Revision [1298]

This is an old revision of DeepBlackSky39 made by AdminDare on 2020-09-05 07:46:10.

 

Devil and the Deep Black Sky 39: Kansalaiset


<-- 38: Hyvästi, Saint Sunniva


TJ 30: marraskuu 2146


 (image: https://posthuman.karmavector.org/images/poistuneet_039.png)
Saint Sunnivan operaation jälkeen muutama miehistön jäsen on siirtynyt lääkintävapaalle: basiliski oli aiheuttanut joissakin vaihtelevan tasoista psykoosia, ja kaikki eivät toipuneet siitä peruslääkinnällä. Etenkin alikersantti Miguez, joka oli alkanut syödä ihmislihaa, ja matruusi Asten, joka oli vakuuttunut siitä, että hän oli kuollut, tarvitsevat perusteellista psykiatrista hoitoa. Koroita ei koskaan löytynyt.

Massiivinen paperisota ja sisäinen tutkinta siitä, oliko todella välttämätöntä ampua Saint Sunniva alas taivaalta on käyty läpi (ja lopputuloksena on, että tämä oli hyväksyttävää ja jopa esimerkillistä). Aluskin on saatu kunnostettua basiliskin, whipperien ja tietojärjestelmien hajoamisen jäljiltä.

Saint Eskil toimii maaliosastona sotaharjoituksessa. Vuoden 2144 kurssi alkaa valmistautua poistumiseen.

TJ 15: joulukuun alku


Sotaharjoitus päättyy. Saint Eskil ottaa kurssin ulommilta radoilta kohti Galileon kuita.

Valcuijan saa ylennyksen aliluutnantiksi, ja Webica siirtyy tekniikkaryhmään Colemanin toveriksi. Coleman havaitsee ensimmäisenä, että hänellä ei oikeastaan ole enää mitään tehtävää täällä. Samalla osaamisen siirto-operaatio ja palveluksen päätöstoiminnat lähtevät todella käyntiin. Lähes kaikkialla alus on jäämässä hyvin käsiin, mutta valtaus on hienoinen ongelma. Ayez on ottamassa kuudeksi kuukaudeksi maihinlaskumestarin tehtävät, mutta hänen luu- ja lihasrappeumansa sekä yhä jatkuva puosun vastuu hankaloittavat tätä. Ulkopuoleltakin koetetaan värvätä sopivaa henkilöä, mutta hyvät kandidaatit eivät tunnu Saint Eskilille jostain merkillisestä syystä hakevan.

Acostaa sotilaspalveluksen päättyminen karmii. Coleman juttelee Acostan kanssa tulevaisuudensuunnitelmista, ja sanoo vakavasti harkitsevansa Jaramillon tarjousta tiedustelu-urasta. Acosta on tästä yllättynyt.

Muutenkin kotiutumassa olevat sotilaat vaihtavat tulevaisuudensuunnitelmia. Alghani aikoo ammattijääkiekkoilijaksi Ger∂risk Drakeriin, tai jos tämä ei onnistu, turva-alalle. Mackay aikoo perustaa yrityksen, mutta detaljit ovat hämäriä. Iglesias ei tiedä mitä tahtoisi, ja Falk on hieman samassa tilanteessa: aliluutnanteille kaikki mahdollisuudet ovat avoimia, mutta sotilastoiminnan jälkeen paluu opiskelemaan tuntuu epätodelliselta.

TJ 10


Saint Eskil saa seuraavat käskynsä, joita käsitellään johtoryhmässä. Uudenvuoden jälkeen, kun uusi erä tuoreita matruuseja on saapunut, alus lähtee takaisin Kreikkalaisille. Salaisen tiedustelutiedon mukaan Havana de Cielon parlamentti on hakemassa Tasavallan protektoraatin asemaa, ja Tasavallan senaatti tulee lähes varmasti hyväksymään tämän. On selvää, että tämä tulee kuitenkin aiheuttamaan levottomuuksia sekä monikulttuurisessa habissa että sen lähiavaruudessa. Kalliston taistelulaivasto vahvistaa Ulompien kuiden laivastoa näiden torjunnassa, ja Saint Eskiliä halutaan käyttää sekä avaruuspuolustuksessa että osana itse habissa tapahtuvaa rauhanturvaamista.

Vuosikurssin 2144 poistumista harmitellaan "juuri nyt kun näiden osaamiselle olisi käyttöä", mutta kapteeni Halkenhvad toteaa että näin nämä asiat aina menevät: juuri kun asevelvolliset alkavat olla todella hyviä työssään, heidän aikansa päättyy.

Johtoryhmän kokouksen jälkeen sotilasopistoon suuntaamassa ollut Acosta käy kapteenin puheilla, ja tarjoutuu palkkautumaan Saint Eskilin kantamiehistöön, jos tarvetta on. Kapteeni toteaa tarvitsevansa hyvän maihinlaskumestarin, ja Acosta on tässä kunnostautunut. Acosta ottaa vuoden pestin, ja pystyy samalla suorittamaan sotilasopiston opintojensa käytännön harjoittelua. Pesti ilmoitetaan alukselle seuraavassa kapteenin käskynjaossa. Sotilasopisto hyväksyy Acostan sisään.

Miehistöstä etenkin aliupseeristo suhtautuu Acostan jatkoon riemulla, samoin valtausryhmä. Jossain muissa palvelushaaroissa laiskemmat matruusit kiroilevat, että kaikkein pahimmat natsit ne vaan jatkavat, samalla kun Colemanin kaltaiset rennot tyypit lähtevät.

Iglesias pohtii, pitäisikö hänenkin tarjoutua palvelukseen. Sillalla ei ole samanlaista henkilöstövajausta kuin valtauksessa - yliluutnantti Laguri ja aliluutnantti Abelló pystyvät kyllä pyörittämään sitä - mutta tulossa on tehtävä, jossa tarvitaan diplomaattisia taitoja, ja Iglesiasilla on niitä enemmän kuin Lagurilla. Kuitenkin Iglesiasin kollegat ovat sitä mieltä, että hän haluaa vain takertua tuttuun kuvioon ja kuvittelee epätotuudenmukaisesti olevansa korvaamaton. Jos hän haluaa jäädä sotilasuralle, siitä vaan, mutta se kannattaa tehdä hakemalla sotilasakatemiaan, ei pestautumalla keikkaupseeriksi.

Falk puhuu Jacob Lindhin kanssa omista aikeistaan. Jacobilla on vielä vuosi palvelusta jäljellä, ja vaikka hän on kateellinen kotiutuvalle Falkille, hän myös ymmärtää tämän tunteen tyhjän päälle palaamisesta.

TJ 3


Coleman on puhunut monien toveriensa kanssa mahdollisuudesta jatkaa sotilastiedusteluun. Useimmat ovat suhtautuneet tähän ensin epäuskoisesti - Coleman ei todellakaan ole vaikuttanut ihmiseltä, joka harkitsisi sotilasuraa - mutta hänen perusteensa siitä, että sotilastiedustelu on dogmasta vapaa pragamaattinen organisaatio, joka aivan oikeasti tekee kaikkensa torjuakseen koneälyjen uhkan, käy kyllä järkeen. Hän saa muutkin Jaramillon tarjouksen saaneet pohtimaan asiaa.

Acosta taas tajuaa, että vaikka tavallaan hänestä oli tärkeää jäädä tuttuun ympäristöön (Lujan V:n katastrofin jälkeen hänen elämänsä on ollut käytännössä pelkkää sotilaspalvelusta), asiat eivät tule pysymään samoina: Scholl, Alghani, Bogedal, Myrland sekä kersantti Astridsdottir ovat palaamassa kotiin, ja hän joutuu luotsaamaan valtausryhmän junioreita sekä uusia tulokkaita. Lavezzilla on sentään vuosi palvelusta jäljellä, eikä hän tunnu olevan pahoillaan Acostan jäämisestä. (Kersantti Astridsdottir sen sijaan valittaa, että hän olisi halunnut Acostan ja Alghanin mukaansa Janeiro Securidadin leipiin yksityiselle turva-alalle, jossa hänellä on työtä tiedossa.)

Valchak käy jututtamassa Colemania, ja kysyy, kiinnostaisiko tätä lähteä tekniseksi ihmiseksi firmaan, jota hän, Mackay ja de Vooght ovat perustamssa. Firman on tarkoitus tuoda implantteja Europalta ja myydä niitä Ger∂rillä; he tarvitsisivat jonkun lukemaan teknistä dokumentaatiota ja spottaamaan siitä ongelmia. Coleman kiittää tarjouksesta, mutta ei lopulta halua lähteä mukaan, vaikka Valchak koettaa kovin ylipuhua häntä.

"Atencion! Vuosikurssi 2144! Esitän Kalliston taistelulaivaston komentaja amiraali Cuneovidalin tervehdyksen."

"Hyvää iltaa, sotilaat."

"Saint Eskilin tämän vuoden viimeinen partiokierros lähestyy loppuaan, ja samoin vuosikurssin 2144 palvelus. Ennen sen päättymistä minun kunniani on jakaa vielä yksi erityistunnustus. Urheudesta ja nopeasta ajattelusta vihollisen käsiin joutuneella Saint Sunnivalla on myönnetty San Sebastianin tähti matruusi Wilhem Engelille."

"Sotilaat!"

"On vaikea uskoa, että vain vajaat neljä vuotta sitten te astuitte sisään Tasavallan värväystoimistoihin kotihabitaateillanne. Varmasti kukaan teistä ei voinut tuolloin tietää, miten vaativa ja vaikea teidän palveluksenne tulisi olemaan. En liioittele sanoessani, että te olette käyneet helvetin porteilla, useammin kuin kerran. Mutta te ette luopuneet. Te ette kääntyneet pois, ette sanoneet 'tämä on minulle liikaa, en pysty tähän'. Te kasvoitte vastaamaan haasteita, jotka teille asetettiin, ja te voititte ne."

"Lujaksi rakennetussa yhteiskunnassa täysivaltaisuus ei tule selviönä, vaan se on ansaittava. Ainoastaan hänelle, joka osoittaa olevansa valmis asettamaan ihmiskunnan oman mukavuutensa ja lopulta jopa henkensä edelle, voidaan luottaa kannettavaksi täysivaltaisuuden mukanaan tuoma vastuu. Jokainen teistä -- vailla liioittelua, joka ainoa -- on osoittanut olevansa tämän vastuun arvoinen. Tasavalta kiittää teitä."

"Upseerit, aliupseerit, matruusit. Kohtalokkaalla Saint Sunnivalla alun perin palvelleet, ger∂riläiset, muualta kootut. Te, joiden teot on huomiotu mitaleilla, sekä te, jotka olette olleet huomaamattomia. Kaikki jollain komentoketjun portaalla olleet: te saatte nyt seuraavan ylennyksenne."

"Kalliston taistelulaivaston amiraalin valtuuksin totean teidän nyt olevan Jupiterin tasavallan kansalaisia. Tämän arvon rinnalla kaikki tähän saakka annetut arvomerkit ja mitalit ovat vähäpätöisiä. Kansalaisina te voitte kulkea ylpeinä tietäen, että kaikki ovet ovat teille avoina -- ja te tiedätte ansainneenne tämän omalla työllänne. Teidät on mitattu ja todettu kelvollisiksi. Luottavaisin mielin Avaruusjoukot lähettää teidät loppuelämäänne luotsaamaan valtakuntaa järkeä ja omatuntoa kuunnellen."

"Kansalaiset! Tasavalta kestää!"

TJ 0: lähestymässä Ger∂rin kiertorataa, 15.12. 2146


 (image: https://posthuman.karmavector.org/images/cuneovidal_adm.png)
Palveluksen viimeinen päivä koostuu varusteiden palauttamisesta ja loppuseremonioista. Viimeiset vahdit suoritetaan, tunnukset aluksen järjestelmiin suljetaan, ja hyttejä pakataan. Iltapäivästä Ayez pitää jumalanpalveluksen (johon Falk ei osallistu); hän puhuu Jumalan rakkaudesta ja pyhimysten suojeluksesta. Sitten ilmoitetaan, että seuraava palvelus on kello 17:00, varusteina juhlapuku ja kunniamerkit. Kaikki siirtyvät hytteihinsä kiillottamaan kenkiään ja suoristamaan kauluksiaan. Coleman haluaisi tehdä käytännön pilan jollekulle ja painaa sormenjäljen tämän kiiltävään kenkään, mutta sopivaa uhria ei osu kohdalle. Hän ehtii juuri ennen palveluksen päättymistä jutella Valcuijanin kanssa. Keskustelu on käytännössä lempeä ero; on molemmille selvää, että tämä suhde jää pelkästään inttiaikaan.

Määrättynä aikana 24 sotilasta, joista kaikki ovat suorittaneet 42 palveluskuukautta, seisovat juhlavalkoisissaan muodossa valmiuskannella. Kunniamerkkejä on jaettu paljon: melkein jokaisella on ainakin haavoittumisesta kertova Herido en Combato -merkki, ja kaikenlaisia palveluksessa kunnostautumisen tunnustuksia on jaettu - jopa San Cristobalin tähtiä ja Cruz de Servicioita. Ayez ilmoittaa osaston kapteenille, ja kapteeni muodostaa kuvayhteyden Kalliston taistelulaivaston amiraali Cuneovidaliin, joka pitää lyhyen puheen.

Kun muoto vapautetaan, Engelin järjestämä kaiutin alkaa soittaa klassista palveluksen päättymistä juhlistavaa Adios General -kappaletta, ja kansalaiset hajautuvat muodosta laulamaan mukana, kuten kuuluu. Tämän jälkeen heille annetaan yhtä perinteinen viimeinen tehtävä: tarkistaa upseerikerhon ilmanvaihdon suodattimet ja raportoida tästä aamulla, eli käytännössä lupa bilettää upseerien kerhotilassa aamuun saakka. Asu vapaa, upseerikerhon ei katsota olevan sotilasaluetta joten ryypätä ja päihtyäkin saa, kunhan aamulla pystyy nousemaan yhteyssukkulaan. Useimmat käyvät vaihtamassa ylleen siviilikuteet ja meikkaamassa. Iglesias käy ennen univormunsa riisumista vielä viimeisen kerran Saint Eskilin sillalla fiilistelemässä. Siltaupseerin paikalla istuva aliluutnantti Valcuijan antaa hänen katsoa ympärilleen kaikessa rauhassa.

Päättäjäiset


Saint Eskilin upseerikerho täyttyy vastaleivotuista kansalaisista. Tarjolla on Avaruusjoukkojen tarjoamaa alkoholia ja ruokaa. Musiikki soi ja pöllämystyneet ex-sotilaat tajuavat kolmen ja puolen vuoden palveluksen olevan takanaan. Tunnelma on helpottuneen riehakas. Palvelustoverit halaavat toisiaan, monet itkevät. Komentaja-alaissuhteesta vapautuneet kertovat oikeasti miten paljon (tai vähän) arvostavat toisiaan, ja Scholl käy kännisesti suutelemassa kaikkia.

 (image: https://posthuman.karmavector.org/images/party.png)

Koska Falk ei tiedä mitä tekisi palveluksen jälkeen, hänelle ehdotetaan uraa mm. miesmallina tai mainoskuuluttajana. Iglesiaskin kuulee Valchakin, de Vooghtin ja Mackayn firmaideasta, ja löytää tämän poliittisen dimension: Valchak haluaa vain tuoda implantteja Ger∂rille, de Vooghtille kelpaisi laajempikin trahsumanisaatio ja vallankumous. Falk kannustaa tätä.

 (image: https://posthuman.karmavector.org/images/alghani_i_civ.png) Puolitoista tuntia bileiden alkamisen jälkeen paikalle pelmahtaa yllättäen Ishaq Alghani. Häntä ei ole näkynyt sen jälkeen, kun hän kaksi vuotta sitten siirrettiin Syvän avaruuden laivastoon. Hän kertoo kotiutuneensa sieltä muutama päivä sitten, ja Ger∂riin suuntaavan yhteyssukkulan kuljettaneen hänet Saint Eskilille matkan viimeistä pätkää varten. Ishaqin veli sekä entiset palvelustoverit ovat riemuissaan hänen näkemisestään, ja hän kertoo juttuja palveluksestaan 7. planeetanrikkojalaivueessa. Hän on saanut siellä melkoisesti kunniamerkkejä, ja hänelle olisi tarjottu aliupseerin ylennystä, mutta hän ei halunnut lisäpalveluskuukausia.

Apanacatl tanssittaa Acostaa, ja on selvästi kiinnostunut tästä, mutta Acosta ei ole kiinnostunut kersantista. Parin tunnin kohdalla Acosta vajoaa itkuiseen kohtaukseen, ja selittää, kuinka häntä hajottaa se, että kaikki muuttuu ja että hän ei ole enää palvelustovereidensa kanssa. Tätä ymmärretään. Abdullah Alghani halaa Acostaa monta minuuttia ja tekee selväksi, että Acostalla on hänen ikuinen kunnioituksensa ja kuuliaisuutensa

Sarah London ja Pjotr Sokolov pistäytyvät bileissä onnittelemassa Colemania ja halaamassa häntä. Boca kuuntelee Colemanin aikeita jatkaa sotilasuralle, ja on tästä yllättynyt ja koettaa ymmärtää asiaa. Boca itse on palaamassa Miorylle tyttöystävänsä luo ja ehkä lähtemässä yliopistoon lukemaan matematiikkaa.

De Vooght kertoo Acostalle panneensa suhteen Hwangin kanssa poikki, koska Hwang ei ollut yhtään sitoutuva ja katseli koko ajan muiden perään. Acosta ei ole tästä yllättynyt. De Vooght on muutenkin hieman tyhjän päällä: nyt hänellä on kansalaisuus ja hän voi jäädä Tasavaltaan, mutta hän ei vieläkään usko oikein pitävänsä koko valtakunnasta. Se on silti ainoa paikka, josta Extropian velkojat eivät häntä löydä. Coleman toteaa hänelle, että jos hän kaipaa kiihkotonta suhtautumista edistyneeseen teknologiaan, on Jaramillon tarjous sotilastiedusteluun liittymisestä voimassa hänellekin. De Vooght suhtautuu tähän pilkallisesti, mutta selvästi oikeasti ajattelee asiaa.

Bogedal on liimautunut kiinni Falkiin ja viihdyttää tätä pöhköillä jutuillaan. Coleman ja Iglesias kuitenkin huomaavat normaalisti pidättyvän Mackayn mulkoilevan sukkulalentäjäkaveriaan murhaavasti, ja vetävät tästä johtopäätöksiä. Iglesias käy vihjaamassa Falkille, että Mackay saattaa olla myös kiinnostunut hänestä, ja Falk siirtää kiinnostuksensa vähän töksähtäen Bogedalista Mackay'iin. Bogedal ei kuitenkaan tästä draamaile, ja myöhemmin selviää, että hänen oli ollut tarkoitus olla Mackayn wingwoman. Falk ja Mackay ajautuvat pitkään keskusteluun, joka siirtyy jossain vaiheessa pois juhlatilasta.

Perrigos, Coleman ja Acosta koettavat parittaa Valchakia ja Iglesiasia pöljän tanssikilpailujuomapelin avulla. Tämän lopputuloksena kuitenkin vain Acosta humaltuu, ja Iglesias sekä Valchak saavat huomiota muilta. Iglesias joutuu Engelin piirittämäksi, kunnes Abdullah Alghani hakee Engelin pois estääkseen tätä täysin nolaamasta itseään.





Pelinjohtajan kommentit


kuvaus kesken


<-- 38: Hyvästi, Saint Sunniva



CategoryPelit - CategoryPelit2144 - CategoryDeepBlack - CategoryDeepBlackMainStory
There are no comments on this page.
Perustuu Eclipse Phase -roolipelin, CC-NC-SA Posthuman Studios, 2008-. Pelijärjestelmänä GURPS.
Kampanja ja kuvitus CC-BY Dare Talvitie, 2015 - 2020 (paitsi jos muuta sanotaan):: Valid XHTML :: Valid CSS: :: Powered by WikkaWiki