Revision [1627]

This is an old revision of OutThere3 made by AdminDare on 2022-03-11 12:31:52.

 

Out There 3: Viisi alusta


<--: 2: Neljä valotuntia

"Antaisin sinulle mielelläni alennusta, kaunokainen, mutta vuosi on ollut vähän laiha. "
- Tavernan tarjoilijapoitsu, Bad Circus

 


 (image: https://posthuman.karmavector.org/images/albert_jacka_cic.jpg)

Juttelua

(EUROPA) Common Ground -puolueen parlamentaarikko Vassili Mezev on eronnut puolueestaan ja hakenut jäsenyyttä Prosperity-puolueessa. Mezev ilmoitti syyksi, että hän ei hyväksy enää puolueensa yhteistä linjaa Jovian Unity Partyn kanssa koskien Europan rahtikuljetustilanteita. Prosperity-puolue on voimakkaasti tuominnut Jupiterin tasavallan asettamat poikkeustullit ja tarkastukset. Mezev sanoo, että vallitsevaa asiaintilaa pitää nimittää kauppasaarroksi, ja että naapuruussuhteet Jupiterin tasavaltaan eivät ole mitenkään normaalit. Jovian Unity Party taas katsoo, että Jupiterin tasavalta on aiheesta huolissaan joidenkin europalaisten osoittamasta tuesta Autonomistiliitolle.

(JUPITERIN TASAVALTA) Neuvottelut Kreikkalaisten sodan tulitauon muuttamisesta välirauhaksi ovat käynnistyneet. Neuvottelupaikaksi on hyväksytty Morningstar Constellationin aiempi rahtialus Cormorant, joka sijaitsee tällä hetkellä Kreikkalaisten häntäpäässä. Turvallisuusneuvoston neuvotteluvaltuuskunta on tavannut Autonomistiliiton neuvottelijat, mutta itse neuvotteluista ei ole vielä kantautunut uutisia.

(JUPITERIN TASAVALTA) Paavi Klemens XV on vahvistanut Immanuel la Pazin kanonisaation. 17 minuutin sodassa 2133 menehtynyt pappi ja lääkäri oli yksi San Pedron ensimmäisistä siirtokuntalaisista, ja hänet muistetaan erityisesti hänen kääntentekevästä työstään Jupiterin kuiden siirtokuntien mielenterveysongelmien parissa.

(JUPITERIN TASAVALTA) Hector Leungin elokuva El Pueblo Tranquilo on saanut kriitikoilta murskaavan vastaanoton. (Solano tänään luonnehti elokuvaa siirappiseksi ja ylinäytellyksi nostalgia-ansaksi, lässähtäväksi yritykseksi pelata maapallon kaipuulla ja sinivihreällä politiikalla. Vaikka elokuvan viestin kanssa olisi samaa mieltä, sen raskaskätisyys aiheuttaa vain tahatonta komiikkaa. Jose Gomezin karisma romanttisena päähenkilönä ei riitä läheskään kantamaan teosta. Sanoman aitouteen on vaikea uskoa, ja enemmänkin läpi paistaa läpeensä kyyninen rahastaminen.

Albert Jackan rungolta nelikko siirtyy aluksen komentosillalle. Berinin uusi morfi ei mahdu kulkemaan tikapuukuiluissa ihan helposti, mutta lopulta hänkin selviää sillalle saakka. Siellä ryhmä lataa akkujaan. Berin kuuntelee radiolähetyksiä. Niissä on kumma sävy, ja lopulta hän tajuaa miksi: maapalloa mainitaan tuskin lainkaan. Isoimpia lähettäjiä ovat Tharsis-liitto ja Jupiterin tasavalta, mutta vaikka lähetyksissä puhutaan poliittisia ja suuriakin asioita (kuten sodasta Kreikkalaisilla?), missään ei tunnuta mainitsevan Kiinaa, tai USA:a, tai Euroopan unionia. Kuin kaikki Maan suurvallat olisivat käyneet merkityksettömiksi -- mutta vain 14 vuodessa? Jupiterin tasavallan lähetykset vahvistavat, että vuosi on 2147, Tharsis-liiton lähetysten mukaan vuosi on 103. Altair muistaa kuulleensa Tharsis-liitosta: se oli jokin idea Marsin itsenäisyydestä, ei edes riittävän suuri olemaan varsinainen poliittinen liike. Jotkut sen kannattajat halusivat laskea aikaa vuodesta 1956, jolloin Marsissa havaittiin aikanaan selkeä tomumyrsky. Uutislähetysten lisäksi radiossa havaitaan Albert Jackan transponder-majakka, joka on mennyt päälle nyt kun alus saa vähän virtaa. Pienellä teholla se ilmoittaa aluksen nimen, lipun, kotisataman (Maan kiertorata) ja määränpään (niinikään Maan kiertorata).

Jossain uutisessa mainitaan maapallo - mutta jonakin jota kaivataan tai on menetetty. Toisessa uutisessa puhutaan pakolaisista, kolmannessa "17 minuutin sodasta vuonna 2133". Tällainen sota on kaikille vieras. Voisiko se olla johtanut johonkin hirvittävään katastrofiin? Mutta millaiseen?

Kriang Krai saa erään komentosillan tietokoneen päälle, mutta se ei osaa kertoa kuin edellisen käynnistyspäivän, 22.9. 2134. Muut eivät oikein tee mitään. Kaikki ovat vähän neuvottomia ja kysymyksiä on enemmän kuin vastauksia. Altair koettaa houkutella kaikki kertomaan vähän itsestään, mutta päätyy aika nopeasti kertomaan mitä kaipaa kotoaan -- veljeään, siskoaan ja jopa eksäänsä. Kriang Krai sanoo, että hänellä oli kumppani ja lapsi. Fajar sanoo olleensa vasta opiskelija, ja väliensä vanhempiin olevan poikki.

Berinin uusi morfi on vielä vähemmän ilmeikäs kuin muiden Sei-Epsonit, ja hän tuskin liikkuu lainkaan. Järkälemäisenä hän sanoo jo hyvästelleensä perheensä aikoessaan lähteä Europalle, puhuu kahden vanhempansa sairauksista ja ajautuu sanaharkkaan Kriang Krain kanssa. Se ei sentään eskaloidu, mutta jotenkin valtavassa konekehossa oleva Berin on sekä vaikesti luettava että vähän pelottava. Jotain pohdintoja kartesiaanisista demoneista ja siitä, miten kaikki onkin vain simulaatiota, esitetään.

Puhe liukuu jotenkin rentoutumismahdollisuuksiin. Kriang Krai haluaisi pelata videopelejä, mutta Sei-Epsonissa ei ole sellaisia sisäänrakennettuina. Sitten hän muistaa Bromolla eräässä rahtikontissa näkemänsä pakatun firman olleen Dog of War & Love, joka on iso aasialainen virtuaalitodellisuusvideopelifirma. Näiden varusteissa saattaisi hyvinkin löytyä jotain, jota voisi käyttää rentoutumiseen.

Ryhmä päättää kuitenkin vetäytyä uneen muutamaksi tunniksi.

Aluksia


Aamun tullen ryhmä päättää palata Bromolle saadakseen sen antennia paremmin toimimaan ja selvittääkseen, voiko jonnekin lähettää ehkä hätäviestin. Matkalla Kriang Krai kuuntelee omaa radiotaan, ja tajuaa yhtäkkiä kuulevansa vielä yhden aluksen transponderin. Se ilmoittaa olevansa Tanya Gomez, Filippiinien lipun alla. Signaali ei tule kovin kaukaa.

Kun ryhmä pääsee Bromon pinnalle, Berin jää rungon ulkopuolelle laserskannaamaan koko taivasta aluksen löytämisen toivossa. Muut siirtyvät sisään. Altairia ja Fajaria kiinnostaa rahtikontti, jossa on vielä ilmaa, Kriang Krai taas lähtee virtuaalitodellisuuspelifirman kontille. Dog of War & Loven tiloista hän löytääkin täysikokoisen VR-peliserverin, johon on manuaalin mukaan ladattu 6 työn alla olevaa virtuaalitodellisuusmoninpeliä. Pelit on identifioitu vain niiden koodinimillä -- tyyliin "musta kirahvi" tai "bad circus". Kriang Krai siirtää peliserverin Pikiranin konttiin.

Fajar ja Altair paikantavat liikuteltavan ilmalukkoteltan, ja kiinnittävät sen rahtikontti 510:n oven ulkopuolelle. Sitten he astuvat sisään, täyttävät sen yhden ilmakehän paineeseen, ja avaavat kontin oven. Sinetin murrettuaan he pääsevät sisään ilmastokontrolloituun konttiin, jossa näyttää kuitenkin olevan rahtilaatikoita. Näiden sisältä löytyy pakkausmateriaaliin pakattua antiikkia: öljyvärimaalauksia, antiikkihuonekaluja, patsaita. Mistään Mona Lisasta tai Picassosta ei nyt ihan ole kyse, mutta ihan arvokasta antiikki varmaan on. Miksi nämä ovat täällä? Altair muistaa Marsissa käydessään, että joillakin varakkaammilla oli muistoesineenä kotiplaneetalta jotain näidem kaltaisia.

Berinin skannaus on paikantanut aluksen -- mutta se ei ole Tanya Gomez. Tämä alus on toiseen suuntaan Bromosta kuin Albert Jacka, eikä se lähetä mitään. Se näyttää rahtialukselta, pyörii lyhyen akselinsa ympäri ja on täysin äänetön. Siihenkin etäisyys on vain puolitoista kilometriä. Hän merkitsee löydön, ja jatkaa skannaamista. Sitten hän löytää myös Tanya Gomezin, joka on selvästi matkustaja-alus pyörivine matkustamoineen, tosin juuri nyt pyörimispainovoimaa käyttävä rengas ei pyöri vaikka transponder lähettääkin. Varmuuden vuoksi hän jatkaa vielä skannaamista - ja löytää vielä viidennenkin aluksen, joitakin kilometrejä kauempana sijaitsevan ja täysin hiljaisen. Alukset ovat siksakkimaisessa rivissä, vain joidenkin kilometrien välimatkoilla toisistaan.

Altair ja Fajar käyvät myös vilkaisemassa Bromon viestintä- ja sensorijärjestelmää. Bromolla on toimivia antenneja ja akuista voi lähettää niihin virtaa; antennin voi suunnata jotain kohti ja lähettää viestin, ja ehkä joku sen saattaisi joskus kuullakin. Ehkä.

Ryhmä pohtii seuraavaa mahdollisuutta. Bromolta katsoen lähin alus olisi ympäri pyörivä pimeä rahtialus -- skannaamalla sen nimeksi on paljastunut Waitui Tolu. Kriang Krai tahtoisi tutkia virtuaalitodellisuuksia, etenkin kun täällä saatetaan joutua viettämään pitkiä aikoja. Ja jos käy ilmi, että mitään ei ole tehtävissä, virtuaalimaailma voi olla miellyttävämpi kuin kauhea todellisuus.

Joka tapauksessa todetaan, että parempi ensin tutkia lisää muita aluksia. Kaapelia syötetään Bromolta kohti Waitui Tolua, ja toisiinsa kytkettyinä ryhmä lähtee alusta kohti.

Waitui Tolu


 (image: https://posthuman.karmavector.org/images/waitui_tolu.png)

Lähestyttäessä on ilmeistä, että Waitui Tolu on kärsinyt pahasti. Sen runko on täynnä aukkoja ja kraattereita, joiden ympärillä on jääkiteistä muodostuneita alueita. Aluksen reaktoriosasto on kokonaan dumpattu, oletettavsti koska ydin oli vaarassa sulaa. Minkäänlaista merkkiä elämästä tai liikkeestä ei näy. Arvuutellaan, mikä olisi voinut aiheuttaa tällaista. Tuskin mikään meteoroidiparvi, mutta ehkä jonkin sota-aluksen aseistus?

Waitui Tolu on ilmeisesti rahtialus. Ryhmä laskeutuu sen rungolle, ja etenee sisään keulan lähellä olevasta aukosta. Sen takana oleva tila on täysin tuhoutunut, ja vasta poistumalla perää kohti käy ilmi, että kyseessä oli aluksen komentosilta. Sen alapuolella miehistökannet on enimmäkseen ammuttu seulaksi. Ulkoapäin tullut tuho on ollut niin suurta, että on mahdotonta sanoa, onko sisälläkin tapahtunut jotain taistelua. On selvää, että Waitui Tolu on ollut nimenomaan aseistamaton rahtialus; sisätilat ovat enemmän persoonallisia kuin Albert Jackan sotilaallisen kliinisiä. Miehistöhyteistä löytyy ensimmäinen vainaja, joka on lähes sulanut kiinni seinään. Pieneltä puutarhakannelta löytyy toinen. Aluksella on ollut 10-12 hengen miehistö, mutta käytännössä kaikki miehistökannet ovat auki tyhjiöön.

 (image: https://posthuman.karmavector.org/images/waitui_tolu_cargo.png)

Logistiikkakannelta löytyy reitti rahtitilaan. Waitui Tolussa on kolme suurta ruumaa (pohjoinen, keskimmäinen, eteläinen), jotka kulkevat keulasta perään ja jotka vievät suurimman osan aluksen tilasta. Rahtitila on pimeä ja eloton, ja pyörimisliike on kerännyt sekä keulaan että perään valtaosan irtoromusta. Se ei ole kovin täynnä. Keulaosassa on aukko avaruuteen, suuri, muttei riittävän suuri ollakseen imenyt kokonaisia kontteja tyhjiöön.

Kontit näyttävät sisältävän kolonisaatiotarvikkeita. Keulapäästä löytyy valtava määrä romua - ja näiden joukossa ihmisenmuotoisia hahmoja, humanoidirobottien jäänteitä. Robotit ovat kaikki rikki, ja niitä on ollut ainakin kuusi. Niissä on Fijin sotilasvoimien tunnukset, ja parin niskasta löytyy (irrotetun) kuorinipun paikka. Nämä ovat olleet synteettisiin humanoidikehoihin sukitettuja ihmisiä, fijiläisiä sotilaita. Heihin on kohdistunut ainakin ulkopuolelta tullut isku, mahdollisesti ohjus tai jokin vastaava, joka on tuhonnut heidät aluksen rungon läpi. Sotilaskehojen lisäksi löytyy jäänteitä aseistuksesta.

Humanoidikehot olisivat kaikille paljon miellyttävämpi vaihtoehto kuin nykyiset teollisuusrobotit, mutta nämä ovat kaikki rikki. Lisäksi hieman kummastuttaa, että tällainen sotilasosasto on ollut rahtialuksella (tosin on epäselvää, onko Fijin avaruuslaivastolla edes ollut sotilasaluksia). Sittenkin, voisiko Waitui Tolulta ehkä löytyä parempia kehoja?
 (image: https://posthuman.karmavector.org/images/warbot.png)
Ryhmä palaa rahtihuoltokammioon ja sen kautta siirtyy keskimmäiseen rahtitilaan. Se on selvästi siistimpi ja vähemmän kärsinyt kuin pohjoinen ruuma. Näkyvissä on saman tien kontteja, joissa on Fijin asevoimien logo. Berin lähtee rientämään niitä kohti. Kun hän ohittaa ensimmäisen kontin kulman, hän huomaa toisesta suunnasta äkillisen liikkeen. Liike on sävyltään selvästi uhkaava, ja Berin peruuttaa vaistomaisesti. Hän tajuaa, että ruuman toisessa päässä on sotilasrobotti, jossa on pikatykki joka alkaa pyöriä. Täydessä hiljaisuudessa mitään ääntä ei kuulu, mutta Berin tuntee yhdessä jalassaan tärähdyksen ja virheilmoitussarja pyörähtää näkökentässä. Muut näkevät, kuinka Berinin yksi jaloista leikkautuu irti keskinivelen kohdalta, ja kuinka hänen takanaan olleesta kontista sinkoaa metallisirpaleita.

Berin huutaa tappajarobotista, ja koko ryhmä lähtee pakoon. Fajar jähmettyy paikalleen, mutta Altair kiskoo hänet mukaansa. Kriang Krai syöksyy maksimivauhtia ulos rungossa olevasta aukosta, muut etenevät vauhdilla miehistötiloja pitkin sillan kraatterilla ja poistuvat rungolle. Kriang Krai on ensimmäisenä ulkona ja turvassa uhalta, mutta hän havaitsee loikanneensa avaruuteen ja loittonevansa aluksista. Hänellä ei ole turvaköyttä, mutta morfissa on kylmäkaasuprojektorit, joiden avulla hän voi kiihdyttää. Hän onnistuu kääntämään itsensä Bromoa kohti ja kiihdyttämään melkoiseen vauhtiin, ja sitten hän muistaa jarruttaakin. Hän osuu kyllä Bromoon, mutta törmää siihen melkoisen kovalla iskulla, ja hänen raajansa menevät tunnottomiksi. Virheilmoituksia välkkyy hänen näkökentässään.

Waitui Tolun rungolla muut ihmettelevät, minne Kriang Krai katosi, mutta saavat sitten hänet kiinni radiolla. Muu ryhmä hyppää kaapeliin ja palaa niinikään Bromolle. Seuraavat pari tuntia ohjelmassa on huoltoa ja kokemuksen käsittelyä. Fyysisesti, Berinille ja Kriang Kraille saadaan Bromon varaosapankeista uudet raajat korvaamaan vahingoittuneita. Konekehot eivät koe post-adrenaliinitärinää samalla tavoin kuin ihmiset, mutta tuntuu silti, että jotenkin asiaa pitäisi vähän käsitellä. Toiset käsittelevät asioita paremmin kuin toiset. Vihamielisen taistelurobotin havaitseminen on myös mutkistanut tilannetta. Mietitään, voisiko robotilla olla ihmisen mieli sisällä. Mitään viestintää siltä ei havaittu ennen ampumista, joten helpointa on ajatella, että robotti ei ole mitenkään tietoinen.

Rentoutumista virtuaalitodellisuudessa


Kun huolto on suoritettu ja kamera viety Bromon rungolle antamaan varoitus mikäli Waitui Tolulla näkyy mitään uutta liikettä, Kriang Krai esittää virtuaalitodellisuudessa pistäytymistä. Hän on saanut Dog of War & Loven virtuaalimaailmaserverin toimimaan. Serveri pystyy pyörittämään yhtä maailmaa ja korkeintaan 8 egoa; mieliä ei tarvitse uploadata palvelimelle (vaikka sekin on mahdollista) vaan virtuaalitodellisuus voi vain toimia aistisignaalien lähteinä ja mieltä ajetaan yhä konemorfissa. Turvallisuudesta keskustellaan; Altair on käyttänyt virtuaalitodellisuuksia aiemmin terapiassa, ja tietää, että valtaosalle ihmisistä ne soveltuvat ainakin jossain määrin. Hän tarjoutuu ensimmäiseksi vapaaehtoiseksi. Hän kytkee itsensä serveriin. Virtuaalimaailmoilla on vain koodinimet, joista Altair valitsee maailman numero 5 (koodinimi Bad Circus). Hän hyväksyy joukon varoituksia ja käyttöehtoja, ja sitten hänen aistihavaintonsa häviävät.

Tilalle ilmestyy sinertävä usva ja kaukaa soiva eteerinen musiikki. Usva hälvenee, ja tilalle tulee auringonnousu metsäisessä vuorimaisemassa. Linnut laulavat, lämpötila on miellyttävä, ja kaukaa siintää korkeatorninen linna. Kaikki on hyvin kaunista ja rauhoittavaa. Pelot siitä, että maailma olisi ollut alusta alkaen hyvin väkivaltainen tuntuvat aiheettomilta. Altair havaitsee olevansa sini-ihoinen pitkä ja hoikka hahmo kevyissä fantasiavaatteissa. Pieni kanarialintu toivottaa hänet tervetulleeksi maailmaan, ja sanoo, että oletusasetuksillla aloittaakseen voi jatkaa polkua oikealle. Altair löytää polun varresta kirkkaan lammen, jossa hän pysähtyy katsomaan peilikuvaansa. Hän tunnustelee vettä--

-- ja sitten hänet tempaistaan takaisin todellisuuteen. Oli sovittu, että hän palaa minuutissa, ja kahdessa minuutissa hänet otetaan väkisin irti, mutta ajankulu katosi Altairilta ihan täysin. Hän osaa kertoa, että virtuaalimaailma on laadukas ja tuntemuksien aitouteen on panostettu. Koska kokemus ei kuulosta heti aivan kauhealta, koko ryhmä kytkee itsensä laitteistoihin ja astuu sisään peliin.

Ryhmä päätyy yhdessä samaan aloitusympäristöön, jossa Altair oli aiemmin. Inhimillinen olomuoto ja aistimukset, vaikkakin virtuaaliset ja siten vähän epätarkat, ovat hämmentävä kokemus päivien robotissa olemisen jälkeen. Ryhmän jäsenet päätyvät kustomoimaan ulkonäköään, kun se on heti alkupaikassa mahdollista pienen makeovereita tarjoavan mökin kautta.
Altair, Kriang Krai, Berin ja Fajar
Useimmat sanovat tähdänneensä avatarissaan omaan ulkonäköönsä, tosin Kriang Krai väittää, ettei todellakaan tahdo näyttää itseltään, ja Berin on sitä mieltä, ettei hän osannut alkuunkaan muokata ulkonäköään oikein. On kummallista nähdä toverit ikään kuin inhimillisessä hahmossa. Outoa on myös inhimillinen kehonkuva ja tuntoaisti, sekä haju- ja makuaistimukset. Kukkulalta lähtee polku alas kylään, ja ryhmä lähtee katsomaan, mitä sieltä löytyisi.

Kylä on vallan elävän näköinen, hyvin siisti, ja täälläkin kaikki on lähes ällöttävän kaunista. Ajatus siitä, että peli on varmaan suunnattu nuoremmalle yleisölle romuttuu kun seurue astuu tavernaan, jonka henkilökunta on pukeutunut jokseenkin pornahtavasti. Selvästi tarjolla on virtuaalisen ruuan ja juoman lisäksi myös muita virtuaalisen lihan iloja. Ryhmä istuutuu pöytään ja tilaa ruokaa listalta, joka on ilmeisesti aasialaisen käsitys eurooppalaisesta ruokavaliosta. Dog of War and Love ei turhaan ole mainikas virtuaalitodellisuuspelien tekijä: ruualla on makua ja tekstuuria, ja jos kuvittelee vaikka olevansa vähän nuhainen, on mahdollista unohtaa olevansa virtuaalimaailmassa. Tavernan NPC:t ovat myös todentuntuisia ja eloisia, mitään nopeasti toistuvia silmukoita ei näy, ja tavernan tiskille ryntäävä quest giverkin on mahdollista jättää huomiotta.

Kriang Krai flirttailee palvelushenkilökunnan kanssa, mutta hänellä ei ole varaa ostaa näiltä seksiä suorittamatta jotain questeja. Ruuan jälkeen ryhmä hajaantuu puuhaamaan peliaktiviteetteja. Berin ottaa nurkkapöydän hämäräperäiseltä tyypiltä tehtävän, muut poimivat keikkoja ilmoitustaululta tai tiskiltä. Fajar käy kaupassa ostamassa luutun ja menee soittelemaan kylän keskustaan. Melodia- ja rytmitunnistusalgoritmit tunnistavat hänen taitonsa, ja ympärille kerääntyy kyläläisiä jotka heittävät hänen hattuunsa rahoja.

Muille selviää, että tämän pelin pointti ei niinkään ole örkkien lahtaaminen kuin saturomanssijuonet fantasiaympäristössä. Tehtävät ovat vähemmän tappamista ja enemmän varastelua, vakoilua ja rakkauskirjeiden väärentämistä. Peli ei selvästikään ole vielä täysin valmis, koska parissa kohdassa vastaan kävelee kasa harmaita laatikoita; niiden esittämä olento ei selvästikään ole vielä täysin valmistunut.

Kriang Krai ja Altair keräävät riittävästi rahaa ostaakseen seksipalveluita kylän tavarnasta. Seksi ei toimi aivan yhtä hyvin kuin ruoka, mutta on se ihan kohtalaisen viihdyttävää joka tapauksessa. Fajarin luutunsoittelu toimii melko hyvin, instrumentti ja äänimaailma ovat hyvin mallinnettuja ja siihen liittyvä minipeli on täysin mahdollista ignoroida jos osaa ja haluaa vain soitella. Berin taas yrittää uida, mutta toteaa, että veteen liittyvät tuntoaistimukset ovat hieman alkeellisia. Hän turhautuu parissa tunnissa questaamiseen, ja loggaa ensimmäisenä ulos. Muut seuraavat kukin omaa tahtiaan.

Virtuaalitodellisuus on ollut useimmille vähemmän ällöttävä ja enemmän koukuttava. Korkean tarkkuuden aistihavaintosimulaatio oli joissain suhteissa todellisemman oloinen kuin robottien aistit, ja lisäksi virtuaalisenkin elävän ympäristön sekä painovoiman kokeminen on ollut tervetullutta. Altairin ja Kriang Krain pitää oikeasti tietoisesti kiskoa itsensä ulos pelistä. Ryhmä nukkuu kuitenkin robottikehoissaan.

Tanya Gomez


Waitui Tolu taistelurobotteineen on pysynyt hiljaisena koko yön. Ilmeisesti siellä ryhmää ampunut laite ei ole halunnut seurata heitä ulos ruumasta. Seuraavana aamuna päätetään lähteä tutkimaan signaalia lähettänyttä matkustaja-alusta. Alusten rivissä se on Albert Jackasta seuraava, joten kaapeleita ja kaasusuihkuja käyttämällä ryhmä hyppii ensin sotilasalukselle ja sitten sieltä matkustaja-alukselle.


Pelinjohtajan kommentteja


Kuvaus kesken


There are no comments on this page.
Perustuu Eclipse Phase -roolipelin, CC-NC-SA Posthuman Studios, 2008-. Pelijärjestelmänä GURPS.
Kampanja ja kuvitus CC-BY Dare Talvitie, 2015 - 2020 (paitsi jos muuta sanotaan):: Valid XHTML :: Valid CSS: :: Powered by WikkaWiki