Devil and the Deep Black Sky 24: Saint Eskil



<-- 23: Kognitiivinen ongelma - 25: Seitsemän sekuntia kauhua -->


"Tämän kaltainen alus nykyisen kaltaisessa tilanteessa palvelee parhaiten etulinjassa."
- alikersantti Masterman

 


 (image: http://posthuman.karmavector.org/images/Kuvitus/saint_eskil.png)

Miory, loppukevät 2145


Kapinan rauhoittamisen jälkeen Saint Sunnivan miehistö viettää runsaat kaksi kuukautta Miorylla kasarmivartiossa. Tekemistä riittää, mutta habitaatti on jo rauhoittunut, ja palveluksen lisäksi on mahdollista viettää vapaita iltoja ja viikonloppuja.

Nielson värvätään laivaston PR-siipeen. Hän hyvästelee lämpimästi aiemmat asetoverinsa, ilmeisen tietämättömänä että vähintään puolet heistä huokaisevat helpotuksesta siitä, ettei itselleen ja muille vaarallinen sählääjä enää ole samalla aluksella.

Song Cai Flowerilla kehonsa menettäneiden kloonatut varakehot ovat valmistuneet. Acosta ja Coleman vaihtavat mikropainovoimapodinsa näihin, Alghani ja Bogedal luopuvat samaten omista perusmalleistaan. Guanchana pitää uuden kehonsa. Acosta ja Alghani riemuitsevat saatuaan normaalit kroppansa takaisin; Alghanilla alkaa massiivinen treenausputki kuntosalilla, Acosta taas kasvattaa hiuksensa ja ottaa uuteen kehoonsa tatuointeja. Monet muutkin Saint Sunnivan veteraanit ottavat vanhan aluksensa tatuoinniksi.

Kesäkuussa sotilaat ehtivät käyttää kertyneitä lomapäiviä ja viettää pari viikkoa palveluksen ulkopuolella. Falk käy Ger∂rillä tekemässä subversiivisia taideprojekteja kavereidensa kanssa.

Kreikkalaisilla sotiminen autonomistien kanssa jatkuu: avaruudessa käytävä sota on hidasta. Virallisista uutisista on vaikea saada selkeää kuvaa sodan kulusta, mutta on selvää, että molemmat puolet ovat kokeneet sekä voittoja että tappioita.

Vähitellen ryhmille tulee käskyjä nousta sukkuloihin ja siirtyä kokoontumispisteeseen ja sitä kautta seuraavalle alukselle.

JRNV Curacao, 12. tukilaivue, Kalliston taistelulaivasto; Himalian kiertorata


Puolet Saint Sunnivalta siirretystä miehistöstä makaa toimettomana JRNV Curacaon kokoontumisasemalla kaksi viikkoa. Aseman läpi kulkee jatkuva virta Tasaallan laivastoa, josta suuri osa on matkalla rintamalle. Kukaan ei tiedä, mihin entiset saintsunnivalaiset ovat menossa. Suurin uhka Curacaolla on ikävystyminen, jota koetetaan lääkitä koulutuksella, lentopallopeleillä ja tanssiharjoituksilla. Täydennysmiehistöä on saapuu tipoittain, viimeisena kersantti Boca. Boca oli ollut aiemmin Iglesiasin kontakti Mioryn CDC:llä, sama henkilö joka oli mahdollistanut avaruusjalkaväen hyökkäyksen CDC:n päämajaan, ja joka on nyt saanut siirron laivastoon. Boca tunsi Iglesiasin JSFI:n luutnanttina, ja on aluksi hieman hermostunut komennuksesta.

Siirrossa saapui mukana ennen tuntematon siltamatruusi Winter, sekä aiemmin Ion avaruusjalkaväkiryhmän mukana toiminut Ibarra, josta tulee valtausmatruusi. Ibarra kertoo hakeneensa Acostan ryhmään, koska on vakuuttunut siitä, että siellä näkee enemmän toimintaa kuin missään muualla Avaruusjoukoissa.

Lopulta varusmiesupseereille saapuu käskyjä. Iglesias saa tehtäväksi ottaa tulevan Avadaci-aluksen päällystön ihmiset ja käydä noutamassa aluksen telakalta sekä lentää se kohtauspisteeseen taisteluristeilijä Saint Ritan kanssa. Valchakin tulee tehdä strateginen analyysi Kalliston kiertoradan painovoimalinkoa käyttävästä kauppaliikenteestä sotatilanteen kehittyessä. Falkin puolestaan on valmisteltava valmiustasokatselmus ja soveltuvuussuositus uudesta aluksesta ja sen miehistöstä.

Mukaan otetaan liuta aliupseereja sekä matruuseja. Avadaci-luokkaa pystyy minimissään lentämään kuudella hengellä; 13 on järkevä minimimäärä jos joskus on tarkoitus nukkuakin, ja 24 hengellä kulku alkaa jo olla aivan mukavaa. Telakalta on määrätty mukaan 8 sotilasta. Lopulliseksi miehistömääräksi tälle kuljetuslennolle päätetään 28.

Kahden päivän sukkulamatkan aikana selvitysten teko aloitetaan ja perehdytään tulevan aluksen järjestelmiin. Niistä paljon on vielä luokiteltu salaiseksi, koska alus on ensimmäinen lajiaan ja prototyyppi. On selvää, että siinä on vanhan Avadaci-luokan risteilijän runko, mutta reaktori ja tietotekniikka on ainakin uusittu kokonaan. Päätellen siitä, että miehistöön on asetettu erillinen tietotekniikkaryhmä, uudessa aluksessa on luultavasti huomattavasti Saint Sunnivaa vahvempi tietokoneistus.

Telakalla


Luutnantti DonovanUusi Avadaci-luokan taisteluristeilijä on suurin telakalla odottava sotilasalus. Se on 160 metriä pitkä, lastatulta massaltaan 15 000 tonnia (yli kaksi kertaa Saint Sunnivan kokoinen), ja ulkonäöltään laatikkomainen. Yhteyssukkula telakoituu kello 8 aamulla, ja telakan hallintoluutnantti Donovan ottaa ryhmän vastaan. Risteilijä, joka on ristitty Saint Eskiliksi, on valmis luovutettavaksi. Kuitenkin luvatusta 8 täydennysmiehestä paikalla on vain 4 (infran pursimies Quillebeouf, runkoalikersantti Webica, inframatruusit Twohy ja Valcuijan) - ohi lentänyt kommodori Bianchi poimi loput omalle alukselleen. Telakalla ei ole osoittaa Saint Eskilille yhtään reaktorihenkilöä.

Toisin kuin Saint Sunnivan fuusioreaktori, Saint Eskilissä käytössä on antimateriareaktori, todella tehokas mutta huomattavan vaarallinen laite, josta kenelläkään ryhmässä ei ole suoraa kokemusta. Coleman ja Norrhjelm ovat reaktorioperaattoreita, mutta vaikka he ovat lukeneet antimaterialaitteista, heidän käytännön kokemuksensa niistä on nolla. Saint Eskilin pitäisi kahdeksan tunnin kuluttua lähteä neljän vuorokauden lennolle kohtaamaan Saint Rita, ja jos reaktorissa on tähän vain kaksi päivystäjää, he eivät ehdi tehdä juuri mitään muuta - ja Colemanin pitäisi määräyksien mukaan toimia Iglesiasin adjutantteina.

Luutnantti Donovanilta koetetaan pyytää lainaksi telakan omaa reaktorihenkilöstöä, mutta hän ei halua luopua heistä, ja suosittelee, että Saint Eskil odottaa telakalla viikon täydennysten saapumista. Tämä ei ole Iglesiasille hyväksyttävää: hänen on saatava alus kohtauspaikalle neljässä vuorokaudessa.

Reaktoriasian selviämistä odotellessa ryhmä nauttii aamiaisen ja siirtyy Saint Eskilille. Alus on sisäpuolelta rakennettu kokonaan uusiksi, ja on tuliterä. Tilaa tuntuu olevan valtavasti, ainakin tämänhetkisellä miehistömäärällä. Komentosilta on aluksen perässä, aivan reaktorin vieressä; etuosassa on sukkulahangaari ja valtausryhmän tilat. Näiden välissä sijaitsevat hyttikannet, messi, lääkintä, tulenjohtokeskus, työpajat ja tekniset kannet, sekä suuri rahtitila. Runko on paksu, reaktiomassaa valtavat määrät ja kansien välillä kulkee keskuskuilu, jossa on jatkuvasti kulkeva tikapuuhissi.

Aluksen järjestäytyminen


Iglesias ottaa vt. kapteenina aluksen vastaan, ja nimittää Valchakin XO:kseen. He asettuvat kapteenin ja XO:n hytteihin käytännöllisistä syistä: hytit ovat suoraan komentosillan yläpuolella, ja niistä käsin on nopea liikkua kahden tärkeimmän toimintapisteen välillä. Muut komentoryhmästä (Falk, Acosta, Coleman ja Holst) majoittuvat vaatimattomammin varusmiesupseerien hytteihin, samoihin joihin he tulevat jäämään kun Halkenhvad ottaa aluksen komentoonsa. Varusmiesupseereilla on kahdelle hengelle tarkoitettuja tilavia hyttejä, joissa on omat kylpyhuoneet sekä kolmen hytin kesken jaettu oleskelutila. Samalla kannella sijaitsee upseeriston kuntosali sekä "upseerikerho".

Uuden komentoketjun mukainen tehtävänjako käynnistyy: Valchak ja Iglesias vastaavat sillasta, Falk asejärjestelmistä, Acosta operaatioista (valtaus ja lento), Coleman tekniikasta (reaktori ja tietotekniikka) ja Holst infrasta (elämänylläpito ja runko). Holstin aisapariksi on telakalta saapunut infrapuolen ammattisotilas, kolmissakymmenissä oleva pursimies Quillebeouf. Jokaisella on alaisuudessaan aliupseeri tai pari.

Lentoa edeltäviä tarkistuksia käydään läpi. Acosta toteaa valtausryhmän tilat ahtaiksi ja riittämättömiksi, ja tilaa telakalta osia väliaikaiseen lisäkanteen sekä omaan kuntosaliin: hän päättää valtauksen tarvitsevan sitä kipeämmin kuin kokoustilaa. Aluksen tietotekniikka on edelleen sinetöity, eikä lähde kunnolla käyntiin. Reaktori puolestaan toimii moitteettomasti, mutta siihen ei ole riittävää henkilöstöä.

Insinöörikapteeni käy aluksella antamassa perehdytyksen reaktoriin. Kuullessaan väen vähyydestä hän hämmästyy, muttei tahdo tehdä siitä ongelmaa itselleen - hän kuitenkin suosittelee, että alus ei lähde näin vähällä miehityksellä minnekään. Hallintoluutnantti väittää, ettei voi luopua enää yhdestäkään reaktorimatruusista, ja Iglesias pohtii, pitäisikö hänen pyytää Halkenhvadilta interventiota. Kuitenkin tämä viestittäisi komentajakapteenille, ettei Iglesias selviä ilman hänen apuaan, eikä tämä ole viesti, jonka hän tahtoo lähettää.

Coleman saa insinöörikapteenilta telakan reaktorimatruusien luettelon, josta hän jäljittää sopivan kandidaatin tukitoimiin. Sen jälkeen hän ottaa Norrhjelmin mukaan, ja käy juttelemassa Gerrado-nimiselle reaktorimatruusille. Gerrado sanoo, että hänellä on kyllä tekemistä, mutta hänen muu ryhmänsä voisi ehkä paikata häntä muutaman päivän ajan, ja suostuu lähtemään Saint Eskilin lennolle jos hänen kersanttinsa puoltaa tätä. Puolto saadaan, ja Gerrado hyväksytään Saint Eskilin miehistöön väliaikaisesti. Hallintoluutnantti ei selvästikään ole tästä hyvillään, muttei ala niskuroida; saattaa kuitenkin olla, että Gerradon komentava kersantti saa asiasta jotain kiukuttelua.

Gerradon saavuttua alukseen sen ensimmäinen miehistö on koossa.
 (image: http://posthuman.karmavector.org/images/Kuvitus/saint_eskil_ensilento.png)

Reaktorin päivystyslista alkaa näyttää jotenkuten mahdolliselta, etenkin jos Holst pystyy tukemaan reaktori-ihmisiä välillä. Holstin pitäisi nimellisesti avustaa Valchakia tämän strategisessa analyysissä, mutta Holst sanoo ettei hänellä ole siihen oikeastaan mitään tarjottavaa, ja että mieluummin opettelee antimateriareaktorin toimintaa. Telakkamiehistö tuo alukseen lounaan samalla kun tietokonejärjestelmä saadaan telakan tietotekniikkaihmisten avulla käyntiin. Kun se on käynnistetty ja uudelleen kylmäkäynnistetty tietotekniikkakersantti Boca uskoo saavansa sen toimimaan. Kapteenin hytin työasema ei tosin suostu käynnistymään.

Kaksi tuntia etuajassa Saint Eskil on lähtövalmis. Iglesias kerää miehistön telakalle ja pitää pikaisen puheen, sitten de Vooght rikkoo pullollisen pirtua aluksen kylkeen ja kastaa sen virallisesti Saint Eskiliksi. Sen jälkeen miehistö siirtyy alukseen, telakan reaktoripäivystäjä vaihdetaan aluksen päivystäjään, kapteeni ja vaadittu henkilstö siirtyvät komentosillalle, ja alus lähtee liikkeelle. Ensin telakasta irtaudutaan ohjausraketeilla, ja niillä kuljetaan pari tuntia. De Vooght testaa kaikkia ohjausjärjestelmiä ja pyörittää Saint Eskiliä ympäri. Ketterään Saint Sunnivaan verrattuna taisteluristeilijä ohjautuu hyvin kömpelösti, mutta järjestelmät toimivat. Kun testaukset on suoritettu ja päämoottori kytketään, antimateriaraketti alkaa kiihdyttää alusta 0.2 G:n voimalla. Yhtäkkiä Saint Eskilissä on oikea painovoima.

Matkantekoa


Ensimmäisen matkavuorokauden jälkeen Iglesias antaa Falkille luvan testata Saint Eskilin asejärjestelmiä. Tutut järjestelmät toimivat moitteettomasti. Eksoottisempina järjestelminä mukana on antimateriaohjuksia, joita ei laukaista (mutta antimaterian kuljetusta reaktorista ohjukseen ja takaisin testetaan). Elektronisen sodankäynnin järjestelmiä koetetaan myös. Ne on selvästi optimoitu nimenomaan autonomistien, Konsortion ja vastaavien transhumanistijärjestelmien vastaiseen toimintaan. Niiden käyttäminen osoittautuu vaikeaksi, ja tietotekniikkakersantti Boca on sitä mieltä, että tietotekniikkaryhmän on syytä erikoistua niiden käyttöön asejärjestelmäihmisten sijasta. Falk merkitsee tämän muistiinpanoihinsa.

Falk kerää myös tietoa aluksesta ja miehistöstä raporttiinsa. Acosta osaa kertoa, että valtausryhmä on valmis ja innokas lähtemään vaikeisiinkin paikkoihin, ja asejärjestelmistä kuuluu samanlaisia. Holst suhtautuu avoimen kriittisesti ajatukseen siitä, että Saint Eskil lähtee minnekään rintamalle: hän kokee ainakin itse tässä asepalveluksessa nähneensä jo aivan riittävästi vauhtia ja vaarallisia tilanteita.

Aluksella liikkuu huhuja siitä, mihin se on lähtemässä, ja rintamalle lento on monien epäilemä suunta. Tämä huolestuttaa erityisesti reaktorissa lainassa olevaa Gerradoa, joka tajuaa päätyneensä rennosta telakkahommasta taistelualukselle. Qassim ottaa yhteyttä Iglesiasiin ja kysyy raporttia; Iglesias kertoo, että reaktorihenkilöstöstä on huutava pula. Qassim kuulee ongelman, muttei tarjoa ratkaisuja; hän sanoo, että olisi hyvä jos Gerrado saataisiin pysymään vahvuudessa.

Coleman pyörittää reaktorijärjestelmssä simulaation, jossa kolmesta antimaterian eristysjärjestelmästä kaksi pettää nähdäkseen, miten hyvin Norrhjelm saa tilanteen pelastettua. Huolimatta alikersantin ilmiömäisestä pätevyydestä hän selviää harjoituksesta tästä vain täpärästi. Harjoitus valaisee, miksi antimateriareaktorin valvonnan on oltava jatkuvasti osaavien ihmisten käsissä.

Iglesias on komentosillalla päivystämässä, kun Astridsdottir raportoi, että hänellä olisi tälle jotain näytettävää hytissään. Astridsdottir on saanut kapteenin tietokoneen viimein toimimaan, mutta näköjään oletetun tyhjän tilan asemasta sinne onkin jo ladattu profiili, joka kuuluu komentajakapteeni Halkenhvadille. Aivan täysi profiili se ei ole, mutta työpöydällä näkyy mm. henkilstökansio Saint Sunnivan aiemmasta miehistöstä.

Iglesias lähettää Astridsdottirin pois ja kutsuu Colemanin paikalle. Hän haluaa tietää, jääkö kyseisestä profiilista jotain lokia järjestelmään. Coleman toteaa, että sen voi varmasti hävittää. Niinpä Iglesias ottaa kopion ja sitten profiili jyrätään.

Iglesias ei malta olla lukematta henkilöprofiileja kaikista miehistön asevelvollisista. Niissä on mm. tiedustelutietoa sotilaista, raportteja epäilyksistä, tietoa ylenemiskielloista ja pahoista aavistuksista. Coleman katsoo lokista, että Astridsdottir oli löytänyt kansion, ja käy vihjaamassa tälle, että jos lokista on olemassa kopio, sen on parempi kadota jottei tästä tule seurauksia. Astridsdottirin kehonkieli tekee selväksi, että tällä on jo kopio lokista, ja että tämä on ilmeisesti näyttänyt tätä jollekulle. Ilmeisesti sentään kansiota ei ole lähetetty aivan holtittomasti leviämään ektosta ektoon. Iglesias päätyy antamaan Falkille kopion kansiosta, puoliksi jotta hänellä olisi joku jonka kanssa keskustella siitä, ja puoliksi koska Falkin raportille siitä voisi olla hyötyä.

Josssain vaiheessa rintamalle lähtevät tornihuhut korvaavat huhut henkilstökansioista löytyneistä asioista - lähinnä siitä, että jollakin aliupseerilla on skitsofrenia. Acosta ja Coleman vievät huolen huhuista Iglesiasille, ja toteavat, että paras tapa haudata huhu on korvata se toisella. Mehukkaimmaksi mutta vaarattomaksi ideaksi koetaan huhu siitä, että kapteeni Iglesiasilla ja XO Valchakilla on jotain vipinää. Iglesias ei todellakaan ole innostunut tästä, mutta kun parempaakaan ei keksitä, hän toteaa että aivan sama, kunhan hänen itse ei tarvitse asiasta kuulla. Hilpeästi Acosta ja Coleman käyvät päästämään tämän huhun miehistön sekaan, ja se lähtee nopeasti leviämään.

Iglesias näyttää myös Acostalle Lavezzin henkilöstökansion, koska kokee, että tämän on syytä nähdä se. Laivasto pitää Lavezzia vaarallisena, epäluotettavana ja vaikeasti kontrolloitavana, sekä vallanhimoisena.

Gerrado juttelee Colemanin kanssa Saint Eskilin tehtävästä ja omasta mahdollisesta roolistaan siinä. Hän ei selvästikään olisi innokas lähtemään sotaan, mutta Coleman toteaa, että reaktori-ihmisistä on pulaa, ja että telakalta luultavasti kerätään joka ainoa reaktoripätevä matruusi johonkin sotilaallisempaan hommaan lähiviikkoina. Coleman itse sanoo luottavansa siihen, että Saint Eskil ei ole lähdössä mihinkään poikkeuksellisen pahaan paikkaan, ja että tämän aluksen komennus saattaisi hyvin olla leppoisampi kuin muut, mitä tarjolla on. Colemanin rauhallisuus vakuuttaa Gerradon, ja niinpä tämä päätyy hakemaan siirtoa Saint Eskilille jäljellä olevalle puolelle vuodelleen. Kapteeni Iglesias puoltaa tätä oitis.

Raportit


Valchak pyytää Falkilta näkemystä omaan raporttiinsa. Sodan alettua rahtivektorit Kalliston radalle ja painovoimalinkoon ovat monimutkaistuneet, ja on hyvin luultavaa, että kaikki alukset eivät ole vain kauppa-aluksia. Falk ja Valchak ovat yksimielisiä siitä, että kyseessä ei ole mikään valtava sotalaivasto tai todellinen uhka Tasavallalle. Falkin tulkinta on, että kyseessä on psykologinen uhka: yhtäältä pyrkimys sitoa Tasavallan avaruusjoukkojen voimia tullitarkastuksiin ja toisaalta mahdollisesti livauttaa itsemurhaiskuyksiköitä aiheuttamaan levottomuutta Tasavallan siviilikohteissa. Valchak esittelee raporttinsa komentoryhmälle, ja päätyy suosittelemaan, että partiointia vahvistetaan, vaikka se sitookin jonkin verran sotilasaluksia.

Falk esittelee myös oman raporttinsa. Hänen lopputuloksensa on, että alus on uusi ja erittäin hyvin taistelukäyttöön optimoitu, ja sen miehistö on sekä monialaisesti taitavaa että poikkeuksellisen kokenutta. Niinpä hän toteaa, että johdonmukaisin käyttö on lähettää se erikoistehtäviin. Käytännössä tämä tarkoittanee rintamaa Kreikkalaisilla, ei mitään mukavaa laiskaa partiokeikkaa Tasavallan sydänmailla.

Holst on ainoa, joka on silmiinnähden pettynyt tähän; hän on sitä mieltä, että Saint Eskilin miehistö on jo moninkertaisesti suorittanut velvollisuutensa Tasavallalle, koska Saint Sunniva on ollut todella monessa vaarallisessa paikassa. Holstilla on palvelusta jäljellä vain kuusi kuukautta, ja hän mielellään käyttäisi sen muualla kuin etulinjassa.

Matkan loppuvaiheessa Coleman varmistaa Astridsdottirilta, että henkilstökansiosta ei ole enää olemassa kopioita. Astridsdottir vahvistaa asioiden olevan näin. Hän sanoo myös lukeneensa, että hänen esimiehellään kersantti Bocalla on skitsofrenia, ja että tämä paiskattiin pois Mioryn CDC:ltä koska tämä oli kääntynyt esimiestään vastaan vallankumouksessa. Astridsdottir on hieman huolissaan skitsofreniasta, mutta enemmän harmistunut siitä, että pätevän oloinen ja huomattavalla riskillä kapinallisia vastaan toiminut Boca on lähetetty Saint Eskilille rangaistuksena.

100 tuntia telakalta lähdön jälkeen Saint Eskil saavuttaa Saint Ritan. Valchak ja Iglesias poistuvat omista hyteistään kaihoisina (ja halaavat, mikä lisää vain vettä miehistön huhumyllyyn) ja siirtyvät valmiuskannelle. Saint Eskilin komento luovutetaan Halkenhvadille, joka ottaa aluksen vastaan. Sen jälkeen hän ottaa raportit Iglesiasilta, Valchakilta ja Falkilta.

Vanhaa ja uutta miehistöä nousee Saint Eskiliin.

Järjestelyjä


Iglesias asettuu Falkin kanssa varusmiesupseerien hyttiin, ja tuo mukanaan kapteenin hytin viinakaapista viemänsä viskipullon. Acosta saa hyttitoverikseen aliluutnantti Guanchanan, Holst ja Coleman jakavat yhden hytin. Valchak ei mahdu varusmiesupseerihytteihin, joten hän saa kantahenkilökunnalle tarkoitetun yhden hengen hytin.

Kersantti Marta Astridsdottir palaa vuoden tauon jälkeen myös palvelukseen, edelleen massiivisessa turvapodikehossaan. Hän asettuu ongelmitta Acostan alaisuuteen. Acosta kertoo hänelle Lavezzin ongelmallisuudesta aliupseerina. Astridsdottir kuuntelee kyllä, mutta sanoo, ettei tahdo ottaa mitään ennakkoluuloja aliupseeritoveriaan kohtaan - mieluiten hän veisi mahdolliset epäilykset tälle suoraan. Koska Lavezzi ei kuitenkaan ole vielä tehnyt mitään ei-toivottavaa, ei tähän ryhdytä.

Saint Eskil ottaa kurssin kohti Jupiterin kreikkalaisia.

Pelinjohtajan kommentteja


Vähän hajanainen ja epätasainen peli, jossa oli paljon mahdollisia sudenkuoppia jotka enimmäkseen vältettiin, koska mukaan oli otettu vain draamavapaita ja päteviä ihmisiä. Ei voi aina kaikki mennä pieleen. Pidin kovasti siitä, että hahmot eivät hyväksyneet reaktorin vähäistä miehitystä, ja saivat Gerradon mukaan jopa melkein vapaaehtoisesti. Samaten olin hyvilläni siitä, että henkilöstökansioita ei vain hävitetty lukematta.

Mitä Falkin raporttiin tulee, olin tosiaan päättänyt että sen suositusta noudatetaan jos siinä on mitään järkeä. Tämä tarkoittaa, että nyt kun Saint Eskil joutuu pahoihin paikkoihin, hahmot voivat syyttää vain itseään.

Nyt ei alus ole enää akronyymiltään SS, joten tämäkin Starship Troopers -vitsi on kulutettu loppuun.


<-- 23: Kognitiivinen ongelma - 25: Seitsemän sekuntia kauhua-->


CategoryPelit - CategoryDeepBlack
There are no comments on this page.
Perustuu Eclipse Phase -roolipelin, CC-NC-SA Posthuman Studios, 2008-. Pelijärjestelmänä GURPS.
Kampanja ja kuvitus CC-BY Dare Talvitie, 2015 - 2016 (paitsi jos muuta sanotaan):: Valid XHTML :: Valid CSS: :: Powered by WikkaWiki