Posthuman : DeepBlackSky04

• Categories
• PageIndex
• RecentChanges
• RecentlyCommented
• Login/Register
• Search:

Devil and the Deep Black Sky 04: Kuolema anarkiassa

<-- 03: Tanssia ja tatuointeja - 05: Heidän ikuiset sielunsa-->

18. helmikuuta 2144

Iglesias toimii Saint Sunnivan kapteenina simulaatiossa, jossa roskaväkiparvi hyökkää sen kimppuun. Simulaatio voitetaan, mutta siinä tulee myös tappioita.

Koko viikon ajan aluksella pyöritetään useita raskaita simulaatioita, ja näistä jaetaan palautetta. Tarkempi simulaatioiden analyysi osoittaa selvästi, että tasavalta indoktrinoi sotilaita aggressiiviseen toimintaan, myös siviilikohteita vastaan. Myöhemmässä simulaatiossa Iglesias on vähällä räjäyttää vain marginaalisesti aseistetun ja siviilejä kuljettavan aluksen, mutta Falk onnistuu huomauttamaan hänelle tästä, ja hän antaa aluksen paeta. Luutnantti Jaramillo antaa tästä kriittistä palautetta simulaation jälkeen.

Muutamat vanhempien vuosikurssien sotilaat ovat täysin kypsyneet de Vooghtin jatkuvaan uhkapelivoittamiseen, ja uhkaavat vetää tätä turpaan. de Vooght ei näytä ottavan edes Acostan varoitusta vakavissaan, ja Coleman pistää pystyyn vedonlyönnin siitä, kuka extropiaanin päätyy lopulta hakkaamaan.

Aluksen mukaan Miorylta tullut katolinen pappi, isä Joaquin, pitää messun. Acosta käy ripittäytymässä hänelle.

22. helmikuuta

Saint Sunnivan lähestyessä Jane Doe and the Mockingbirdsiä upseeristo hakee vapaaehtoisia kenttäkomennukselle. de Vooght ilmoittautuu heti kättelyssä, mutta hänet hylätään, koska hänen implanttiensa arvellaan tekevän hänet haavoittuvaiseksi. Kenttäryhmän komentajaksi tulee aliluutnantti Fjell ja varakomentajaksi alikersantti Guanchana. Ryhmän jäsenet ovat Lillehammer, Santangeli, Toksvig, Acosta, I. Alghani, Coleman, Falk, Iglesias, Perrigos ja Ytterhus. Fjell pitää tehtäväselonteon: operaation tarkoitus on tukea isä Joaquinia, joka noutaa parvella toimineen Pyhän istuimen lähetyssaarnaaja Anne-Marie Meredithin ruumiin tämän menehdyttyä nelisen kuukautta sitten. Sotilaat toimivat esikuntana, vartiona, tiedustelijoina ja Tasavallan edustajina. Mitään vihamielisyyksiä ei odoteta, ja Saint Sunnivalle parvi ei muodosta mitään uhkaa. Kuitenkin korostetaan, että roskaväkiparvet ovat outoja paikkoja, ja omaisuudestaan, datastaan ja selväpäisyydestään on syytä pitää kiinni.

Yleisen selonteon jälkeen luutnantti Jaramillo kutsuu Falkin kahdenkeskeiseen lisäbriiffaukseen. Hän kertoo, että parvella toimii Tasavallan agentti nimeltä Hal Suzuki, ja Falkin tulee etsiä tämä käsiinsä ja ottaa tämän tilanneraportti. Falk saa Suzukista vanhan ulkonäkökuvauksen, sekä lauseen jota voi käyttää tämän tunnistamiseen. Myös Fjell on tietoinen agentin olemassaolosta, ja Falk saa tarpeen luvan kertoa hänestä muillekin, mikäli näkee sen tilanteen huomioiden välttämättömäksi.

Jane Doe

Kuin simulaatiossa ikään, Saint Sunniva lähestyy roskaväkiparvea varovaisesti mutta päättäväisesti. Sotilaat ja isä Joaquin nousevat sukkulaan, ja Saint Sunnivan jäädessä parinsadan kilometrin etäisyydelle sotilas Toksvig lentää sukkulan roskaväkiparven alusten keskelle. Sukkula telakoidaan komentoalus Jane Doeen, joka on ulkonäöstä päätellen vanhan asteroidilouhijan moottoriosa. Suuressa ilmalukossa sotilasjoukkuetta tulee vastaan Darth van Winkle -niminen humanoidi, jolla on jalkojenkin päässä sormet ja kämmenet, ilmeisesti kehonmuutoksena mikropainovoimaan. Kyseessä on kaikesta päätellen ihmisjäljitelmä.

Van Winkle on ystävällinen, mutta näyttää viis veisaavan sotilaiden komentoketjusta, ja kättelee koko ryhmän läpi. Hän tarjoaa isä Joaquinille tilaa jossa toimia, ja tämä otetaan vastaan. Ryhmä kuljetetaan ahtaiden ja omituisesti koristeltujen käytävien läpi aluksen sisään. Jane Doe on mikropainovoimassa, ja vaikutelma on, että Saint Sunnivaa pienemmällä aluksella asuu ainakin kaksinkertainen määrä ihmisiä; on kuin olisi saapunut jonkun kotiin. Miltei kaikki Jane Doen asukkaat ovat kuitenkin fysiologialtaan hyvin erikoisia: tarttumavarpaat ovat ehkä yleisin muunnos, muutamalla on tarttumahäntäkin. Värit ovat mitä sattuu. Van Winkle puhuu hyvää espanjaa, mutta muuten yleisin kieli parvessa kuulostaa ranskalta. Sotilaat herättävät enimmäkseen uteliaita katseita ja ystävällistä morjenstamista, mutta muutamat paikalliset katsovat heitä paheksuvasti ja vetävät ovensa mielenosoituksellisesti kiinni.

Ellipsoidin muotoisesta huoneesta tulee ryhmän komentokeskus. Acosta ja Lillehammer tekevät lähialueen sweepin, ja kohtaavat pari humanoidinäätää muistuttavaa paikallista alusvaatteissaan, jotka tahtovat tulla halaamaan heitä. Halaamisen yhteydessä he jättävät hajujäljen, joka seuraa komentotukikohtaankin mutta on ilmeisesti vaaraton.

Kun tukikohta saadaan pystyyn, van Winkle saapuu paikalle kertomaan isä Joaquinille koko tarinan. Anne-Marie Meredith oli ollut lähetyssaarnaajana parven parissa kolme ja puoli vuotta - ilmeisesti ei täysin turhaan, koska kuulemma parvessa on aktiivinen katolinen yhteisö. Monet parvessa kokivat van Winklen yhdeksi omistaan, vaikka selvästi kaikki eivät hänen arvojaan jakaneet. Kun parvi oli puoli vuotta sitten lähtemässä Saturnuksen Rhea-kuulta takaisin sisempää järjestelmää kohti, havaittiin Meredithissä pitkälle edistynyt syöpä, eikä hän suostunut ottamaan vastaan hoitoa, joka olisi voinut pelastaa hänet. ("Hoito", van Winkle kysyttäessä myöntää, olisi ollut mielen uploadaaminen uuteen kehoon - kirkon oppien mukaan tämä on itsemurha, eikä sielu ole siirrettävissä.) Meredith menehtyi syöpään kahdessa kuukaudessa. Hän oli viestittänyt kirkolle tilanteestaan, mutta oli ilmeisesti hyväksynyt kohtalonsa - eikä häntä olisi millään ehditty hakea pois Autonomistiliiton hallitsemalta alueelta kirkon eikä Tasavallan voimin. Hänen ruumiinsa on Jane Doella, ja van Winkle on valmis antamaan sen isä Joaquinille.

Isä Joaquin suhtautuu van Winkleen yllättävänkin ystävällisesti, huomioiden että kirkon opetusten mukaan tämä on sieluton ihmisen irvikuva. Hän ottaa vastaan tarjouksen syödä illallista Jane Doen asukkaiden kanssa -- ilmeisesti hän on tullut siihen tulokseen, että aluksella ryhmä on joka tapauksessa roskaväen armoilla, eikä ruuan mukana mahdollisesti tulevat ongelmat asioita enää pahenna. Sotilaat sen sijaan pitäytyvät omassa ravinnossaan.

Lillehammer ja Acosta toimivat isä Joaquinin vartijoina ruokailun aikana. Muutamia sotilaita lähetetään tutustumaan parven katoliseen yhteisöön, samalla kun lääkintäryhmä ryhtyy hankkimaan Meredithin ruumista ja sairauskertomuksia.

Weissbinder Chariot Theme Song

Kulku parven alusten välillä tapahtuu käytännössä rakettiskooterilla, joka on tuskin kummoisempi kuin yksinkertaisesti ohjattava moottori ja rimat, joihin tyhjiöpuvuissa olevat matkustajat voivat itsensä kiinnittää. Tällä tavoin parin kilometrin etäisyys alusten välillä taittuu parissa minuutissa. Skooteria ajaa oppaaksi lupautunut paikallinen, yksi Jane Doen ihmisjäljitelmistä.

Weissbinder Chariot Theme Song on saanut nimensä parinkymmenen vuoden takaisen historiallisen tv-sarjan mukaan. Coleman, Falk ja Iglesias löytävät sen pyörivältä kehältä parven ihmisasutuksen: ehkä 400 alkuperäisissä kehoissaan vielä asuvaa ihmistä, jotka asuvat ahtaasti kehän katosta riippuvissa yksiöissä. He herättävät siellä jonkin verran huomiota, mutta löytävät myös katolisen yhteisön edustajan, Serafina Pignatelli -nimisen vanhoilla kyberosilla parannellun viisikymmenvuotiaan naisen, joka asui samassa asunnossa sisar Meredithin kanssa. Sotilaat juttelevat Pignatellin kanssa tovin. Katoliset ovat parvessa melko iso joukko, samoin oikeat ihmiset (tai "flatit", kuten heitä kutsutaan) mutta heidän määränsä vähenee jatkuvasti kun ihmiset uploadataan uusiin kehoihin. Katolisuus täällä on hieman eklektistä, ja ilmeisesti myös ihmisjäljitelmiä kelpuutetaan seurakuntaan.

Pignatellin kanssa rupattelemisen jälkeen sotilaat päätyvät Chariotin keulassa olevaan yökerhoon nimeltä Action Blaster, jossa he juttelevat paikallisten kanssa. Mikropainovoimassa sijaitsevan yökerhon omistaja Olivier on androgyyninen lintupiirteitä omistava humanoidi, ja monet paikallisista juttelevat sotilaiden kanssa kiinnostuneina.

Jane Doella isä Joaquin syö illallista asukkaiden kanssa. Illallinen on meluisa ja epämuodollinen tilaisuus, ja Acosta sekä Lillehammer havaitsevat, että läheskään kaikki eivät suhtaudu tasavaltalaisiin myönteisesti. Etenkin mies nimeltä Leonard Carvel syyttää Tasavaltaa provosoimattomasta hyökkäyksestä Pygmalion-habitaatille kahta kuukautta aiemmin; hän väittää olleensa itse paikalla kuin Saint Paula avasi joulukuussa tulen, ja siirtyi egocastilla pois kun habitaatti hänen ympäriltään tuhoutui. Egocastaamisen kerrotaan tarkoittavan mielen siirtämistä. Carvelin sävy on riidanhaastava, erityisesti Tasavallan sotilaiden suuntaan. Darth van Winkle kuitenkin kehottaa häntä käyttäytymään paremmin, ja lopulta Carvel lähtee parin kaverinsa kanssa pois ruokapöydästä.

Yökerholla Falk kohtaa Tasavallan agentti Hal Suzukin. Kun molemmat ovat tunnistautuneet toisilleen, Suzuki kertoo että hänen on päästävä pois parvelta; oikeat ihmiset siellä vähenevät jatkuvasti, ja hän pelkää, että koneälyjen uhan noustua taas esiin Luján V:n hyökkäyksen jälkeen parvi on turvaton paikka jossa oleilla. Lisäksi parven kontrolli on valumassa anarkisteilta militaristeille, jotka ovat puolestaan kaikki ihmisjäljitelmiä ja lähellä koneälyihin myönteisesti suhtautuvaa Titanin kansainyhteisöä. Suzuki pelkää, että jos hän ei lähde nyt, hänelle ei tule enää tähän mahdollisuutta: parvi kulkee Tasavallan avaruuden halki alle kerran vuodessa.

Suzukilla on detaljoidumpaakin raporttia annettavana, mutta hän ei koeta tehdä sitä yökerhossa. Falk lupaa selvittää, voiko Suzukin ekstraktoida täältä. Acosta ja Lillehammer saapuvat myös yökerholle. Ryhmä rentoutuu jonkin verran: pahaa olutta nautitaan hieman, ja alkuomituisuuden jälkeen paikallisten kanssa löytyy yhteistä säveltä. Muutama ihminen kyselee immigraatiosta Tasavaltaan, toisilla taas tuntuu olevan käsitys, että Tasavallan elämä on yksinomaan militarismia tai jatkuvaa sotaa. Juttelun sävy on kuitenkin molemmin puolin ystävällistä, ja tanssiminen mikropainovomassa pitää energiatason korkealla.

Olivier kertoo, että parvessa ei käytetä lainkaan rahaa. Yhteisön talous on yhteinen, ja kaikki osallistuvat taitojensa mukaan. Kukaan ei ole erityisen rikas, omaisuus on jaettua, ja päätökset tehdään asiantuntemuksen mukaan tai kaikkien asiaa koskevien yhteisellä päätöksellä. Olivier maalaa utopiamaisen kuvan parven poliittisesta järjestelmästä, ja tasavaltalaiset suhtautuvat tähän hämmennyksellä tai epäillen.

Huolestuttavampaa on tajuta, että kuten Suzuki viittasi, parvella olevat ihmiset ovat tosiaan vähenemässä: useimmat heistä ovat jonossa uutta kehoa varten, ja tässä prosessissa heidät tuhotaan ja heidän mielensä kopioidaan ihmisjäljitelmiin. Uusia kehoja rakennetaan parven lääkintäalus That Ping You Hearilla.

Illan päättää viesti alikersantti Guanchanalta, joka komentaa kaikki takaisin komentohuoneeseen hätätilanteen vuoksi. Ryhmä poistuu kerholta ja lainaa pientä rakettilauttaa, jonka Acosta ohjaa takaisin Jane Doelle. Ilmalukolla Perrigos on vastassa, ja hän kertoo mitä on tapahtunut.

Komentohuoneessa Ytterhus makaa lakanan alla, kuolleena ja pää runneltuna.

Pelinjohtajan kommentteja

Huono, huono rytmi. Ärsyttävää. Tätä oli vähän vaikea välttää, koska pelissä oli tarpeen antaa valtava määrä ekspositioita, mutta sen olisi voinut varmasti tehdä paremmin. Seuraavassa pelissä pelaajahahmot ovat enemmän oman kohtalonsa herroja, vaikka se onkin kaikkien sotilastoiminna periaatteiden vastaista...


<-- 03: Tanssia ja tatuointeja - 05: Heidän ikuiset sielunsa -->

---

CategoryDeepBlack - CategoryPelit

• [Source]
• [History]
• 2017-02-04 11:37:37
• Owner: AdminDare
• Your hostname is 18.226.214.91

Perustuu Eclipse Phase -roolipelin, CC-NC-SA Posthuman Studios, 2008-. Pelijärjestelmänä GURPS.
Kampanja ja kuvitus CC-BY Dare Talvitie, 2015 - 2020 (paitsi jos muuta sanotaan):: Valid XHTML :: Valid CSS: :: Powered by WikkaWiki