Revision [1546]

This is an old revision of OutThere1 made by AdminDare on 2022-01-25 09:05:18.

 

Out There 1: 14 vuotta


Indonesia, kevät 2133


"Ihan kiva, mutta en ymmärrä, miten uskonto tähän liittyy."
- Kriang Krai

 

 (image: https://posthuman.karmavector.org/images/pikiran_logo.png) Neljä ihmistä vierailee kukin omalla kerrallaan Pikiran-nimisen lääkeyhtiön palvelussa. He ottavat mielestään varmuuskopion. Joillekin menettely on ensimmäinen, jotkut ovat tehneet sen aiemminkin. Värikkään odotushuoneen ja ystävällisten esitteiden jälkeen varsinaisessa toimenpidehuoneessa heidät istutetaan mukavaan tuoliin, joka laskeutuu taaksepäin. Heidän päähänsä lasketaan valtava kypärä. Silmikosta he katselevat rauhoittavia luontomaisemia, samalla kun pienestä viillosta sisään päähän laskettava lääketietellinen nanobottiparvi lukee heidän mielensä ja tallentaa sen. Jokainen neljästä tuntee vajoavansa kevyeen uneen.

Uni syvenee, ja tuntuu kestävän. Sitten, juuri kun jokainen alkaa tajuta, että tämän ei olisi pitänyt mennä aivan näin, uni päättyy.

Aivan toisaalla


"Hyvää huomenta, ja tervetuloa Pikiranin heräämöjärjestelmään. Kuten olet ehkä aavistanutkin, et ole enää klinikkavierailulla. Varmuuskopiovakuutuksesi on aktivoitunut, ja Pikiran on tuonut sinut takaisin maailmaan. Disorientaatio on normaali ensireaktio. Mikäli missään vaiheessa seuraavien tuntien aikana koette paniikkia tai ahdistusta, pyytäkää muusanne apua, tai aktivoikaa perusvalikosta vihreä sydänlogo, niin kehonsiirron ammattilainen ottaa välittömästi teihin yhteyttä."
"Tämänhetkinen morfinne on synteettinen. Tarkka malli on Sei-Epson FF model 6. Morfin tarkat speksit on lähetetty postiinne."
"Tiedämme, että toimitettu malli ei välttämättä vastaa tilaustanne. Pikiran pahoittelee prosessissa olevia häiriötä, ja pyrkii sukittamaan teidät tilaamanne kaltaiseen morfiin ensi tilassa."
"Morfinne saavuttaa täyden toiminnallisuuden seuraavan muutaman minuutin kuluttua. Simuloitu VR-odotushuone ei ole toimintakunnossa. Diagnostiikkajärjestelmän virheen vuoksi tarkkaa statusraporttia ei voi antaa. Henkilökuntajärjestelmässä olevan virheen vuoksi teknistä henkilökuntaa ei ole saatavilla. Lisenssihallintajärjestelmässä olevan virheen vuoksi taukomusiikkia ei voi soittaa. Yhteys paikallisverkkoon on toiminnassa. Yhteys kaukaisempiin verkkosolmuihin ei ole toiminnassa. Toivomme, että arvioitte heräämiskokemuksenne asteikolla 1-10. Pikiran -- koska mielenne on ikuinen."

Ystävällinen ääni ja vähitellen palaava pilvimaisema herättelee nukkujat. Heidän tuntemuksensa ovat kummalliset. Vähitellen aistit palaavat - mutta kuuloaisti on etäinen, tuntoaisti todella outo, ja kehonkieli vieras. Näköaistin palatessa (kolmelle neljästä) paljastuu täysin odottamaton ympäristö.

 (image: https://posthuman.karmavector.org/images/pikiran_101.png)
Suuressa tilassa ei ole lainkaan painovoimaa tai ilmaa. Seinällä on suuri Pikiranin logo, ja valo tulee loisteputkista seinissä. Neljä hahmoa leijuu tilassa - neljä pientä, laatikkomaista robottia. Nukkujien mielet on inkarnoitu robotteihin.

Kukin nukkujista on jossain määrin häiriintynyt tilanteesta, ja reagoi tähän vaihtelevilla tavoilla. Yksi koettaa kietoutua suppuun, yksi pomppii ympäri huonetta. Vähitellen kaikki tajuvat, että roboteissa on radiovastaanotin, ja se saa lähetyksiä muilta. Hämmentyneitä indonesiankielisiä kysymyksiä sinkoilee, ja käy ilmi, että yksi nukkujista on Pikiranin työntekijä, nimeltään Kriang Krai. Jokainen neljästä oli aikeissa vain ottaa mielestään varmuuskopion, ei kokea mitään tällaista. Kriang Krai arvelee, että varmuuskopio on jostain syystä aktivoitu, mutta miksi, ja missä? Painovoiman puute kertoo, että tila on avaruudessa, mutta ikkunoita ei ole, eikä paikallinen verkko jaa hyödyllistä tietoa. Roboteista löytyy kuitenkin päivämäärä: 28.2. 2147 - miltei 14 vuotta sen jälkeen, kun varmuuskopio oli otettu.

Robottikehot eivät ole kunnossa. Kriang Krain keholla on neljästä raaasta vain yksi. Fajar -nimellä esittäytyvä sanoo, että hänen akkunsa on lähes tyhjä, ja kun seinästä löytyy latauspiste, se ei lataudu kuin minimaalisen vähän. Altair sanoo, että näyttöön tulee jatkuvasti varoituksia keskusprosessorin virheistä. Berin ei näe mitään: robotin molemmat kamerat ovat rikki.
 (image: https://posthuman.karmavector.org/images/bots.png)
Nelikko saa vähitellen itsensä hallintaan, ja alkaa tutkia ympäristöään. Liikkuminen onnistuu magneeteilla raajoissa, tosin vain yhtä raajaa käyttävällä Kriang Krailla eteneminen on vaikeaa; Altair taas joutuu suunnistamaan pelkästään radiosignaalien perusteella. Eräällä seinällä on ihmiskeholle suunniteltuja säilytysarkkuja, mutta ne ovat kaikki tyhjiä. Kriang Krai onnistuu kirjautumaan Pikiranin tietokoneeseen tunnuksillaan, ja saa ulos lähimenneisyyden lokitiedoston. Sitten tilan valot ja laitteistot sammuvat, ja vain hätävalot jäävät päälle.

Esteitä


Sei-Epson FF model 6

Neliraajainen, kulmikas huoltorobotti, kyberaivo voi ajaa egoa
• massa 40 kg, hiilikuiturunko
• korkeus n. 50 cm, mutta voi kurottaa 1.1 m
• 4 raajaa, jokaisen päässä tarvittaessa 4 sormea. Sähkömagneetit, perustyökalusarja, verkkoliittimet, huoltolaser (400W)
• virtalähteenä akku, 4 kg, 4 kWh, virrankulutus max. 100W + laser (joista kyberaivot 20W)
o 40 tunnin toiminta-aika, matalateholla mutta tajuissaan 150 tuntia
o unitilassa akku kestää n. 4 vuotta
• Jäähdytystornit tyhjiötoimintaa varten
• kylmäkaasuprojektori, ∆v n. 10 m/s
• 30m x 6mm kaapeli, massa 1 kg, voidaan ampua 2m/s nopeudella (vapaassa pudotuksessa robotti ottaa tästä 0.05m/s nopeutta)
• Aistit
o laajaspektrinäkö, 2 x 90° näkökenttä, hienoinen kameraliikkuvuus. Näkötarkkuus normaalisti huomattava, teleskooppi- ja mikroskooppinäkö
o kuulo, ihmistä tarkempi
o alkeellinen tuntoaisti, sormissa ihmistasoinen tarkkuus
♣ ilmanpainesensori
♣ lämpötilasensori
o laajaspektrin radiovastaanotin (ml. verkko)
• Viestintäjärjestelmät
o kaiutin
o perusradiosigaalilähetin
o verkkolähetin

Exit-valo osoittaa tilan ovea. Siinä ei ole sähköä, mutta seinäpaneelin takaa löytyy analoginen avauspyörä. Sitä kääntämällä ovi aukeaa. Pieni ilmavirta vie tilan vähäisenkin paineen mennessään. Toisella puolella on niinikään hätävaloin valaistu tila, suuri käytävä. Nelikko etenee sinne. Sokeana Berin on saanut liitettyä robottinsa Kriang Krain kameraan, joten hän näkee tilasta edes jonkin verran.
 (image: https://posthuman.karmavector.org/images/bromo_hall.png)
Tämä tila näyttää infrastrukturaaliselta huoltokäytävältä. Pikiranin logoja ei näy, ja mieleen tulee lähinnä konttivarasto. Muita ovia löytyy, ja ne on kaikki numeroitu - nelikko tuli ulos ovesta 101. Parinkymmenen metrin päässä käytävän tukkii romusta koostuva este. On mahdotonta sanoa, onko se koottu tarkoituksella vaiko muodostunut itsestään. Satunnaisia pieniä irtoroskia leijailee tilassa.

Ryhmä lähtee tutkimaan ovia. Ulkoisen suorituksen alla kukin on reagoimassa tilanteeseen omalla tavallaan: Fajar on passiivinen, Altair vaikuttaa korostetun yli-innostuneelta, Kriang Krai mutisee siitä, miten suuryrityksiin ei voi luottaa, ja Berinin puhe ja liike katkeilee välillä. Läheiset ovet saadaan auki. Niiden takana on Pikiranin tilan kaltaisia tiloja, mutta seinillä on kuljetusyrityksen logo ja tilat ovat varastomaisia. Laatikoiden manifestit sanovat, että ne sisältävät orgaanisia yhdisteitä nanofabrikaattorin materiaaliksi: niiden määränpää on Mars ja lähtöpiste Indonesia, kesäkuu 2133.

Paikan arvellaan olevan rahtialus, mutta missä se sijaitsee? 14 vuodessa hitaammankin aluksen olisi pitänyt päästä Marsiin. Pikiranin tietokneesta otettu loki kertoo, että Pikiranin kontin asiantuntijajärjestelmä oli tilannut toiselta (aluksen?) asiantuntijajärjestelmältä kehoja neljälle mielelle, jotka sen oli määrä inkarnoida, ja lopulta oli saanut neljä robottikehoa. Jokainen näistä kehosta tuntuu olevan pahasti huollon tarpeessa. Farajin akku tyhjenee nopeasti, ja hänellä on vain tunti toiminta-aikaa. On epäselvää, mitä tapahtuu kun akku loppuu.

Kaikkien ovien takaa löytyy rahtia: nanofabrikaattoriaineistoa, siemenkasveja, neljä kontteihin pakattua pienyritystä (asianajotoimisto, vr-pelifirma, fuusioravintola ja antiikkijäljennöksiä valmistava yritys) ja brändättyä mikroelektroniikkaa. Viimeksimainitusta löytyy yhteyskaapeleita, jotka otetaan käyttöön. Faraj ja Berin päättyvät kiinnittymään yhteen siten, että molemmat jakavat Berinin akun tehoa, ja Fajar toimii Berininkin silminä. "Kai tiedät, että tämän jälkeen meidän on käytännössä pakko mennä naimisiin", Berin sanoo.

Kriang Krailta kysellään asioita ("Voiko uuden kehon nanoprintata?"), mutta hän sanoo olevansa vain laboratorioteknikko Pikiranilla, eikä ymmärrä tästä sen enempää kuin muutkaan. Kenelläkään ei liioin ole suurta kokemusta avaruusmatkailusta tai mikropainovoimasta.

Käytävän keskellä olevaa tukosta katsottuaan Altair tajuaa, että suurin osa romusta on tullut tilan 300 ovesta. Hän lähtee ahtautumaan siitä sisään, ja kokee häiritsevän takauman sukelluskeikkaan koralliluolassa vuosia sitten. Takauma on hyvin eläväinen, ja hetkeen hän ei muista alkuunkaan missä on. Sitten se kuitenkin päättyy, ja hän on tilassa 300. Takauma on häirinnyt häntä niin paljon, että hän alkaa jatkuvasti selostaa mitä näkee ankkuroidakseen itseään paremmin nykyhetkeen.

Tila 300 on ollut varasto - putkien, rimojen ja kaikenlaisen avaruusteknisen pieninfran. Sen seinässä on kraatterimainen reikä, parikymmentä senttiä halkaisijaltaan. Reiän läpi näkyy pelkkää tyhjyyttä, mutta sitten siitä erottuu pari tähteä. Teleskooppikameran avulla Altair saa hieman kuvaa ulkopuolelta, mutta siellä ei näy mitään tunnistettavaa: ainoastaan harmaata seinää ja äärettömyyttä, jossa pari tähteä loistaa.

Ulos


Toisessa päässä käytävää löytyy ovi, joka on erilainen kuin muut. Siinä on kuusikulmainen universaali ilmalukon symboli. Ilmalukot on niinikään suunniteltu tarvittaessa manuaalisesti avattaviksi. Nelikko avaa sisemmän oven, siirtyy ilmalukkoon, kiinnittää robottien kaapelit turvakahvoihin, sulkee sisemmän oven ja avaa ulomman oven. Sen takana on avaruuden mustuus.

 (image: https://posthuman.karmavector.org/images/bromo_exterior.png)
Altair ja Kriang Krai leijuvat kaapeliensa varassa ulos. 30 metrin päästä he pystyvät erottamaan tarkemmin, missä ovat. Kyseessä on todellakin rahtialuksen näköinen, hieman kolhiintunut avaruusalus: X:n muotoinen runko, johon on kiinnitetty valtavasti kontteja. Rungossa ei ole mitään ilmeistä vikaa, ja ilmalukko näyttää olevan lähellä aluksen keulaa, tai siis päätä, jossa moottorit eivät ole. Kaukana aluksen perän suunnassa näkyy aurinko hyvin pienenä. Muutama tuttu tähtikuvio erottuu taivalta. Mitään muita kohteita ei ole, joten on mahdotonta sanoa, miten kaukana tai missä alus oikeasti sijaitsee. Alus on kokonaan lähes eloton, lukuunottamatta perän suunnassa vilkkuvaa pientä valoa, minimaalista signaalimajakkaa. Perän seudulla näkyy myös suuri aurinkopaneeli tai jäähdytin.

Useita minuutteja käytetään ulkona, pohtien mahdollisuutta avaruuskävellä aluksen toiseen päähän ehkä etsimään toista ilmalukkoa. Kaapelin päässä riippuminen on vertigoa aiheuttava kokemus, vaikka robotit ovatkin täysin tyhjiökestäviä. Avaruuskävelyn idea ei varsinaisesti houkuta ketään. Berin kertoo, että hänen saamansa orientaation mukaan ilmalukkojen pitäisi olla aina myös ulkopuolelta avattavia, mutta kukaan ei oikein osaa luottaa tähän.

Leijuessaan Kriang Krai huomaa varjon, joka välillä peittää pari tähteä. Tarkemmin katsomalla käy ilmi, että etäisyysmittarin mukaan 1.6 km päässä on tasaisesti pyörivä suorakaide, ehkä 60 metriä pitkältä sivultaan. Se saattaa olla toinen avaruusalus, mutta siinä ei ole sitäkään vähää valoa mitä rahtialuksessa.

Ryhmä päättää palata sisään, ja koettaa leikata tiensä käytävää tukkivan esteen läpi robottien huoltolasereilla.

Pelinjohtajan kommentteja


Pelikerran kuvaus kesken


CategoryPelit - CategoryOutThere
There are no comments on this page.
Perustuu Eclipse Phase -roolipelin, CC-NC-SA Posthuman Studios, 2008-. Pelijärjestelmänä GURPS.
Kampanja ja kuvitus CC-BY Dare Talvitie, 2015 - 2020 (paitsi jos muuta sanotaan):: Valid XHTML :: Valid CSS: :: Powered by WikkaWiki