<-- Haunting Mars 027: Vaikeat elämät - Haunting Mars 029: –>

Aamupäivästä Fukumitsu Ayan ryhmä, Jenny, Pauletta ja Ioanita kokoontuvat Cubanas-hotellille pohtimaan, mitä kukin heistä tahtoo. Kukaan ei tänne oikein voi jäädä, mutta merkittävimmin tämä koskee Jennyä ja Paulettaa, joille ei ole aivan ilmeistä suuntaa minne mennä. Tasavalta varmaan kelpuuttaisi Jennyn, mutta tämä tarkoitttaisi asevelvollisuuden suorittamista. Paulettaa Stepper's Refuge ei enää kiinnosta, mutta hän ei liioin tahdo takaisin Fukumitsu Ayalle.

Ceropegia on voimakkaasti sitä mieltä, että Tasavalta on huono ajatus, ja Ioanita on jossain määrin samaa mieltä. Kukaan ei oikeastaan tiedä kauheasti Tasavallan todellisuudesta, ainoastaan toisen käden tietoja.

Ioanita haluaisi paikan, jossa on luontoa, painovoimaa, sivistynyttä transhumanismia ja mieluiten latinalaisamerikkalaista kulttuuripiiriä. Tällaisia ei helposti ole enää – amerikkalainen diaspora päätyi paljolti Jupiterin seudulle, ja Tasavalta tai Extropia on niellyt useimmat alueen habeista. Extropialaisten kanssa Ioanita ei halua olla tekemisissä.

Pauletta pohtii jäämistä Havanalle. Tasavallan silmissä hän ei ole ihminen, mutta Havanalla on muitakin ei-alkuperäisessä kehossaan olevia. Toistaiseksi he ovat saaneet vielä olla rauhassa, mutta jatkuuko tämä? Pauletta myös tajuaa, että hänen kadonneet lapsensa saattavat olla missä tahansa, ei välttämättä Marsin lähellä, ja tämän tajuaminen häiritsee häntä.

Jenny on päätöksensä suhteen epävarma, ja haluaa tavata tasavaltalaisia. Hän käy illalla baarissa juttelemassa vapaalla olevien sotilaiden kanssa. Muut kuuntelevat juttelua, ja saavat ensi käden kuvaa Tasavallan tyypeistä. He vaikuttavat nuorilta, tyhmiltä ja propagandassa kasvaneilta, mutteivät miltään ihmishirviöiltä.

Madison kokee stressiä väkivaltaisen välikohtauksen jäljiltä, ja ryömii Calen viereen nukkumaan.

Seuraavana päivänä juttellaan myös tohtori al-Jamaykan kanssa, kun muistetaan hänen olevan kotoisin Libertyltä, Tasavallan pääkaupungista. Hän osaa kertoa, että ennen kaikkea Tasavalta pelkää ulkopuolisia vaikutteita, ja on ympäristönä primitiivinen: bio- ja nanoteknologia ovat molemmat tarkkaan rajoitettuja, ja lääketiede vanhaa. Tasavallasta on vaikea lähteä kun sinne on päätynyt, koska yhteiskunta ei oikein kestä sitä, että sen jäsenet näkevät ulkopuolista elämää. Stepper's Refugeen verrattuna Tasavalta on varmasti askel ylöspäin, mutta Khalidan mielestä tämä on lähinnä helppo askel, ja nuorena Jennyn voisi olla parempi yrittää tehdä uskaliaampi päätös.

Khalida ja Jenny päätyvät juttelemaan, ja tämän jälkeen Jenny on hieman epävarma siitä mitä aikoo tehdä.

Ioanita saa selville, että Stepper's Refugelta ei ole lähtenyt aluksia Havana de Cielon suuntaan, joten ryhmällä on ainakin kaksi viikkoa aikaa ennen kuin tänne tulee ketään yrittämään löytää Jennyn.

Lopulta Jenny päätyy kuitenkin hakemaan Tasavallan kansalaisuutta. Pauletta puolestaan ostaa käytetyn biomorfin (niitä saa täällä hyvin halvalla) ja hakee Havanalta oleskelulupaa sekä jääkaivoslaisen työtä. Tämä vaatii egosiirtoja ja synthmorfia, mutta hänestä se on silti kevyempi elämä kuin Fukumitsu Ayalla kärvistely. Paulettaa varoitetaan siitä, että jossain vaiheeessa Stepper's Refugen tyyppejä saattaa tulla etsimään Jennyä. Teksasilaisena Paulettaa tässä harmittaa lähinnä se, että hänellä ei voi Havanalla olla haulikkoa jolla ajaa nämä pois.

Ioanita päättää lähteä aluksi Pontesiin, vaikkei usko sinne jäävänsä pysyvästi. Hän kokeee kuitenkin tarvitsevansa lomaa jossain, jossa fasistit eivät hengitä niskaan.

Paria päivää myöhemmin koittaa Havana de Cielon perustamispäivän juhla, ja koko habi viettää karnevaalia. On kulkuettta jossa kuljetaan (yhä kanonisoimattoman) synthmorfissa olleen perustajan kuvaa, sisään 'castaa turisteja kokemaan ehkä viimeisen mahdollisuuden juhlia tätä. Ruokaa ja juomaa kuluu. Tasavalta pysyy enimmäkseeen hienovaraisesti näkymättömissä, ja sen osallisuus jää pariin juhlapuheeseen.

Madison kokee lähdön alla hienoista kehodysforiaa; hän tulee akuutisti tietoiseksi podimorfin tuntemusmaailman rajallisuudesta, ja se häiritsee häntä hieman.

Kukaan ei ole superinnokas palaamaan Fukimitsu Ayalle, mutta tännekään ei voi jäädä. Ryhmä egocastaa takaisin. Tutut kone- ja podikehot sekä kaivoksen harmaat käytävät ahdistavat, Drodro kuuntelee kuulumisia ja katsoo kuvia. Cale menee asteroidin pinnalle tuulettumaan.

Kaivoksella asiat ovat muuten menneet varsin hyvin – suoni on pysynyt laadukkaana, ja Drodro on hanskannut paikan toiminnan. Pauletan jäätyä pois värvätään uusi työntekijä. Valikointia tehdään hieman liikkeen kautta, ja päädytään inkarnoimaan erään pinta-aktiivin kaukainen sukulainen, indonesialainen robottioperaattori ja ammattiliittoaktiivi. Drodro hoitaa värväämisen.

Muutaman päivän kuluttua HR Patrice Rakotovao tulee juttelemaan Kwamen kanssa. Hän sanoo huomanneensa, että vaikka raporttien mukaan kaivoksella menee huonosti, henkilöstö on saanut bonuksia, ja pyytää selityksiä. Hän koettaa uhkailla, mutta Kwame ei tätä edes hahmota, vaan delegoi homman Calelle.

Epätavallisesti Patrice on oikeasti tehnyt töitään ja tajunnut, että työntekijöille kerrotaan yhtä ja johdolle toista – ja päätellen mm. Finnguala Sullivanin geologisista kertomuksista, työntekijöideen kuva on oikea. Patrice haluaa rikollisen otteilla osingoille, ja Cale ostaa tämän mukaan juoneen. Eniten Patricea on ilmeisesti kiukuttanut, että häntä on pidetty tollona; 1000 cr kuussa ostaa hänen yhteistyönsä ja tyynnytää hänen harmistuksensa.