Devil and the Deep Black Sky 33: Ilmaherruus


<-- 32: Tane-Rore - 34: Taistelu reaktorissa -->
"Eliittijoukkoja, todellako? Minä kuvittelin heidän olevan vihreitä sotilaanalkuja ensimmäisellä harjoitustehtävällään."
- kapteeni Adagio

 

New Manilan kiertorata, tammikuun alku 2146


 (image: http://posthuman.karmavector.org/images/Kuvitus/xmas_draw_text.jpg) Joululomailleet johtoryhmän jäsenet palaavat aluksella, joka on huollettu ja kunnostettu. Saint Eskil ei ole heti lähdössä rintamalle, ja sen vanha miehistö on tästä johtuen rauhallisempaa kuin aikoihin. Muutamia henkilöstömuutoksia on tapahtunut: Vandergrafin tilalle navigaattoriksi on saapunut ylipursimies Beebe (joka palveli aiemmin Saint Genevievellä). Webica on ylennetty aliluutnantiksi ja muuttaa Colemanin kanssa samaan hyttiin. Colemanin saama pöhkö joulukortti on hytin pöydällä. Matruusi De Arcio on puolestaan siirtynyt asejärjestelmistä valtaukseen, koskapa valtaus on hyvin vähälukuinen vuosikurssin 2143 kotiutuksen jälkeen. Vettermoln on siirtynyt LSO:sta runkoryhmään. Jaramillo ei ole enää aluksella. Falk saa häneltä JSFI:n kanavalta yhden sanan viestin - "¡duermed!" (nuku).

Pari päivää uudenvuoden jälkeen vuoden 2146 tuoreet matruusit saapuvat alukselle. Heitä on 16, ja heidän sijoittamisensa on aliupseeriston tehtävä: johtoporras seuraa tätä vain sivusta. Uudet tulokkaat saavat aikaan ensimmäisen tappelun pari minuuttia hyttiin pääsemisensä jälkeen, mikä on jonkinlainen ennätys. Kapteenin käskynjaossa johtoryhmälle kerrotaan seuraava tehtävä: Tane-Rore -nimisen O'Neill-sylinterin sirpaleen tutkiminen ja siellä olevien museoesineiden pelastaminen. Tämän pitäisi olla varsin yksinkertainen tehtävä, ja johtoryhmän työnä onkin vain suunnitella operaatio: aliupseerit toteuttavat sen, enimmäkseen uusilla tulokkailla.

Seuraavat kolme viikkoa on upseeritasolla enimmäkseen rauhallista. Kreikkalaisilla konflikti jatkuu, mutta se on hitaassa manööverivaiheessa; Saint Eskil on aivan asteroidipilven laidalla, kaukana taisteluista, ja Exarchian komennuksen jälkeen se on enimmäkseen tehnyt tehtävänsä etulinjassa. Tane-Roren operaation valmistelu ja aliupseerien arviointi vuosikurssin 2145 upseeritehtäviä varten vie suurimman osan ajasta. Acostan ja Lavezzin suhde ei jäänyt pelkästään New Manilalle, ja parhaista aikeista huolimatta kaksikko päätyy pari kertaa peuhaamaan aluksellakin. He ovat kuitenkin hyvin diskreettejä, ja ainoa joka mitään huomaa on Falk. Coleman ja Valcuijan ovat vähemmän diskreettejä, mutta koska heillä ei ole alaisuussuhdetta mutkistamassa asiaa, ei kukaan kiinnitä heihin paljon huomiota. Valcuijan tosin valittaa, että uusien matruusien mukana alukselle on saapunut Thomas Miguez, joka on hänen eksänsä ja "kauhea kusipää". Acosta pyörittää valtausryhmän harjoituksia ja tähtää siihen, että kaikki valtausmatruusitkin saavat ryhmänjohtajatason osaamista, jopa näennäisesti toivottomat tapaukset.

Uudet matruusit sijoitetaan koulutushaaroihin. Eräässä tapauksessa komentajakapteeni Halkenhvad jyrää aliupseeriston päätöksen, ja lähettää Iglesiasin viemään viestiä, että siltamatruusiksi nimitetään matruusi Nsue aliupseeriston ehdotuksen sijasta. Tämä sinänsä ei ole epätavallista - Nsuekin on hyvin pätevä - mutta Iglesias on oppinut epäilemään kaikkia tilanteita, joissa Halkenhvad puuttuu alaistensa tason asioihin, ja kaivelee Nsueta hieman. Hän tajuaa, että tämä on Vidarr Cityn senaattori Nsuen tytär - senaattori Nsue on kovan luokan militaristi. Falk ja Iglesias päivittelevät Nsuen paikallaoloa. Aluksella on toinenkin poliitikon tytär, Nsuen kaveri matruusi Ebtehaj, jonka isän politiikka on reformistisempaa. Arvellaan, että kun Saint Eskilillä on näin kallisarvoisia henkilöitä, se ei varmaan ole päätymässä pahoihin paikkoihin aivan pian.

Lopulta uusien matruusien sijoittelu tuntuu onnistuneen hyvin: puutteet vahvuudessa saadaan paikattua ja reaktoristakin tulee täysilukuinen.

Tane-Rorelle


Tane-Roren lähestyessä loittoryhmä kootaan, ja sen johtoon määrätään alikersantti Lavezzi. 15 hengen ryhmä ottaa ison sukkulan, ja lentää renkaalle. Saint Eskil jää 5000 kilometrin päähän. Sukkula laskeutuu ilman välikohtauksia. Kun se on saavuttanut pinnan ja ryhmä lähtenyt liikkeelle, komentosillalla oleva Falk saa yhteydenoton Tane-Rorelta. Kuvaruutuun ilmestyy neomiekkavalaan kasvot, ja matala ääni alkaa puhua. Ääni esittäytyy kapteeni Adagioksi, Shiny Poetic Salvage Ltd:stä, ja sanoo, että hänellä on käynnissä hylkypelastus Tane-Rorella, ja muiden alusten tulee planeettojenvälisen sopimuksen mukaan pysyä kaukana ilman SPS:n lupaa. Falk on tästä eri mieltä, ja kutsuu kapteenin paikalle.

Halkenhvad ei liioin ole antamassa Adagiolle mitä tämä tahtoo. Hän toteaa, että koska Adagiolla ei ole asiaankuuluvaa signaalimajakkaa ja koska hän on vain egocastannut paikalle eikä tullut aluksella, Tasavalta ei tunnusta hänen vaadettaan. Molemmat kovistelevat hetken, sitten Adagio sanoo, että hän voi myös pelata likaisesti. Tane-Roren pinnalla havaitaan rypäs ohjuksia, jotka on ammuttu sukkulaa kohti. Saint Eskilin puolustuslaserit saavat niistä yhden torjuttua, mutta 40 mikro-ohjusta osuu laskeutuneeseen sukkulaan. Sisällä ollut matruusi Nytorp ehtii juuri pelastautua ulos ennenkuin sukkula hänen takanaan räjähtää.

Adagio sanoo sotilaiden olevan nyt hänen armoillaan renkaalla. Halkenhvad näkee asian täysin toisin: hän sanoo, että Adagio juuri tuhosi Tasavallan sota-aluksen ja jätti 16 eliittiluokan maihinlaskusotilasta renkaalla vaille mitään muuta tekemistä kuin metsästää vihollistaan. Taivaalla puolestaan Saint Eskilillä on ehdoton ilmaherruus, jonka korostamiseksi asejärjestelmät ammuskelevat pinnalla olevia potentiaalisia ohjuspattereita. Samalla kun tämä käy, hälytykset herättävät ihmisiä aluksella: Tane-Rore ei muodosta Saint Eskilille minkäänlaista uhkaa, mutta sen on oltava valmis tukemaan pinnalla olevia sotilaitaan. Sukkulan tuhon myötä yhteys heihin on katkennut.

"Olen kapteeni Adagio Shiny Poetic Salvage Lltd:stä, ja suoritan hylkypuhdistusta Tane-Rorella. Valitettavasti kapteeninne Halkenhvad ei kunnioita Aurinkokunnan hylkypelastussopimuksia ja koettaa häiritä meidän operaatiotamme. Olemme osanneet varautua siihen, että ei-kenenkään maalla pelataan likaisesti. Emme halua vahingoittaa ketään teistä, mutta meidän on puolustettava vaadettamme."

"Yhtiöni latasi juuri 80,000 Tasavallan dollaria Mutual Credit Bankin escrow-tilille, luovutettavaksi eteenpäin aikaleimatulla ilmoituksella sabotaasista Saint Eskilille. Rahat myönnetään kriittisten järjestelmien lamautuksesta kuudeksi tunniksi. Yksin tai ryhmänä, onnistunut sabotaasi tuo joka tapauksessa kaksi kertaa sen verran rahaa kuin koko asepalvelus. Halkenhvad ja Qassim eivät ehdi vahtia teitä kaikkia. Hyvää metsästysonnea."
Adagio väittää ostaneensa kontakteiltaan haavoittuvuuksia Saint Eskilin järjestelmissä, ja on valmis käyttämään niitä. Hän sanoo tahtovansa 96 tuntia toimintarauhaa, mutta Halkenhvad ei aio antaa sitä hänelle. Niinpä Adagio katkaisee yhteyden. Hetken kuluttua tulee ilmoituksia, että Saint Eskilin matruusit ovat saaneet Tasavallan omien viestiyhteyksien kautta tarjouksen kapteeni Adagiolta: sabotoikaa Saint Eskiliä, niin saatte 80 000 Tasavallan dollarin palkkion. Rahojen toimittaminen ei ole ihan triviaalia, mutta tyhmempiin tai epätoivoisimpiin sotilaisiin tarjous voi vedota. Todetaan, että on parasta pitää miehistö kiireisenä, jottei kellekään tulisi kiusausta ryhtyä sabotaasiin.

Taivaalla


Kotvasen kuluttua yhteydet pintaryhmään palaavat. Lavezzi raportoi kaikkien olevan kunnossa ja jatkavansa tehtävää. Pintaryhmän ensimmäinen kohde on fuusioreaktori, jonka sammuttaminen myös neutraloisi suurimman osan Tane-Roren omasta puolustuskapasiteetista ja luultavasti rampauttaisi vihollisen. Reaktoriin on puolen kilometrin matka, ja Lavezzi vie porukkaansa sinne.

Boca on paikallistanut tietotekniikassa aukon, josta Adagio sai lähetettyä viestinsä sotilaille; se on nyt tukittu, eikä mikään kriittinen järjestelmä ole ollut uhattuna. Aluksella aletaan pohtia seuraavaa toimenpidettä. Vaikka Lavezzin ryhmällä ei olekaan mitään hätää, heillä ei ole enää sukkulaa joten heidät täytyy jossain vaiheessa ekstraktoida. Pienilläkin sukkuloilla ryhmän voi hakea, mutta tällä hetkellä Tane-Rorelle laskeutuminen on riskialtista.

Kapteeni kerää johtoryhmältään operatiivista suunnitelmaa. Kapteenin prioriteetit eivät ole muuttuneet: hän haluaa evakuoida museon aarteet, ja on sitä mieltä, että loittoryhmällä ei ole mitään hätää nykyisessä tilanteessa. Toki se, että pinnalla ovat sekä Nsue että Ebtehaj, kaksi tärkeiden ihmisten lasta, tuo oman painonsa näiden turvallisuuden takaamiseen. Iglesias on enemmän huolissaan sotilaista, ja pitää huolta siitä, että kapteeni ei unohda näitä.

Mitä tahansa tehdäänkin, on selvää, että ensimmäinen vaihe on reaktorin sammuttaminen; tämän jälkeen habitaatin jäännettä voidaan lähestyä turvallisesti. Lavezzin ryhmä saavuttaa reaktorirakennuksen ja etenee sisään. Aluksi rakennus on tyhjä, mutta parinkymmenen minuutin etenemisen jälkeen he kohtaavat aseistettua vastarintaa - yksinkertaisia humanoidirobotteja kevyiden aseiden kanssa. Nämä kuitenkin nujerretaan ilman mitään ongelmaa. Viestintäyhteydet ovat huonoja, ja jossain vaiheessa ne katkeavat kokonaan. Arvellaan, että noin kahdessa tunnissa ryhmä saavuttaa reaktorin.

Tätä odottaessa Acosta kerää seuraavaa ryhmää, joka voisi lähteä vahvistukseksi Tane-Roren pinnalle. Tietotekniikkakersantti Boca raportoi, että nähtävästi Adagion toimittaman viestin mukana oli tullut virus, joka oli sotkenut matalan turvallisuusluokituksen viestintäjärjestelmän kokonaan. Boca asensi järjestelmän uudestaan tyhjältä pohjalta, mutta korruptoituneiden järjestelmien lokeja ei pysty lukemaan. Tästä johtuen on mahdotonta sanoa, onko joku aluksella esim. vastannut Adagion viestiin. Sen ei pitäisi olla helppoa, mutta keinoja saattaa olla. Coleman kehottaa Bocaa tutkimaan lokeja siltä varalta että niistä löytyisi jotain, mutta Boca sanoo, että vaikka jotain löytyisikin, hän ei voisi luottaa siihen etteikö se olisi väärä positiivinen.

Iglesias selvittää lisää asioita kapteeni Adagiosta ja SPS Salvagesta. Yritys on rekisteröity 2 Pallasille, ja tarkempi penkominen paljastaa yhteydet Night Cartelin sisäsysteemin rikollissyndikaattiin. Kapteeni Adagionkin tausta löytyy: kyseessä on ilmeisesti aivan oikeasti neomiekkavalas, Maapallolla syntynyt, vaikkakin Tane-Roressa varmasti jossain muussa morfissa.

Kahden tunnin aika kuluu, mutta reaktorille ei tapahdu mitään. Hermot kiristyvät. Lopulta, neljä tuntia myöhemmin viestiyhteys loittoryhmään palaa. Loittoryhmä kohtasi lisää aseistettua vastarintaa, mutta selvisi voittajana. Panssarit ovat ottaneet hieman osum mutta muuten ryhmä on ehjä. Se on ottanut fuusioreaktorin kontrolliin, mutta reaktoria on sabotoitu: sen akusto on rikottu siten, että jos reaktori sammuu, fuusion sulkeva magneettikenttä sammuu myös ja tämä johtaa koko reaktorin sulamiseen. Sulaminen ei vaarantaisi valtavan kokoista rengasta, ja fuusiovoimalan tiloissakin panssaroidut sotilaat varmaan selviäisivät jos eivät olisi ihan plasman lähellä, mutta reaktorista tulisi kyllä käytännössä täysin korjauskelvoton.

Sabotaasi on selvästi tehty vain viikkoa aiemmin. Kapteeni Adagio tiesi Saint Eskilin olevan tulossa kohti Tane-Rorea, ja on valmistautunut kohtaamiseen. Alkaa näyttää melko selvältä, että SPS hakee habitaatin raunioista nimenomaan kulttuuriaarteita: pelkkä data olisi jo saatu ulos ongelmitta. Kulttuuriaarteiden viemiseen soveltuu Tane-Roren massasinko, joka saa voimansa reaktorista.

Coleman toteaa, että vaikka reaktoria ei voikaan sammuttaa turvallisesti, sen voimansiirron muuhun habiin voinee katkaista. Lavezzin ryhmä selvittää asiaa, ja tämä todetaan mahdolliseksi. Se vaatii parin tunnin valmistelut, mutta ryhmä pystyy siihen kyllä. Kuitenkin jos reaktori lakkaa tuottamasta energiaa, siitä tulee välittömästi vihollisen kohde kun nämä tahtovat ottaa sen takaisin itselleen. Tätä varten päätetään lähettää Lavezzille vahvistuksia. Acosta kerää kakkosryhmän; hän ottaa Colemanin mukaan reaktoriasiantuntijana, ja muuten koostaa sen valtausmatruuseista (Alghani, Myrland, Schooll, Sokolov, London, Texidor ja Vega). Sukkulaa lentämään värvätään Bogedal. Saint Eskiliä siirretään pari tuhatta kilometriä lähemmäs Tane-Rorea operaatioiden helpottamiseksi.

Toinen ryhmä


 (image: http://posthuman.karmavector.org/images/2-ryhma.jpg) Samalla kun ryhmä ahtautuu pikkuiseen sukkulaan lähtöä varten, yhteys loittoryhmään katkeaa jälleen; ilmeisesti, koska joku tuhosi viestintälaserreleen. Asejäjrestelmäryhmä retalioi välittömästi laserilla, ja korventaa kerrostaloasunnon, jossa yhteysrelettä pidettiin. Iskun jälkeen laser alkaa vilkuttaa varoitusvaloa: näyttää siltä, että jossain sen peilissä on jotakin vikaa. Peilivian vuoksi päälaser on toimintakyvytön. Falk epäilee oitis sabotaasia, ja ilmoittaa, että peili pitää vaihtaa. Runkoryhmän alikersantti Valcuijan nappaa mukaansa matruusi Janowitzin sekä vaihtopeilin, ja ryömii laserin putkeen. Reaktorin samnmutukselle on jo ilmoitettu aika, joten sukkulaa ei kutsuta takaisin. Se lähtee liikkeelle ilman Saint Eskilin pääaseiden suojaa. Vihollinen ei tätä tietenkään tiedä.

Sukkula on kuitenkin ehtinyt olla lennossa vain tovin, kun siellä syttyy sarja hälytyksiä: sen runkoa maalataan heikkotehoisella mutta jatkuvasäteisellä laserilla Tane-Rorelta. Saman tien kuitenkin Saint Eskil vastaa tuleen, ei päälaserilla, vaan erillisillä laserdroneilla, jotka luutnantti Fjell oli lähettänyt ulos tätä varten. Dronejen laserit eivät ole huipputehokkaita, mutta ne riittävät korventamaan Tane-Roren laserin linssit ja estämään sitä räjäyttämästä sukkulan metallivetytankkia. Droneilla on kuitenkin rajoitettu teho. Sillalla päivystävä XO Qassim lähettää täyden tehon radiosignaalilla loittoryhmälle käskyn: "sammuttakaa reaktori NYT!" siinä toivossa, että loittoryhmä kuitenkin kuuntelee vaikkei voikaan lähettää. Kuluu joitakin sekunteja, ja sitten Tane-Roren valot sammuvat. Ainoastaan fuusioreaktorikompleksi jää valaistuksi. Nähtävästi loittoryhmä on onnistunut irrottamaan reaktorin muusta voimaverkosta.

Saint Eskilillä Valcuijan on suorittanut historian nopeimman päälaserin peilin vaihtamisen, ja raportoi, että hänen mielestään peiliä ei ole sabotoitu, vaan se on New Manilalla tapahtuneen huollon yhteydessä jätetty vaihtamatta vaikka olisi pitänyt. Falkin silmämääräinen arvio vahvistaa tämän. Kuitenkin ajoitus oli jokseenkin liian sopiva - vihollinen tuntui tietävän, että pääase oli hajalla, ja oli varautunut sukkulan lähtöön. Niinpä Falk menee kapteenin puheille, ja kertoo tarvitsevansa pääsyn miehistön tietoihin ja sähköposteihin. Perusteeksi hän sanoo uskovansa, että aluksella jollakulla on yhteyksiä Night Carteliin, ja tämä välittää tietoa kapteeni Adagiolle.

Halkenhvad -- josta tuntuu hetken siltä kuin hän olisi taas tekemisissä Jaramillon kanssa -- toteaa, että Falkin teoria on tutkimisen arvoinen. Hän määrää Ayezin avaamaan Falkille tämän tarvitsemat tiedot ja osallistumaan niiden seulomiseen. Iglesias lähtee mukaan. Mieleen palaa, että tietotekniikkakersantti Boca oli aiemmin Mioryn CDC:llä ja omistaa rikostutukintakokemusta; niinpä hänetkin värvätään penkomaan asioita. Ayezin työhuoneessa ryhmä alkaa lukea mahdollisten epäiltyjen viestiliikennettä ja psykologisia profiileja.

Tane-Roren A-sektori ja fuusiovoimala. Kehän ulkoreunalla oleva möhkäle on stabilointiraketti.
Bogedal ohjaa sukkulaa kohti rengasta. Ohjukset ovat edelleen uhka, joten renkaan varsinaisen pinnan asemasta hän laskee sukkulan valtavan stabilointiraketin pinnalle. Tane-Rorelta koetetaan ampua pieniä ohjuksia sitä kohti, mutta ne eivät mene edes lähelle. Sukkulan pinta on hieman kärähtänyt laserista, mutta se on yhä toimintakykyinen. Acostan ryhmä purkautuu ulos. Tane-Rore heidän ympärillään on valtavan kokoinen, ja pelkästään stabilointiraketin yläpinta on yli sata metriä leveä kenttä. Sylinterin ulkokehälle johtaa huoltotikkaat, joita Coleman lähtee kiipeämään ylös. Painovoima on karvan verran yli 1G, ja Coleman on kiitollinen CTPR San Quintus -taistelupanssarin itseliikkuvuuskyvyistä. Tikkaiden yläpäässä on huoltoluukku, ja siitä pääsee sisään A-sektorin infrastrukturaalisiin tiloihin. Huoltkäytävät ovat paria hätävaloa lukuunottamatta pimeät. Valtausryhmä lähtee tunkeutumaan syvemmälle. Bogedal jää sukkulaan.

Tutkimusta


Falk, Iglesias, Boca ja Ayez penkovat henkilökohtaisia datoja. Heidän veikkauksensa on, että Night Cartel tuskin toimii Ger∂rin kaltaisilla pikkuhabeilla, joten todennäköisempää on, että jos jollakulla on siihen yhteyksiä, tämä on kotoisin jostain jossa on enemmän järjestäytynyttä rikollisuutta. Epäiltyjä on silti liikaa, eikä kukaan tunnu välittömästi olevan todella sopiva henkilö. Matruusi Zuabi on epäilemättä rikollinen (ja tuntee Schollin), mutta hänellä ei ole yhteyksiä järjestäytyneeseen toimintaan. Asejärjestelmien Shepard on kärsinyt pitkän vankilatuomionkin, mutta hän on ollut jatkuvasti asekannella Falkin ja Mastermanin silmien alla , eikä ole voinut tehdä mitään huomaamatta. Toisaalta paljastuu, että aseistuksen Kawatake on psykologisten arvioiden mukaan nihilistinen psykopaatti, jolla varmasti riittäisi rohkeutta tällaiseen toimintaan; tarkka-ampujana kunnostautunut Vega on melkein yhtä paha, mutta hän on lähtenyt Tane-Rorelle... Boca kaipaa CDC:n asiantuntijajärjestelmää avuksi, ja toteaa, että vaikka täältä saattaisikin löytyä jotain indikaatioita siitä, kuka tietoa voisi ulospäin välittää, dataa on yksinkertaisesti liikaa neljän hengen penkoa.

Huoltokäytävissä etenevä kakkosryhmä saavuttaa massasingon lastauslaiturin. Sitä suojaavat automaattiset puolustusjärjestelmät ovat sammuneet reaktorin myötä. Laiturilla on kontteja, joista löytyy kiihdytystiiviisti pakattuja pienempiä paketteja. Osa näistä on otettu pois konteista, ilmeisesti suunnitelmana ampua niitä pienemmissä erissä. Mitään rahtimanifestia ei löydy, mutta veikkaus on, että paketeissa on museosta ryöstettyjä taideaarteita. Koko museon kokoelmista tässä on vasta murto-osa; Andrea Saunders -museo on valtava, ja sen täysien kokoelmien kuljettaminen tänne olisi viikkojen operaatio.

Ryhmä nousee huoltokäytävistä Tane-Roren pinnalle. Tyhjiön armoille joutunut rengashabi on aavemainen ympäristö: rakennusten raunioiden ikkunat ammottavat tyhjinä. Kiertopainovoima painaa sotilaat tiiviisti renkaan sisäpinnalle, mutta minkäänlaista ilmakehää ei ole eikä mitään ääntä kuulu. Palkittu tarkka-ampuja Vega erkanee muusta ryhmästä ja lähtee etsimään itselleen sopivaa piilopaikkaa, muut jatkavat fuusioreaktorikompleksille. Sen ovet on rikottu ja vaikuttaa siltä, että vain lyhyen aikaa sitten joukko aseistettuja vihollisia on hyökännyt sisään tänne, aikeenaan varmasti vallata reaktori takaisin. Ryhmä etenee ripeästi mutta varovaisesti reaktorin ohjauskeskuksen suuntaan. Se ohittaa taistelun jälkiä - ensimmäisen loittoryhmän yhteenoton merkkejä. Lopulta, tasolla jossa kontrollikeskuskin sijaitsee, edellä kulkeva sensoridrone tulee jonkin ampumaksi. Acosta vilkaisee pienellä peilillä käytävän kulman taakse, ja näkee pyörillä kulkevan raskaasti aseistetun pienoistankin, joka vartioi ainoaa reittiä syvemmälle.

Tankki on hieman kova pala ryhmän aseistukselle, ja sen haastaminen johtaisi varmaan tappioihin. Kehitetään kaksi suunnitelmaa: yksi on viedä katon levyjen päälle drone joka pudottaa kontaktiräjähteen tankin päälle, ja toinen on sotkea sen aisteja vaahdolla ja foliolla, ja sitten ampua sitä raketeilla. Nämä suunnitelmat päätetään panna toimeen yhtä aikaa. Coleman varustaa pienen pyörillä kulkevan dronen läpipolttolatauksella, ja lähettää sen kattopaneelien päältä kiertämään tankin selustaan. Hän miettii hetken, onko hän tosiaan paras henkilö tekemään tämän, mutta valtausmatruuseilla on kiire kerätä foliota ja valmistautua ampumaan tankkia raketilla.

Dronen näkyvyys kattolevjen päällä on surkea, ja hetken aikaa ajettuaan laite osuu heikkoon levyyn -- mutta se ei olekaan käytävässä lähellä tankkia, vaan avokonttorissa, jossa matruusit ovat. Drone putoaa suoraan Pjotr Sokolovin päälle, joka ei ehdi väistää. Sen räjähde laukeaa, ja Sokolovin panssari leimahtaa valkohehkuiseen liekkiin. Salamana Acosta ampuu viilentävää ja kuumuutta pois johtavaa jauhetta panssarin päälle, ja muu ryhmä olettaa olevansa vihollisen hyökkäyksen kohteena. Suojatulta ammutaan ja torjuntavaahtoa ammutaan samalla kun Sokolovin elintoiminnot kippaavat oranssin kautta punaiselle. Hänen vieressään ollut London saa päälleen roiskeita, mutta ne eivät läpäise hänen panssariaan.

Acosta määrää saman tien raketit ammuttavaksi, ja Myrland laukaisee pienoisrakettien salvon. Ne lentävät kulman ympäri ja kääntyvät tankkia kohti, joka avaa tulen heti kun tajuaa niiden olevan tulossa. Sittenkin raketit tuhoavat osan sen aseistuksesta ja aisteista, mutta räjähdykset myös pyyhkivät käytävään ammutun näkösuojavaahdon pois. Tankki lähtee etenemään huonetta kohti. Sotilaat eivät liikahdakaan asemistaan, vaan käyvät sen kanssa parin sekunnin mittaisen intensiivisen tulitaistelun, jonka päätteeksi tankki on palasina. Sokolov on kuitenkin kriittisesti haavoittunut, ja hänet olisi parasta evakuoida Saint Eskilille.

Acosta määrää Londonin ja Texidorin ottamaan matruusin kantoon ja lähtemään tämän kanssa ulos. Idea on pudottaa haavoittunut sotilas reunan yli, josta Bogedal voi poimia hänet kyytiin ja heittää Saint Eskilille.

Reaktorissa tunnelma on aavemaisen hiljainen. On selvää, että edempänä on lisää vihollisia. Acosta määrää ryhmänsä jatkamaan eteenpäin.

Pelinjohtajan kommentteja


Errata! Yhteys loittoryhmään katkesi hieman myöhemmin kuin muistin - ensimmäisen taistelukosketuksen jälkeen vasta. Mutta tällä ei ole suurta vaikutusta mihinkään.

Kesätauot tuhoavat pelinjohtovireen. Jotenkin tämä peli tuntui taas lähtevän minulta täysin lapasesta ja hajoavan detaljeihin ja taktikointiin. Ei se ollut tarkoitus, mutta suunnitteluvaiheessa oli niin paljon liikkuvia osia että hukkasin ison kuvan kokonaan. Höh.

Tosiaan pelkkä kriittinen epäonnistuminen dronen ohjauksessa ei olisi vielä ollut katastrofi - mutta se, että Sokolov vielä päälle epäonnistui kriittisesti omassa väistöheitossaan oli Huono Juttu. Aluksen etsiväpuuhissakin olisi olliut löydettävää, muttei helposti.



<-- 32: Tane-Rore - 34: Taistelu reaktorissa -->

CategoryPelit - CategoryDeepBlackMainStory - CategoryPelit2144 - CategoryDeepBlack - CategorySaintEskil
There are no comments on this page.
Perustuu Eclipse Phase -roolipelin, CC-NC-SA Posthuman Studios, 2008-. Pelijärjestelmänä GURPS.
Kampanja ja kuvitus CC-BY Dare Talvitie, 2015 - 2016 (paitsi jos muuta sanotaan):: Valid XHTML :: Valid CSS: :: Powered by WikkaWiki