyy aluksen rahtikuplaan koettamaan saada rahtihallintajärjestelmästä jotain tolkkua. Yllättäen tämä laite on ehjä ja huoltorobottien tunnuskoodeilla pääsee sisään lukutilaan. Sinetöidyn kontin 510 sisällöstä ei löydy tarkempaa tietoa, ainoastaan että se tulee toimittaa avaamattomana kuljetusfirmalle perillä Marsissa. Muita kontteja tutkitaan myös; dataa on paljon ja useimpien rahtimanifestit ovat varsin tarkkoja. 6-kannen kontit ovat sisältäneet metallivetyä reaktiomassaksi ja reaktoripolttoaineeksi, mutta nyt ne ovat enimmäkseen tyhjiä. Käy ilmi, että erästä keulan pään konttia (100) ei vielä tarkistettu, ja rahtimanifesti sanoo sen kuuluvan Pikiranille. Sisältö: 4000 tallennettua egoa.

Kriang Krai liittyy muiden seuraan juuri parahiksi kuulemaan tästä. Hän on yhtä yllättynyt kuin muutkin. Miksi ihmeessä Pikiran oli lähettänyt 4000 tallennettua mieltä Marsiin? Oltiinko niitä myymässä tietotyöläisorjiksi jonnekin? Ryhmästä ainoa, joka on koskaan käynyt Marsissa on Altair, ja hänkin on vieraillut siellä töidensä puolesta. Altair kertoo olevansa ammatiltaan sopeuttajalääkäri, tehtävänä auttaa ihmisiä, joilla on pulmia sopeutua elämään siirtokunnissa. Berin oli tutkija, jonka oli määrä lähteä Jupiterin kuille, mutta hän on aiemmin käynyt vain kiertoradalla. Kriang Krai ja Fajar eivät ole koskaan poistuneet Maapallolta. Fajar ehdottaa, että ehkä nelikolla on ajallinen yhteys, ja tämä tuntuu pitävän paikkansa: kaikkien varmuuskopiot otettiin huhtikuussa 2133, vain neljän päivän päässä toisistaan.

Tietokoneet kertovat


Rahtijärjestelmien parista siirrytään alusjärjestelmäkonttiin, jossa saadaan käyntiin huoltojärjestelmäkonsoli. Aluksen keskustietokone ja varatietokone ovat rikki, joten huoltojärjestelmä on perinyt päävastuun aluksen toiminnasta. Se pystyy kertomaan, mitkä järjestelmät ovat rikki (elämän ylläpito, päätietokoneet) ja mitkä toimivat (energiahallinta, tosin fuusioreaktori on rikki, ja osittain sensoritkin).
Huoltolokin ajankohtia:
06/2133: Alus lähtee Maan kiertoradalta kohti Marsia. Kurssi muuttuu.
08/2133: Kiihdytys päättyy. Tasainen eteneminen alkaa
17.8.2133: Valtavasti vahinkoraportteja eri puolelta aluksia. Runkovika kontissa 400. Päätietokoneet vioittuvat.
05/2140: Mikrometeoroidiosuma konttiin 100
12/2146: Irrallaan leijuvia kiintolevyjä toimitetaan Pikiranin konttiin 101.
02/2147: Pikiranin järjestelmien vaatimuksesta huoltojärjestelmä toimittaa konttiin 101 neljä huoltobottimorfia


Huoltojärjestelmän lokit osaavat antaa aikajanaa tapahtuneille asioille. Lokeja on valtavasti, eikä ihan täyttä kuvaa tilanteesta vielä synny, mutta pääkohdat havaitaan. Kuitenkin keskustietokoneen dataan ei päästä käsiksi, joten näkökulma on huolto-orientoitunut. Fajar käy läpi sensoreiden tietoa. Ne kertovat, että alus on ensin kiihdyttänyt tasaisesti ja sitten kruisannut. Sensorit osaavat kertoa tämänhetkisen etäisyyden Aurinkoon - 29 AU, tai 4 valotuntia, ratatason ulkopuolella. Alus loittonee edelleen auringosta 10 km/s nopeudella. Berin tajuaa, että he ovat kaikki todella, todella kaukana mistään, ja että tätä alusta ei millään saa vietyä takaisin minnekään järkeville seuduille. Järkytys ajaa hänet hiljaiseksi.

Energiahallintajärjestelmä kertoo Bromon aurinkopaneelien tuottavan 185 W tehoa. Vaikka fuusioreaktori onkin sammutettu, akuissa on tehoa, joka riittää vielä ainakin viideksi vuodeksi nykykulutuksella. Sensoreilla saadaan myös kuva ulkona havaitusta toisesta kappaleesta. Se on selvästi toinen avaruusalus, hieman pienempi ja jotenkin militaristisemman oloinen. Se pyörii hitaasti akselinsa ympäri, muttei loittone tai lähene merkittävästi. Mitään valoja siinä ei ole havaittavissa.

Kontti 701 on aluksen miehistön asuinkontti. Siellä käydään vilkaisemassa paikkoja. Tila on tyhjä ja sotkuinen, sen asukit ovat poistuneet siivoamatta. Pieni modulaarinen ilmalukko on tilan oven sisäpuolella, siten että täällä voisi olla painetta silloinkin kun rahtikäytävä on paineistamaton. 8 vapaapudotuspunkkaa reunustaa tilan seiniä, ja tyhjyydessä leijuu vaatteita, henkilökohtaisia esineitä, shakkinappuloita ja sen sellaista. Merkkejä väkivallasta ei näy. Punkissa on niiden käyttäjien nimet. Eräs punkista kuuluu kapteenille, mutta se erottuu vaan lähinnä pienestä arvomerkistä. Bromon 8 hengen miehistö on elänyt aika tasa-arvoisissa oloissa.

Berin ei suostu tulemaan sisään miehistökonttiin, ja Altair huolestuu hänestä. Hän koettaa tavoittaa Beriniä, mutta Berin kivahtaa tahtovansa olla yksin, eikä oikein vastaa kysymyksiin. Miehistökontista tarttuu mukaan lähinnä jonkun datapadi, mutta se ei herää henkiin ladattunakaan.

Tajunnan pulmia


Kontissa 100 vieraillaan myös. Hyllyillä on vahvasti pehmustetuja laatikoita Pikiranin leimalla. Jokaisessa laatikossa on datalevy -- jokaisella levyllä on tallennettu mielen varmuuskopio. 4000 mieltä. Berin sanoo, että nämä on kaikki otettava mukaan jos täältä lähdetään. Kriang Krai ei ole alkuunkaan niin varma. Hän sanoo, että Maassa jokainen heistä on jatkanut omaa elämäänsä -- jatkaa varmaan edelleen -- ja he itse ovat vain forkkeja, joiden ei pitäisi olla edes olemassa. Forkki, aktiivinen kaksoiskappale olemassaolevasta mielestä, on lainsäädännöllinen ongelma, ja käytännössä kaikkialla on kieltoja sellaisten tekemiselle. Jos sellainen on syntynyt, ei ole mitään hyvää ratkaisua sille, mitä pitäisi tehdä; karuin ratkaisu on, että toinen pitää hävittää, mutta kumpi -- ja eikö se ole kuitenkin olemassaolevan tietoisuuden murhaamista? Altair tietää kirjallisuudesta, että joskus forkkeja on sulautettu alkuperäisiin mieliin, mutta tyypillisesti tämä onnistuu, jos nämä ovat olleet erillisinä vain tunteja tai korkeintaan pari päivää. Pidempiaikainen on johtanut täyteen sotkuun, eikä syntyvä mieli ole välttämättä ollut millään tavalla toimiva mieli - ei edes sairas tai vioittunut mieli, vaan yksinkertaisesti mieli joka ei pysy koossa.

Kriang Krain mielestä nelikon olisi ehkä parasta vain lakata olemasta. Muut eivät ole tästä samaa mieltä; Altair (joka tuntuu parantuneen dementiastaan morfin vaihdon myötä) sanoo heidän kaikkien olevan kuitenkin tiedostavia olentoja, ja Fajar sanoo olevansa liian nuori kuolemaan. Berin sanoo, ettei hän ainakaan ole Pikiranin omaisuutta. Kriang Krai toteaa, ettei hänkään ole, vaikka firma ehkä niin toivoisikin.

Pikiranin toimenpidekontissa Kriang Krai vilkaisee kahta egolevyä. Ne antavat tietoina vain koodinumeron, tallennusajankohdan (muutaman päivän päässä nelikon päivistä) ja egon nimen - ei ammattia, ei ikää, ei kansalaisuutta. Toinen nimi on vietnamilainen, toinen kiinalainen. Egoja voisi sukittaa robottikehoihin -- yksi käyttämätön toimivaksi oletettu Sei-Epsonin huoltomorfi on vielä olemassa -- mutta halutaanko ketään muuta herättää? Selvästi jos joku inkarnoitaisiin, häntä ei voisi panna enää takaisin varastoon -- hän olisi samalla tavalla elossa kuin nelikko nyt on, vaikkei tällä hetkellä ehkä olekaan. Ainakin toistaiseksi tämä jätetään tekemättä.

Sen sijaan avaruudessa leijunut toinen alus saattaisi olla keino palata kotiin. Kehitetään suunnitelma sen tutkimiseksi.

Kaapelin varassa


Rahtikontista löytyy kilometrikaupalla kaapelia, jota viedään rungolle. Samalla manifesti kertoo, että siellä on myös keskiraskas rahdinkäsittelymorfi, mallia xu fu. Hetken aikaa pohditaan, haluaisiko joku ehkä vaihtaa Sei-Epsonin kehonsa tuollaiseen, mutta kukaan ei lopulta tartu tähän. Joka tapauksessa pienet morfit ovat käteviä liikkumiseen. Kriang Krailla ja Fajarilla on eniten kokemusta käytännön työstä, joten he huolehtivat kaapelin kiinnitysmekanismista. Syntyy yli kilometrin pituinen kaapeli, joka kiinnitetään huolellisesti Bromon kylkeen, ja jolla on tarkoitus päästä toisen aluksen luokse.

Muutaman tunnin työn jälkeen kaapeli on suunnilleen valmis. Kaikki neljä kuitenkin tajuavat olevansa henkisesti vähän lopussa. Altair muistaa, että robottikehoonkin sijoitettuna ihmismallinen kognitio vaatii yleensä latautumishetkiä -- unianalogiaa, jonka aikana mieli voi siivota itseään. Huoltorobotin morfissa on asetus tähän. Altair kokeilee, ja toteaa tilan muistuttavan unta: siitä voi herätä kesken, ja herätettynä olo on pöhnäinen. Koko ryhmä vetäytyy alustekniseen kuplaan ja päättää pistää itsensä kahdeksaksi tunniksi lepotilaan. Heräämisherkkyys asetetaan kunkin oman preferenssin mukaan. Nukahtaminen on lähes automaattista.

Täyden yön ajan koko nelikko näkee unia. Unet ovat arkisia ja tavallisia, ja he ovat tosiaan niissä omat itsensä vanhoissa kehoissaan. Joku näkee kavereita, joku näkee surrealistisia visioita -- mutta kun heräämisrutiini käynnistyy, kaikki ovat vähän virkeämpiä. Toisaalta, heräämisen jälkeinen todellisuus lyö aika kovaa. Uni oli tarjonnut hetken pakopaikan tilanteen synkeydestä, mutta sen jälkeen paluu robottimorfiin valotuntien päähän kotoa on karu kokemus. Aamu on hiljainen, Fajar päättää parantaa tunnelmaa musiikilla. Hän laulaa ja soittaa pirteää peltotyölaulua kotisaareltaan, ja robottien yhteinen radiokanava täyttyy musiikista.

Vaikka robotit eivät tarvitse ruokaa ja juomaa, inhimillinen kaipuu tee- tai kahvikupilliseen, croissantiin tai riisipalloon ei ole kadonnut mihinkään, ja sen puute kalvaa. Aamutoimet ovat yksinkertainen latausjohdon irrotus. Sen jälkeen ryhmä suuntaa Bromon pinnalle. Toinen alus on noin puolentoista kilometrin päässä.

 (image: https://posthuman.karmavector.org/images/bromo_and_ship_1.jpg)
Käyttämällä propulsiojärjestelmiään nelikko vetää paksua kaapelia tyhjyyteen. Eteneminen on hidasta, koska kukaan ei halua tehdä mitään hallitsemattomia liikkeitä. Vapaapudotuskokemusta on ainoastaan Berinillä ja Altairilla, mutta kummallakaan ei kovin paljon. Joka tapauksessa kaapelijärjestelmä toimii varsin hyvin.

Berin ei ole koskaan varsinaisesti pitänyt korkeista paikoista. Avaruus ei sinänsä tunnu häntä vaivaavan, mutta kun hän erehtyy kilometrin taivallettuaan katsomaan takakamerastaan, hänen hahmotuksensa kertoo hänelle yhtäkkiä, että hän on kilometrin korkeudessa Bromon päällä, ohuen tangon varassa. Hän sammuttaa kameransa ja puristaa kaapelia kovemmin.


Pelinjohtajan kommentteja


kuvaus aloittamatta


CategoryPelit - CategoryOutThere
There are no comments on this page.
Perustuu Eclipse Phase -roolipelin, CC-NC-SA Posthuman Studios, 2008-. Pelijärjestelmänä GURPS.
Kampanja ja kuvitus CC-BY Dare Talvitie, 2015 - 2020 (paitsi jos muuta sanotaan):: Valid XHTML :: Valid CSS: :: Powered by WikkaWiki