Revision [1282]
This is an old revision of DeepBlackSky38 made by AdminDare on 2020-07-08 04:42:07.
Devil and the Deep Black Sky 38: Hyvästi, Saint Sunniva
<-- 37: Basiliski - 39: -->
Saint Eskil, tuntematon paikka, tuntematon aika
Kuusi tuntia hyökkäyksestä Falk antaa raportin aseistuksen tilanteesta. Saint Eskilillä on tuliratkaisu Saint Sunnivaan, ja 500 metrin kantamalla yksi laserin laukaus tuhoaisi välittömästi Saint Sunnivan fuusioreaktorin. Valitettavasti tilanne on sama toisinpäin: jos Saint Sunniva ampuisi laserillaan, se voisi pyyhkiä Saint Eskilin taivaalta. Tosin 500 metrin etäisyys olisi sille itselleenkin kuolettava, koskapa Saint Eskilin antimateriareaktorin räjähdys veisi luultavasti Saint Sunnivankin mukanaan. Niinpä parempi olisi neutraloida Saint Sunniva jollain muulla keinolla.
Kapteeni Iglesiasin arvioiden mukaan fregatilla on jossain vaiheessa käytävä, ja Acosta ryhtyy valmistautumaan tähän. Colemanilta tilataan lisää selvityksiä omituisesta kuplasta, joka aluksia ympäröi 200 kilometrin päässä. Syntyy idea lähettää yksi Saint Eskilin sukkuloista kuplan ulkopuolelle. Iglesias etsii vapaaehtoista aliupseeria tähän; Paraison ja Nsue ilmoittautuvat. Falk sanoo tarvitsevansa asejärjestelmissä ihmisiä nyt kun keskustietokoneistus on nurin, joten Iglesias nimittää Nsuen. Tämä etsii itselleen kolmen hengen miehistön.
Coleman lähettää mustan kuplan läpi luotaimen käskyillä palata, mutta se ei koskaan tule takaisin. Luotaimessa olleet kaksi kameraa lähettävät jonkinlaisen sähkömagneettisen häiriön sillä hetkellä, kun ne koskettavat kuplan reunaa. Seuraavaksi kerätään näyte kuplasta, ja vt. tiedealikersantti Miguez velvoitetaan tutkimaan sitä aluksen ulkopuolella. Koska luotain ei palannut, päätetään olla lähettämättä sukkulaa. (Colemanin mielestä parempi idea olisi roikuttaa jotain vapaaehtoista kaapelin päässä kuplan reunan läpi, mutta tähänkään ei ryhdytä.) Webica jatkaa tutkimuksia, ja hän pystyy vahvistamaan, että kuplan keskipiste on Saint Sunniva, sadan metrin tarkkuudella.
Quilleboeuf antaa Iglesiasille raportin infratilanteesta, ja pyytää lupaa puhua suoraan. Kun hän saa luvan, hän sanoo, että tämän kaltainen tilanne ei ole sellainen, joka kuuluu varusmiesupseerin koulutusohjelmaan, ja sanoo, että mikäli Iglesias tahtoo luopua komennosta, sitä ei mitenkään katsota hänelle haitaksi. Iglesias kysyy, onko Quilleboeufilla jotakin moittimista, ja tämä sanoo, ettei ole, mutta näkee vain yleisemmällä tasolla tilanteen sellaisena, jonka ei pitäisi olla asevelvollisen harteilla. Iglesias ei kuitenkaan kapteenin paikastaan luovu.
Sensorioperaattorit ilmoittavat Falkille havainneensa tyhjiössä leijuvia kappaleita, 20 kilometrin päässä aluksista. Nämä tunnistetaan ohjuksiksi. Niiden moottorit eivät ole päällä. Veikataan, että Saint Sunniva on heittänyt ne ulos jossain vaiheessa kuin miinoiksi, siltä varalta että niitä tarvittaisiin. Ne leijuvat hitaasti poispäin aluksista, ehkä 3 kilometriä tunnissa, mutta jos ne aktivoituvat, ne saavuttavat aluksen 7 sekunnissa. Falk raportoi tämän kapteenille, ja suunnittelee tuliratkaisun. Ohjuksia on nähty kolme, passiivisensoreilla, mutta ei ole mitään varmuutta, että nämä olisivat kaikki mitä ulkona leijuu. Aktiivisensoreita ei haluta käyttää, koska ei tahdota paljastaa Saint Sunnivalle, että ohjukset on nähty. Colemanin ehdotuksesta eräs lähetettävistä luotaimista kokee "toimintahäiriön" ja väläyttää suuren valonvälähdyksen, jonka valossa huomataan vielä kaksi ohjusta. Enemmänkin saattaa vielä olla.
Tunnustelua
Acosta on maalauttanut joukon taistelupanssareita sekä Amantec Skintight -tyhjiöpukuja mustaksi. Koska Saint Sunniva on vain 500 metrin päässä, on mahdollista yksinkertaisesti hypätä alukselta toiselle. Acosta on kysynyt vapaaehtoisia, ja saanut näitä suuren määrän; käytännössä koko valtausryhmä, plus monia muita. Pohditaan tarkemmin, mitä Saint Sunnivalla voisi tehdä.
Ayez on löytänyt Raamatusta pätkän, jota Acosta oli aiemmin ajatellut: viittauksia kannibalismiin piirityksissä, sekä pakanapappien menoihin, joissa leikattiin ihmisten lihaa. Ei ole vielä ilmeistä, miten jos mitenkään tämä liittyy Pombalista leikattuun palaseen.
Oletus on, että tähtien näkymättömyys johtuu jostakin, mitä Saint Sunniva tekee. Veikkauksen mukaan jokin Saint Sunnivalla projektoi kuplaa, ja jos tämän projektorin sammuttaisi, Saint Eskil voisi viestiä ulospäin sekä palata kotiin. Identifioidaan kolme pääasiallista tavoitetta Saint Sunnivalla: reaktorin sammuttaminen (joka kolkkaisi sen laserin), asejärjestelmiin pääsy (joka neutraloisi ohjukset) sekä kuplaa projektoivan laitteiston sammuttaminen. Näiden lisäksi voidaan etsiä eloonjääneitä, ja mahdollisesti ottaa alus haltuun.
Operaatio näyttää sellaiselta, että se vaatii osallistujia, joilla on kokemusta Saint Sunnivasta. Saint Sunnivan aseistuksessa palvelleita mitenkään toimintakykyisiä sotilaita on neljä: de Vooght (sellissä), Masterman (vajaakuntoinen), Falk ja Engel. Falk on vapaaehtoinen lähtemään: nyt kun tuliratkaisut on laskettu, hän voi periaatteessa jättää tulenjohdon Mastermanille. Reaktorin taas tuntevat ainoastaan Coleman ja Vilén. Acosta laatii hahmotelman ryhmästä jota tarvitsee, ja esittää tämän kapteenille. Se vie Saint Eskilin käytännössä koko valtausosaston, mutta juuri tällaista varten he ovat olemassa. Varmuuden vuoksi ryhmään halutaan myös lääkintämatruusiksi Perrigos.
Ilman tietotekniikkaa San Quintus -taistelupanssarit ovat todella hitaita ja kömpelöitä, hyödyllisiä lähinnä liikkuvina suojakilpinä. Alghani ja Myrland puetaan sellaisiin, muut käyttävät kevyempiä tyhjiöpukuja. Ryhmä aseistautuu raidehaulikoilla. Acosta luovuttaa de Vooghtin sellin avaimen Iglesiasille tehtävänsä ajaksi. Ayez lausuu sielunpaimenen ominaisuudessa pari sanaa ryhmälle, sen jälkeen se astuu ulos messikannen ilmalukosta. Mustaksi maalattuja panssareita ei helposti erota, ja täydellinen radiohiljaisuus vallitsee. Sitten ensimmäinen osa ryhmästä hyppää.
500 metrin loikkaan alusten välillä kuluu lähes kolme minuuttia. Hiljaisuus ja tähdetön taivas ovat painostavia kun sotilaat kiitävät kohti Saint Sunnivaa. Ensimmäiset heistä osuvat alukselle ongelmattomasti. Toisessa ryhmässä Perrigosilla on ongelmia, ja hän joutuu käyttämään pukunsa propulsioyksikköä, jottei lentäisi ohi aluksesta. Coleman osuu juuri ja juuri.
Kun kaikki ovat laskeutuneet, ryhmä kiertää Saint Sunnivan messikannen ilmalukolle ja valmistautuu menemään sisään. He pystyttävät nopeasti viestintälaseraseman yhteydenpitoa varten, ja läpiviennin ja oman kaapelin kautta kuljettavat sen sisään Saint Sunnivan ilmalukkoon.
Sisään
Webica on esittänyt Iglesiasille arvion siitä, miten kupla saattaa käyttäytyä. Näytteessä ei löytynyt mitään merkkejä kaasusta tai mistään muustakaan, ja eristävä näytteenottokauha ei näytä kokeneen mitään vaurioita. Webica arvelee, että kupla saattaisi olla muodoltaan kuin kaksinapainen magneettikenttä, ja epäilee, että sen navat ovat Saint Sunnivan keula ja perä. Tämä tarkoittaisi,että näistä pisteistä fregatilla voisi päästä kuplan läpi. Kuitenkin kuplan vaikutus elektroniikkaan huolettaa, ja arvellaan, että on parempi olla koskettamatta näihin kärkipisteisiin.
Loittoryhmän ensimmäinen puolikas ahtautuu Saint Sunnivan ilmalukkoon. Sisäpuolella on normaali paine. Kun sisempi iirisluukku avataan, sen takaa paljastuu huolestuttava näky.
Mikropainovoimassa leijailee ilmanvaihdon liikuttamana veripalloja, palvelusvaatteita, rahtikontteja ja satunnaista roinaa. Omituista materiaalia on liimautunut seiniin, ja sen muodostamaa rihmastoa kulkee tilan halki. Materiaaliin näyttää tarttuneen kiinni työkaluja, puolijohteita ja jopa San Quintus -panssarin käsivarsi. Täällä on tapahtunut jotain outoa ja karmivaa.
Hyvin varovaisesti ryhmä etenee sisään ja tutkii asioita. Koskettamista rihmastoon varotaan, vaikkakin siihen osuvat veripisarat näyttävät vain kimmahtavan pois. Kaapelin läpivienti viimeistellään siten, että Saint Eskiliin on mahdollista ottaa yhteyttä messikannelta. Aluksessa on virtaa, ilmanvaihto toimii, ja valot ovat päällä.
Kun on ilmeistä, että Acosta aikoo ryhmineen liikkua hitaasti ja hyvin varovaisesti, Iglesias jättää sillan hetkeksi Valchakille ja käy kuntosalilla. Falk on jo aiemmin vetäytynyt parin tunnin torkuille. Hän herää hytissään matalan prioriteetin pingiin ektostaan; tulenjohdosta vastaava Masterman on todennut, että aseistuksen matruusi Shepard on kadonnut. Hänen ektonsa oli hänen hytissään jossa hän oli nukkumassa, mutta häntä itseään ei näy missään. Infra- ja runkoryhmä haravoi parhaillaan alusta etsiäkseen tätä.
Falk livahtaa sillalle raportoimaan käänteestä. Valchak tekee nopean tarkistuksen siitä, että kaikki muut aluksen sotilaat ovat siellä missä heidän ektonsakin; tämä tarkistus tuo Iglesiasin kuntosalilta takaisin sillalle. Shepardin kanssa samassa hytissä nukkunut Jola Ravn tuodaan raportoimaan, mutta vaikuttaa siltä, että tämä ei ole huomannut yhtään mitään: molemmat olivat vetäytyneet lepovuoroon samaan aikaan, vaihtaneet pari lausetta, ja sen jälkeen Ravn oli nukkunut sikeästi. Hän ei osaa sanoa, oliko Shepard poistunut jossain vaiheessa tai tehnyt punkassaan jotain muuta kuin nukkunut.
Iglesias vahvistaa käskyn, että kukaan ei aluksella saa liikkua yksin. Falkin ehdotuksesta ektoihin otetaan käyttöön asetus, jossa niiden irrottaminen ranteesta aiheuttaa välittömästi hälytyksen. Liikeneviä sotilaita lähetetään haravoimaan alusta siinä toivossa, että Shepard löytyisi.
Keulaan ja perään
Acostan kaksi joukkuetta lähtee tunkeutumaan Saint Sunnivaan. Acostan puolikas etenee kohti perää ja reaktoria, toinen ryhmä kohti keulaa ja komentosiltaa. Välissä olevat kannet ovat vaihtelevan sotkuisia: miehistökannella näyttää tapahtuneen tulitaistelu, ja sieltä löytyy San Quintus -panssari, jonka joku on sahannut nivelistä auki. Verta ja luodinreikiä on kaikkialla, muttei varsinaisesti ruumiita. Lääkintäkannelta löytyy räjähtänyt happisäiliö, ja jäänteet sen vieressä olleesta ihmisestä, mutta suurin osa tästäkin ruumiista on viety pois.
Laitteisto osoittaa, että kaikkialla oleva rihmasto on hieman lämmintä, ja näyttää siltä, että se takertuu kiinni metalleihin ja puolijohteisiin. Adheesio on voimakas, muttei rikkoutumaton. Ilman tietoteknisiä lisäjärhestelmiä ryhmän eteneminen on lähes matelevan hidasta. Pitkät ruuman ohi johtavat tikkaat vievät valtaus- ja huoltokansille. Acosta haluaa tarkistaa ruumankin. Ilmalukon mukaan siellä on painetta, joten sisempi ovi avataan.
Toisella puolella näkyy sykkivä, punertava massa, rihmastoa, liikkuvia, tunnistamattomia asioita; Acosta ei jää analysoimaan näkemäänsä vaan painaa oven kiinni. Irislukko yrittää sulkeutua, mutta ruumasta on syöksähtänyt limaisia lonkeroita, jotka estävät sitä menemästä kiinni. Ilmalukossa ensimmäisenä on raskaasti panssaroitu Alghani, jonka magneettikenkiä lonkerot eivät saa kiskottua irti lattiasta. Hänen takanaan Acosta avaa tulen.
Reiden paksuiset lonkerot viuhtovat hirveällä nopeudella, mutta kohderikkaassa ympäristössä raidehaulikko osuu niihin kyllä. Sittenkin näyttää siltä, että lonkeroita on kymmeniä ja ne ovat kaikki tunkemassa ruumasta sotilaita päin. Sarah London nappaa kulman taakse perääntyneen Colemanin kädestä polttokranaatin, huutaa varoituksen ja paiskaa sen ruumaan -- mutta lonkero nappaa kranaatin kiinni ja viskaa sen saman tien takaisin. Se ei kuitenkaan lennä käytävään, vaan törmää Alghanin panssariin ja räjähtää.
Kevyesti panssaroidut sotilaat ovat ehtineet suojautua, joten tulipallon ytimeen jää ainoastaan Alghani ja lonkeroita. Lämpöräjähdys ei ole kantamaltaan valtava, ja San Quintus -panssari kestää sen kyllä. Iso joukko lonkeroita palaa karrelle, mutta niiden takaa syöksyy uusia. Alghanin ohi tikaskuiluun ampaisee ensimmäinen massasta erottuva hahmo, lonkeroinen tynnyrimäinen muoto jolla on kymmeniä pieniä jalkoja. Sen lonkerot ovat ehkä kolmemetrisiä.
Hahmo koettaa tavoitella sotilaita, mutta joutuukin raidehaulikoiden ristituleen ja ammutaan tuhannen päreiksi. Tämän jälkeen Alghani saa ruuman ilmalukon kiinni, ja painaa hätäsulkua; se lukitsee oven, mutta ei välttämättä kovin pitkäksi aikaa. Coleman palaa eturiviin hitsaamaan oven pysyvästi kiinni.
Kun ruuma on suljettu, ryhmä välittää raportin löydöstään Saint Eskilille. Lonkeroinen otus on ällöttävä, ja välittömän adrenaliinin väistymisen jälkeen sotilaat ovat hieman ravisteltuja kokemastaan. Saint Eskilillä kuvat biologisesta irvokkuudesta saavat komentosillan tunnelman ennestään kiristymään. Acosta epäilee ultimaattimuistojensa joskus kuulleen tällaisesta, mutta hän ei saa palautettua mieleensä siihen liittyviä yksityiskohtia.
Vastaisku
Matruusi Astridsdottir sanoo kapteenille Saint Eskilin tietotekniikassa olevan ongelmia. Varalaitteiden pyörittämä tietotekniikka on hyökkäyksen kohteena, aluksen sisältä käsin: viisitoista minuuttia sitten joku yritti tunkeutua väkivalloin aluksen järjestelmiin. Tunkeutumisen sijainniksi määritetään logistiikkakansi, ja tietotekniikkamatruusin sisko kersantti Astridsdottir lähtee tarkistamaan paikkaa. Pian raportti sieltä kertoo sinertävästä rihmastosta, jota on möhkäle erään dataportin luona. Iglesias määrää koko aluksen keulaosan logistiikkakannesta ylöspäin biokaranteeniin, ja antaa lääkinnälle tehtävän analysoida löytynyttä rihmastoa.
Paria minuuttia myöhemmin Shepard löytyy: hän on toisessa hytissä, suljetussa punkassa, tajuttomana ja vahingoittuneena. Falk epäilee yhtenevyyttä aiemmin löytyneeseen tajuttomaan matruusi Pombaliin, josta oli puuttunut kimpale lihaa. Periaatteessa samanlaista vammaa Shepardissakin havaitaan - paitsi että puuttuva kimpale on vatsasta, ja joku on istuttanut sinne vierasta biomassaa. Lääkintäalikersantti Flores sanoo Falkille aikovansa tehdä välittömän hätäleikkauksen siinä toivossa, että hän voisi estää biomassaa leviämästä ja pystyisi pelastamaan Shepardin hengen. Aluksen ilmanvaihdossa on myös havaittu jotain vierasta ainetta - ei biologisesti aktiivista eikä luultavasti vaarallista, mutta indikaadiota siitä, että jotain on tapahtumassa.
Iglesias katselee Saint Sunnivalta tulleita kuvia, ja toteaa, että hänen on parempi käydä kertomassa lääkinnälle, että jotain tällaista saattaa olla tulossa. Falk palaa tulenjohtoon, mutta alikersantti Miguez tulee noutamaan häntä sieltä lääkintään. Tikapuukuilussa Miguez yllättäen iskee Falkia sähkölamauttimella, ja pudottaa tämän hervottomaksi. Falk on toimintakyvytön ja tajuaa juuri ja juuri, että Miguez kuljettaa hänet lääkintätilan varastoon. Lentoalikersantti hymyilee autuaasti ja puhuu rauhoittavaan sävyyn lähes järjetöntä sanasalaattia.
Varastossa Falk koettaa tavoitella ektoaan, mutta Miguez huomaa tämän ja toteaa, että moinen ei sovi lainkaan. Miguez ottaa Falkin kädestä ekton irti -- ja Falkin aiemmin käynnistmän hälytysprotokollan mukaan tästä tulee välittömästi kapteenille ilmoitus. Lääkintään jo ennestään matkalla ollut Iglesias (mukanaan Ravn) tajuaa jonkin olevan pielessä. Hän ottaa pistoolinsa esiin, ja avaa lääkintävaraston oven. Siellä on Miguez ja hervoton Falk -- ja Miguez alkaa selittää, miten Falk alkoi yhtäkkiä kouristella. Alikersantti on hyvin vakuuttava, mutta Iglesias on varuillaan. Falk ei pysty puhumaan, mutta hän tuijottaa Iglesiasia silmät laajentuneina. Hänet otetaan lääkintään, jossa ylityöllistetyt lääkintäihmiset toteavat ettei hänellä ole välitöntä hengenvaaraa. Dimangas antaa hänelle ruiskeen, ja kun puhekyky palaa, Falk sanoo että Miguez iski häntä tainnuttimella ja on vaarallinen.
Miguez ei kuitenkaan enää ole käytävässä. Kapteeni näkee hänen ektonsa olevan liikuntasalissa, joten hän lukitsee tämän tilan ovet, ja käskee kers. Astridsdottiria hakemaan tämän talteen ja sulkemaan selliin. Näin tapahtuukin: Miguez pääsee de Vooghtin viereiseen koppiin. Sitten Astridsdottir palaa jatkamaan ylempien kansien tutkimista.
Pian tämän jälkeen rahtikannelta tulee raportti tulitaistelusta. Puolen minuutin ajan radiosta kuuluu kiroilua ja hätäännystä, ja sitten kersantti Astridsdottir raportoi uhkan olevan tuhottu. Saint Eskilin ruumassa piileksi samanlainen lonkeromörmö, jota loittoryhmä oli kohdannut Saint Sunnivalla. Pari turvaryhmän matruusia oli vahingoittunut yhteenotossa lonkeroiden kärjessä olevista kynsistä: kevyet suojapanssarit eivät ole riittävä suoja niille. Haavoittuneet määrätään välittömästi lääkintään. Tässä vaiheessa Iglesias ehtii kertoa Floresille lonkeroisista olennoista. Flores näyttää olevan romahtamisen partaalla: hänellä on valtavasti potilaita, uusia tulee koko ajan, ja aluksella on nyt vielä jokin biologinen tunkeilijakin. Hän tarvitsee lisää käsipareja ja lisää lääkintälaitteistoa, ja Iglesias lupaa näitä hänelle, vailla tietoa siitä, miten voisi kumpiakaan hankkia.
Tulenjohto ilmoittaa erään tyhjyydessä leijuvan ohjuksen juuri aktivoituneen. Välittömästi Saint Eskilin laserit kärventävät kaikki viisi ohjusta, jotka tuhoutuvat vaarattomasti kymmenien kilometrien päässä aluksesta. Masterman sanoo Iglesiasille epäilevänsä, että yksi aktivoituva ohjus oli varoitus, ja että ohjuksia saattaa leijua tyhjyydessä lisääkin, mutta niitä on vaikea paikantaa.
Jonkin aikaa ohjusten tuhoutumisen jälkeen sillan sensorimatruusi White huutaa, että tähdet ovat palanneet. Tosiaan sensoreissa näkyy jälleen Jupiter ja muu aurinkokunta: Saint Eskil näyttää olevan samalla radalla kuin aiemminkin. Kuitenkin yritykset saada yhteys Tasavallan aluksiin epäonnistuvat. On kuin kupla olisi muuttunut yksisuuntaiseksi peiliksi; kuin Saint Sunniva kehottaisi Saint Eskiliä häipymään. Mutta on epäselvää, onko kuplan läpi vieläkään turvallista lentää. Aiemmin lähetetyt luotaimet paikannetaan; niistä kolme on mykkinä, mutta yhden majakka näyttää vielä toimivan, joten ainakaan mikään täydellinen hävitys ei kuplan läpi lentäminen näytä olevan.
Logistiikkakannet
Acostan ryhmä on laskeutunut Saint Sunnivan perää kohti. Eloonjääneitä ei ole löytynyt. Valtauskansi on tyhjä, mutta operaatio- ja logistiikkakannet ovat täynnä romusta kasattua barrikadia, jota pitää paikallaan erilaiset liimat sekä rihmastot. Kansien tutkiminen vaatisi barrikadien purkamista.
Sitten Coleman muistaa Saint Sunnivan kaapeloinnissa pari vuotta sitten huomaamansa erikoisuuden / turva-aukon. Periaatteessa reaktorin hallintajärjestelmä on erillinen kaikista muista tietojärjestelmistä, mutta logistiikkakannella on ollut huoltokomerossa paikka, jossa on ollut valmiiksi rakennettu ohikytkentä: yhdellä ainoalla tietoliikennekaapelilla on mahdollista kytkeä reaktorin tietojärjestelmät muun aluksen järjestelmiin -- mikä mahdollistaa esim. reaktorin operoinnin vaikkapa komentosillalta tai alusjärjestelmäkannelta käsin. Lisäksi alusjärjestelmäkannella sijaitsee Saint Sunnivan varakomentosilta. Periaatteessa jos reaktorin ohitusjärjestelmä otettaisiin käyttöön ja ryhmä raivaisi tiensä varakomentosillalle, se voisi sieltä käsin sekä sammuttaa ohjukset että reaktorin.
Keulaan edennyt ryhmä on leikannut tiellään olevien barrikadien läpi, ja on saavuttanut kapteenin kannen. Kuriirina toimiva Vega raportoi, että jäljellä on enää yksi barrikadi, ja että sillalla liikkuu jotakin. Acosta käskee tätä ryhmää pysymään paikallaan, ja toteaa, että sen sijaan että he yrittävät vallata komentosillan ja reaktorin, he tekevät logistiikkakannella kytkennän, joka liittää reaktorin muihin järjestelmiin, ja tunkeutuvat varakomentosillalle alusjärjestelmäkannella. Barrikadien avaaminen alkaa. Metallit ja puolijohteet takertuvat rihmastoon, jossa näyttää palavan valoakin, mutta polttamalla sen saa poikki. Kuitenkin poltettaessa rihma katkeaa, ja kuminauhan tavoin kimpoileva säie osuu Alghaniin, ja kietoutuu tämän panssarin käden ympärille. Rihman sisällä vilkkuu omituista luminesenssiä, mutta säie itsessään ei tee panssarille mitään -- tosin tilanne saattaisi olla toinen, jos panssarissa olisi toimivaa tietotekniikkaa. Alghani ottaa käsivarsiosansa panssarista irti, ja Saint Sunnivan valtauskannelta haetaan korvaava taistelupanssarin osa. Leikkaamista jatkavat kevyissä avaruuspuvuissa olevat. Coleman kiinnittää muoviset terät kulmaleikkureiden runkoihin, koska metalliset jäisivät kiinni rihmoihin.
Tällä välin Falk on päässyt takaisin jaloilleen, ja siirtynyt kuulustelemaan Miguezia selliin. Miguez sanoo, että Falk itse alkoi kouristella, ja koettaa uskotella Falkille, että tämän muistikuvat siitä mitä tapahtui ovat vääriä. Falk ei kuitenkaan usko tähän. Hän haluaa lääkinnän tarkistavan Miguezin, mutta lääkinnällä on kädet täynnä työtä. Hän saa itse ottaa Miguezista verinäytteen, josta paljastuu, että alikersantin elimistössä on lääkkeitä. Ne ovat ruuansulatukseen vaikuttavia, ja auttavat potilasta pitämään mitä tahansa ruokaa vatsassaan. Miguez on jostain syystä nauttinnut näitä valtavasti. Falkin päässä alkaa raksuttaa. Miguez tuntuu olevan todella hyvä näyttelijä, ellei peräti jakautunut persoonallisuus, ja hän haluaa saada esiin sen puolen, joka häntä iski tainnuttimella. Hän pohtii uhkailun mahdollisuutta, ja miettii, mitä Jaramillo tekisi. Oikea väkivalta saattaisi provosoida Miguezin toisen puolen esiin. Pikaisen Iglesiasin kanssa käytävän keskustelun jälkeen väkivallasta kuitenkin pidättäydytään.
Falk huomasi myös, että vaikka lääkintä on hajoamispisteessä ja hätää kärsimässä, heidän kokonaistilanteensa on tällä hetkellä hyvä: heillä on vain pari kriittisesti haavoittunutta hoidettavana, ja pääasiassa he stressaavat hypoteettisista asioista. Hän jakaa tämänkin havainnon Iglesiasin kanssa, ja Iglesias lähettää aliluutnantti Abellón rauhoittamaan lääkintää. Abelló tuntuu tässä onnistuvan, tosin palatessaan hän on sitä mieltä, että alikersantti Flores on hieman tarpeettoman perfektionistinen tehtäväänsä.
Sellissä yhä viruva De Vooght on pyytänyt Falkilta tilanneraporttia, ja kuultuaan biologisista uhista, pistoolia. Sitä ei hänelle anneta.
Kersantti Astridsdottir kertoo paikantaneensa toisenkin lopnkerohirviön Saint Eskilillä: se on rungolla, jäähdytyspaneeleissa. Hän käy Vettermolnin ja Twohyn kanssa ampumassa sen, ja palaa sitten sisään.
Taistelua
Saint Sunnivalla barrikadeja on saatu auki sen verran, että niiden väliin saattaisi kevyessä avaruuspuvussa mahtua ryömimään. Viestintälaserilla kerrotaan Saint Eskilille tilanteesta. Iglesias antaa ryhmille tiukan aikarajan: hän haluaa aluksen nopeasti pois tilanteesta. Niinpä Acosta lähtee itse pistoolin kanssa ryömimään logistiikkakannen huoltokaapin suuntaan, Coleman ja Engel taas möyrivät alusjärjestelmäkannen sisään tähtäimenään varakomentosilta. Mikropainovoimassa barrikadit on kiinnitetty paikalleen liimalla ja nopeilla hitsauksilla, mutta varsinaisen ongelman muodostavat rihmat, joita löytyy myös kalusteiden väleistä. Sellainen tarttuu Acostan kypärään, joten hän riisuu sen ja jatkaa ilman. Saint Sunnivan ilma tuoksuu ällöttävän makealta ja on hieman lämpimämpää kuin regulaation mukainen fregatin ilma. Alemmalla tasolla Engel taas osuu rihmaan kenkänsä magneettipohjalla, ja joutuu kiemurtelemaan ulos koko puvustaan ja jatkamaan alusvaatteisillaan.
Runsaassa kymmenessä minuutissa Acosta on saavuttanut logistiikkakannen huoltopaneelin. Hieman myöhemmin Coleman ja Engel pääsevät varakomentokeskuksen ovelle. Coleman sivuuttaa oven valvontapaneelin ja katkaisee sen yhteyden aluksen valvontaan; sitten hän avaa oven manuaalisesti.
Pienen varakomentokeskuksen kapteenin tuolissa röhnöttää ihminen -- tai ainakin entinen ihminen. Monista osista sen ylävartaloa puskee esiin paksua lonkeroa; näyttää siltä, että olio on kokemassa muodonmuutosta ihmisestä lonkero-olennoksi. Näky on ällöttävä, ja Coleman jähmettyy paikalleen. Hän yrittää vetää pistoolinsa, mutta hänen raajansa eivät tottele. Sen sijaan Engel hänen takanaan on paremmin tutkalla, ja ampuu kaksi laukausta olennon keskivartaloon. Mutta tämä ei riitä pysäyttämään sitä. Lonkerot räjähtävät liikkeelle, ja yksi niistä kietoutuu Colemanin kaulan ympärille.
Onneksi Colemanilla on vielä suojapuku kokonaan päällä. Nyt hän saa pistoolinsa vedettyä esiin, mutta ei osu. Kapteenin tuolin takana olevat ruudut räjähtävät palasiksi. Sitten Engel saa vielä yhden osuman lonkeroiden tyveen, ja olennon liikkeistä katoaa koordinaatio. Se sätkii vielä tovin, ja sitä ammutaan lisää, kunnes se lakkaa liikkumasta.
Sen jälkeen komentosilta on vallattu. Engel kiskoo turvasinettejä pois kaikista laitteista aktivoidakseen kyvyn ohjata asioita täältä käsin. Hätävalot syttyvät. Coleman huikkaa barrikadisokkeloon heidän olevan valmiita, ja viesti välitetään eteenpäin Acostalle. Acosta iskee kaapelin kiinni reaktoriin kytkettyyn datapaneeliin, toisen pään aluksen yleisdataporttiin, ja komentosillalta saa nyt yhteyden myös reaktorin valvontajärjestelmiin.
Coleman aktivoi reaktoriohjauksen, ja käynnistää hätäejektion. Sekuntia myöhemmin Saint Eskilin sillalla sensoreista nähdään, kuinka Saint Sunnivan takaosa aukeaa ja sieltä ampaisee ulos pienoisaurinko, fregatin fuusioreaktorin aktiivinen ydin. Välittömästi Saint Sunnivan kaikki keskustoimissa olevat sähköjärjestelmät lakkaavat. Akuissa on kuitenkin yhä virtaa. Engel lähettää samaan aikaan ohjuksille itsetuhokäskyn. Ulkona on vielä kolme ohjusta, kaksi näistä vastaanottaa käskyn, muttta viimeinen ehtii saada ensin jostain tuhoamiskomennon. Se lähtee kiihdyttämään Saint Eskiliä kohti. Se on kuitenkin 30 kilometrin päässä, ja tulenjohto on valmistautunut tällaiseen. Heti kun ohjuksen loimu näkyy fuusioreaktoriytimen loisteen takaa, Saint Eskil ottaa sen laseriensa tähtäimeen ja tuhoaa. Ohjus on sirpalemalli, ja se ei ole vielä ehtinyt kiihdyttää suunnattomaan nopeuteen, joten sirpaleet osuvat Saint Eskiliin voimalla, joka normaalisti aiheuttaisi vain kosmeettisia vaurioita. Kuitenkin aluksen jäähdytyspaneelit ovat ulkona, ja sirpaleet osuvat niihin. Alus menettää 60% jäähdytystehostaan.
Saint Sunniva on tämän jälkeen neutraloitu. Sensoreista näkyy, kuinka kaikista mahdollisista koloista sen pinnalle alkaa ilmestyä lonkero-olentoja. Nämä pyrkivät hyppäämään Saint Eskilille, mutta parin minuutin lento on taisteluristeilijän lähipuolustusjärjestelmille ruhtinaallisesti aikaa ampua ne kaikki.
Loittoryhmäkin saapuu pinnalle, ja loikkaa niin ikään takaisin kotialukselleen. Acosta on saanut uuden kypärän, Engel joutuu tyytymään pallomaiseen hätäpelastuspukuun. Ryhmä palaa Saint Eskilille, menee sisään logistiikkakannen ilmalukosta, ja joutuu välittömästi biokontaminaation varalta karanteeniin.
Saint Sunnivan reaktorin rikkoutuessa Saint Eskilin viestintä alkoi tavoittaa Tasavallan aluksia. Iglesias antaa nopean tilanneraportin, ja kun kaikki miehistön jäsenet ovat sisällä, määrää lähtökäskyn. Saint Eskilin päämoottori käynnistyy, ja taistelukiihtyvyydellä se ottaa etäisyyttä Saint Sunnivaan. Kun sopiva turvaetäisyys on saavutettu, kapteeni määrää Saint Sunnivan steriloitavaksi. Falk laukaisee joukon ydinkärkisiä ohjuksia, ja parissakymmenessä sekunnissa ne seivästävät Saint Sunnivan. Kirkkaiden valonvälähdysten myötä fregatti lakkaa olemasta.
Jälkipuinti
48 tunnin karanteenissa todetaan, ettei kukaan Saint Sunnivalla käyneistä ole tuonut mukanaan vierasta biologiaa. Shepardin leikkaus on onnistunut ja hänen tilansa on vakaa. Saint Eskilin menetyksiksi jää Koroi, jota ei koskaan löytynyt, sekä muutama yhä henkisesti häiriintynyt sotilas, joiden paranemisesta ei ole ennustetta. Terapiaa tarvittaneen.
Taisteluristeilijä on raportoinut tapahtuneesta laivueen johdolle, ja huoltoalukset tulevat korjaamaan sitä sekä auttamaan desinfioinnissa. Tunnelma on post-traumaattinen, ja koko miehistö on sitä mieltä, että tämän jälkeen voisi vaikka nukkua viikon. 24 tunnin kuluttua komentajakapteeni Halkenhvad palaa tajuihinsa, ja vapauttaa Iglesiasin vt. kapteenin tehtävästä.
De Vooght päästetään ulos sellistään. Hän on ensin kauhuissaan siitä, että hänet vapauttaa Iglesias eikä Acosta, ja pelkää että tälle on käynyt jotain kauheaa. Kun hänelle selviää, että tämä on vain karanteenissa, hän käy huutamassa tälle siitä.
Acosta kaivelee ajan kanssa ultimaatilta saamiaan muistoja, ja onnistuu tunnistamaan biologiset kauhut koneälyjen rakentamaksi biologiseksi aseeksi; ultimaatit käyttävät niistä nimitystä whipper ja Tasavallalla on niille oma designaationsa. Ne ilmeisesti päätyivät Saint Sunnivalle, kun tämä oli tullitarkastanut aluksen jonka nanofabrikaattorilla oli jotenkin printattu whipperien munia. Oli epäselvää, mistä basilisk hack oli peräisin, koska whipperien oma äly ei niihin mitenkään riitä, mutta whipperit esiintyvät monesti muiden koneälyteknologian sirpaleiden kanssa.
Pelinjohtajan kommentteja
Neljän kuukauden tauon vuoksi ruostetta, huteraa logiikkaa ja pelaajahahmoilta tuleviin ideoihin reagoimista. Mutta ihan kelvollisesti tämä peli kuitenkin toimi.
Oli itsellenikin yllätys, että pelissä päädyttiin käyttämään Colemanin joskus jakson 16 tienoilla huomaamaa reaktorin turvajärjestelmien heikkoutta, mutta sehän toimi aivan mainiosti. Ja tavallaan oli kampanjalle kovin sopiva loppurysäys ampua Saint Sunniva alas taivaalta.
Varsinaiset juonet on nyt käyty loppuun saakka. Seuraava jakso päättää kampanjan.
<-- 37: Basiliski - 39: -->
CategoryPelit - CategoryPelit2144 - CategoryDeepBlack - CategoryDeepBlackMainStory
