Revision [1870]

This is an old revision of OutThere8 made by AdminDare on 2022-11-10 11:13:08.

 

Out There 8: Inhimilliset kontaktit


<--: 7: Pahan tiedon kilpikonna

"Oveni on sinulle aina avoin."
- Altair

 


Albert Jackan komentosilta


 (image: https://posthuman.karmavector.org/images/valtiot_mars_pov.jpg)

Lu Haigui kertoo selviytyjille heidän vaihtoehdoistaan, ja esittelee Aurinkokunnan tärkeimpiä valtioita. Järjestelmä itse tulee Tharsis-liitosta ja sanoo tietävänsä siitä eniten, mutta toisaalta Liitto on ihmiskunnan väkirikkain valtakunta, moniääninen liberaali demokratia. Hän sanoo, että CCS käy parhaillaan nelikon osaamisia läpi, ja on tutkimassa heidän mahdollisuuksiaan; jahka egocaster saadaan toimimaan, Liitosta pitäisi löytyä useimmille paikka. Altair saakin melko nopeasti työtarjouksen Marsissa sijaitsevasta Elysiumin kaupungista sopeuttajana, ja pian tämän jälkeen Kriang Kraille tulee toinen tarjous Noctisin kaupungista medteknikkona. Kriang Krai kokeneena ammattiliittoihmisenä lukee huolellisesti pienellä painetun tekstin, ja tajuaa, että vaikka Altairin diili näyttääkin hyvältä, hänen omansa on huomattavasti huonompi -- ja molempien sopimusten taustalla oleva sääntely on helvetillistä. Kehoa vailla oleville mielille tarjotaan määräaikaista työsopimusta, jonka pääasiallisena tarkoituksena on ansaita riittävästi omaan morfiin, mutta työehdot ja ihmisoikeudet tällaisessa tilanteessa olevalle ovat minimaaliset. Käytännössä kaikki palkka menee morfia varten, ja jos työtä vaihtaa, morfiin sijotetut säästöt menettää; työaikalainsäädäntö ja vastaavat ovat myös epäinhimillisiä. Kriang Krai kertoo muille, että tilanne, johon ryhmä Tharsis-liitossa joutuisi, olisi vain askeleen ylempänä orjuudesta, ja että 4000 egoa täältä päätyisivät samaan tilanteeseen. Poikkeuksena Fajar, joka on olemassaolevan tharsisliittolaisen forkki, ja joka ei siksi voi saapua Tharsis-liittoon lainkaan.

Muita mahdollisuuksia kartoitetaan. Sisemmän järjestelmän demokratiat, Tharsis-liitto, Luna-Lagrange ja Venuksessa sijaitseva Morningstar ovat kaikki pääpiirteiltään samanlaisia demokratioita. Ulkojärjestelmästä löytyy äärilibertaarinen Extropia, ja sosialistinen pseudodemokratia Titanin kansanyhteisö. Europa on itsenäinen, mutta siitä Haigui ei osaa paljon sanoa. Ainoa valtio, josta hän aktiivisesti varoittaa ryhmää on Jupiterin tasavalta, jota Haigui kuvailee fasistiseksi sotilasdiktatuuriksi ja jonka lakien mukaan ihmisiä ovat vain syntymäkehoissaan olevat ja koskaan egosiirtoa suorittamattomat henkilöt.

Berin


Berin pyytää aiemmalta esimieheltään Europalla asuvan forkkinsa yhteystiedot kirjoittaakseen tälle. Hän saakin nämä, ja Berin kirjoittaa forkilleen. Hän kertoo kuka on ja mitä hänelle on tapahtunut, ja tiedustelee, olisiko hänen mahdollista tulla myös asumaan Europalle, sallivatko paikalliset lait forkkauksen ja olisiko hän tervetullut. Europan Beriniltä tulee joidenkin tuntien kuluttua videovastaus. Täysin eri näköinen, mutta samalla tavoin liikkuva nelikymppisen näköinen nainen tervehtii Beriniä siskonaan, ja esittelee videolla kotiaan (kaksio Europan jääluolassa) sekä kuvia perheestään. Hän sanoo, että tilanne on hänelle hyvin hämmentävä, mutta hän kokee, että sikäli kun laki asian sallii, ei hän millään voi kieltää siskoaan saapumasta paikalle ja olemasta osa hänen elämäänsä. Europan Berin alkaa selvitellä, mitä laki tarkalleen forkkauksesta sanoo. Muutaman tunnin kuluttua tulee täydennysviesti, jossa on maallikoille tarkoitettua kuvausta laista -- forkkaaminen on luvanvaraista, muttei ilmeisesti laitonta, ja tavoitteena on hankkia kaikki tarvittavat luvat, niin että Berin voi muuttaa Europalle.

Berin saa myös Tharsis-liitolta tarjouksen meribiologisen teknikon tehtävästä Paradise Station -nimiseltä kiertorata-asemalta, jonka keinotekoista biosfääriä ollaan entisöimässä korkean tason yritysretriitiksi. Tarjoukseen kuuluisi neljän vuoden työsopmus kohtuullisilla ehdoilla - ei aivan yhtä hyvillä kuin mitä Altair olisi saanut, mutta siedettävillä kuitenkin.

Fajar


Marsilaisen popkulttuurimedian toimittaja ottaa yhteyttä Fajariin. Maineikkaan tähden nuorempi forkki on kiinnostava henkilö, ja media tahtoisi haastatella Fajaria sekä tehdä hänestä jutun. Haastattelu toteutetaan lähettämällä aluksille Lu Haiguin kaltainen asiantuntijajärjestelmä. Fajar suostuu tähän, ja vajaan vuorokauden kuluttua lähetys onkin toteutunut. Ektossa asuva järjestelmä presentoi fedoraan ja trenssiin pukeutuneena oravana, ja jututtaa Fajaria hänen menneisyydestään, nykytilanteestaan, ajatuksistaan forkkiveljestään sekä tulevaisuudensuunnitelmista. Haastattelija koettaa houkutella Fajarin osoittamaan katkeruutta menestynyttä versiota kohtaan, mutta Fajar ei tähän lankea; sen sijaan hän sanoo olevansa ylpeä tämän version saavutuksista, ja omien haaveidensa olevan myös musiikin saralla.

Haastattelu ilmestyy marsilaisessa mediassa joitain päiviä myöhemmin. Se on hieman erilainen kuin on sovittu, ja se tuntuu yritykseltä maalata Marsissa olevaa Fajaria pahikseksi. Ilmeisesti tämä on kohdellut malesialaisia palvelijoitaan kehnosti, ehkä rasistisesti, ja tästä on tosiaan käynnissä jonkinlainen skandaali; haastattelussa esitetään, että laivueessa oleva Fajar hämmästelee menestyneen forkkinsa käytöstä ja ei ymmärrä, miksi tämä toimisi näin. Poptähti-Fajarin vastine tietoon siitä, että hänestä on olemassa nuorempi forkki on muovinen ja selvästi PR-ihmisten kirjoittama: siinä epäillään forkin aitoutta, ja puhutaan muutenkin täysin ympäripyöreitä.

Fajar on hieman lohduton tilanteestaan, ja siitä, ettei hän pääse Tharsis-liittoon, ja pyörittelee mahdollisuutta jäädä aluksille luotsaamaan niitä takaisin kotiinpäin, jos jotain sellaista tarvitaan. Muiden mielestä tämä on huono ajatus.

Altair


Näkymä Gerlachin sylinteristäLu Haigui jäljittää Altairin Venukselle muuttanutta forkkia, ja löytääkin tämän yhteystiedot. Altair kirjoittaa forkilleen, ja saa vastauksen, joka on selvästi moneen kertaan uudelleenkirjoitettu. Psykologian ja itsensä tuntemuksella Altairille on selvää, että hänen forkkinsa ei ole kovin onnellinen. Hän asuu Gerlachin habitaattisylinterissä Venuksen kiertoradalla ja työskentelee sopeuttajana. Hän oli egosiirtynyt ensin Marsiin maapallon tuhouduttua, mutta egosiirto oli ollut kauhea kokemus; kun Mars oli alkanut ahdistaa häntä liikaa hän oli kokeillut uudelleen siirtoa Venukseen, mutta se oli ollut yhtä hirveää, ja hän oli todennut, ettei koskaan enää haluaisi tehdä sitä. Nyt hän kokee olevansa enemmän tai vähemmän loukussa ahtaassa sylinterissä, hänen ihmissuhdetilanteensa on ilmeisesti kaoottinen, ja vastaus on kirjoitettu lähinnä velvollisuudentunnosta. "En usko, että olisin henkilö jonka haluaisit tuntea paremmin" tekee aika selväksi, että tämä Altair ei toivo yhteydenottoja forkiltaan.

Lu Haigui toteaa myös, että koska Altair on olemassa Morningstar Constellationissa, ja koska Tharsis-liitolla on Constellationin kanssa sopimus ainutkertaisista identiteeteistä, forkin olemassaolo Venuksella estää Altairin saapumisen Tharsis-liittoon. Esitetty työtarjous Marsissa vedetään takaisin.

Penkomalla Bromon ruumaa Altair onnistuu paikantamaan kvanttilomitusyksiköitä. Nämä on tarkoitettu nimenomaan egocasterikäyttöön, ja Lu Haigui pystyy identifioimaan niiden parit. Valtaosa pareista on sijainnut Maassa ja on käyttökelvottomia, mutta aktiivisia pareja löytyy Lunasta (Nectarin kaupunki), Extropiasta, Jupiterin tasavallasta, ja Europalta (Conamara Chaosin kaupunki).

Kriang Krai


Kun egocasterin korjausmahdollisuus on löytynyt, Tharsis-liiton Common Continuity Services siirtää avaruusalusten pelastusoperaation yksityisen sektorin kumppanilleen. Fujizo-niminen jättiyritys on pyöräyttänyt tätä operaatiota varten käyntiin alayrityksen nimeltä Far Reaches Salvage, ja sitä edustava juristi tekee tarjouksen hylkytavarasta. Käytäntöjen mukaan näin kauan hylättynä olleiden alusten ja lastin arvosta merkittävä osa kuuluu löytäjille, ja yhtiö haluaa ottaa selviytyjät mukaan osakkaiksi. Ensimmäinen tarjous on 5% pelastettujen alusten hylkytavara-arvosta, sekä välittömästi aktivoituva henkilöllisyys sekä lyhyellä työsuhteella lunastettava ihmismorfi Selene Station -nimisellä Lunaa kiertävällä torus-tyyppisellä asemalla. Selene Station on itsenäinen entiteetti, joka ei ole Tharsis-liiton lakien alainen, ja niinpä ongelmat, jotka liittyvät forkkien olemassaoloon muualla eivät ole siellä voimassa. Näin ollen sekä Fajar että Altair voisivat myös muuttaa sinne. Vaikka koko hylkytavara-arvosta saatava omaisuus realisoituu vasta kun alukset on saatu jotenkin takaisin, jo tuntuvan kokoisella etumaksulla voi saada itselleen hyvän morfin ja kohtalaisen alkupääoman.

Kriang Krai kuitenkin tajuaa, että aluksella on 4000 tiedotonta egoa, ja että edes osuus hylkytavara-arvosta ei riitä hankkimaan heistä jokaiselle morfia. Hänelle myös selviää, että Tharsis-liitolla on kylmävarastossa 60 miljoonaa egoa, joista kaikille ei millään riitä morfia. Oletettavasti muut valtakunnat ovat vastaavassa tilanteessa. Tharsis-liiton kylmävarastoa puretaan hitaasti, lähinnä silloin kun hyperkorporaatiot tarvitsevat työntekijöitä ja voivat tarjota velkaorjuuden kaltaisia työsopimuksia, tai kun jonkun kylmävarastossa olevan sukulaiset tai ystävät keräävät riittävästi rahaa inkarnoidakseen jonkun näistä. Virtuaalimaailmassa egoja voisi toki ajaa halvemmalla, mutta sekään ei olisi ilmaista, ja lisäksi useimmille ihmisille pitkä oleskelu virtuaalitodellisuudessa on kuluttavaa ja altistaa mielenterveysongelmille.

Kokeneena ammattiliittoaktiiivina Kriang Krai alkaa neuvotella parempaa osuutta hylkytavaran arvosta. Ollakseen parempi neuvottelija hän kytkee morfinsa tunnevasteita normaalille tasolle, takaisin siitä kuristusotteesta, jossa hän on niitä pitänyt jo pitkään. Tämä auttaa häntä neuvottelussa, mutta viestinnän välillä hän tulee ajatelleeksi kapteeni Ash McGilliä, ja pyörittää mielessään niitä kymmeniä kertoja, jotka hän aktivoi tämän, kävi lyhyen keskustelun, sammutti, ja pyyhki pois. Nyt tämän tajuaminen häiritsee häntä.

Kriang Krai saa neuvoteltua selviytyjien osuuden 10%:iin. Nelikko toteaa myös, että he eivät aio pitää kaikkea rahaa itsellään, vaan ohjaavat sen osan, jota eivät tarvitse omiin mofeihinsa säätiöön, joka pyrkii inkarnoimaan mahdollisimman monet Bromolla olevista Pikiranin asiakkaista. Kaikkiin se ei millään riitä, mutta kohtalaisen suureen osaan kuitenkin. Hetken pohditaan, miksi rahat käytetään näihin kun pelkästään Marsissa on kuitenkin olemassa 60 miljoonaa muutakin kylmävarastossa, mutta todetaan, että näistä 4000:sta ryhmä on nimenomaan vastuussa.

Selene Stationin mahdollisuuksien avautuessa Fajar saa sieltä uuden työtarjouksen. Joku asemalla vaikuttavista yhtiöistä on keksinyt, että tässä on nuori lupaava artisti, josta todistettavasti on jo eri versiossa tullut jotain suurta, ja tarjoaa hänelle huomattavan hyvää työsopimusta näyttelijänä ja levyttävänä taiteilijana.

Haastatteluja


Nyt kun pois egocastaaminen alkaa näyttää mahdolliselta, todetaan että olisi hyvä selvittää, mitä nämä aluksella olevat 4000 egoa oikein ovat -- lähinnä, onko siellä henkilöitä, joita voisi käyttää yhtiön suuntaan vipuvartena saada vielä parempi diili, tai joku jota vaikutusvaltainen ulkopuolella kaipaa. Nelikko kehittää metodin, jossa egoja aktivoidaan hetkeksi Blue Rosen virtuaalitodellisuudessa, ja haastatellaan lyhyesti "rutiinikysymyksillä", kertomatta mistään kriisitilanteesta.

Egojen viimeinen muistikuva on varmuuskopiointi Pikiranilla, ja useimmat heistä vastaavat kysymyksiin auliisti, vaikka pari ihmetteleekin tällaista herätystä. Kuten odotettua on, useimmat ovat indonesialaisia ylemmän keskiluokan työntekijöitä, mutta ikä ja osaaminen vaihtelevat huomattavasti. Lyhyet haastattelut ovat hieman raskaita, eikä niitä jaksa tehdä aivan loputtomasti; 4000 haastattelua on suuri urakka, muttei toivoton. Blue Rosessa yhä hengaava Raquel otetaan mukaan haastattelemaan, ja hän tarttuu tähän mielellään. Lu Haiguille operaatiosta ei edes kerrota.

 (image: https://posthuman.karmavector.org/images/outthere_08_tutut.jpg) Päivien kuluessa alkaa vähitellen muodostua tietokantaa varastossa olevista egoista. Näiltä löytyy hyödyllisiä taitoja (kuten kiertorata-asemia huoltanut insinööri), aiempaa vaikutusvaltaa (entinen EU:n ministeri) -- ja jopa tuttuja, kun haastatteluja lukiessaan Berin tajuaa, että Gabriela Indemar -niminen eteläafrikkalainen robottiteknikko ja hänen kollegansa on myös varastoitujen egojen joukossa. Berin ei tiedä, miten tähän pitäisi suhtautua: hänen aluksensa Europalle oli kuitenkin lähtenyt liikkeelle ja jopa päässyt perille, joten ehkä Gabriela on jo olemassa toisaalla? Tiedustelut Europan Berinille kertovat, että Gabriela oli jatkanut Jupiterin tasavaltaan, ja tiettävästi elää edelleen siellä.

Suurempi järkytys osuu Kriang Kraihin, kun hän rutiinihaastatteluja tehdessään kuulee haastateltavan esittäytyvän Taman Sariksi. Vaikka ulkonäöltään tämä on fantsupelin default-hahmo, Kriang Krai tajuaa, että kehonkieli ja äänenpainot kertovat, että tämä on todella hänen kumppaninsa, niinikään Pikiranilla työskennellyt Taman. Kriang Krai menee lähes lukkoon, ei kerro itse kuka on, käy haastattelun nopeasti läpi, ja sitten sammuttaa Tamanin. Hän jää ihmettelemään, oliko tämä todellista, vai näkikö hän vain unta.

Kun pari viikkoa on käytetty haastatteluihin, Fujizo / Far Reaches Salvage ilmaisee kärsimättömyytensä tilanteeseen, ja haluaisi, että asiat etenisivät -- että sopimus allekirjoitettaisiin ja egocasteri aktivoitaisiin. Ryhmä pitää neuvottelun, ja kertoo yhtiölle käyneensä läpi kylmävaraston egoja. Yhtiö on kiinnostunut kuulemaan, ketä siellä on, mutta nelikko päättää sen sijaan viedä tiedon julkiseen levitykseen. Joka tapauksessa yhtiö ei ole niinkään kiinnostunut egoista -- he aikovat toimittaa ne Tharsis-liiton Common Continuity Servicesille -- vaan pelkästään aluksista.

Egocaster


Ryhmä rakettilauttailee Nagasawalle, jossa egocaster on edelleen virhetilassa. Kvanttikryptoyksiköt asetetaan paikalleen, ja sitten egocaster on miltei toimintavalmis -- ainoastaan VR-odotushuone on poissa päältä. Kun se käynnistetään, hallintaliittymä kertoo, että siellä on 7 egoa odottamasa prosessointia. Nyt toimiva hallintaliittymä ilman admin-koodeja ei vieläkään salli kuin rajallisen määrän asioita, joita näille voi tehdä -- joko lähettää eteenpäin, tai siirtää takaisin egosiltaan kytkettyyn morfiin.

7 egon henkilöllisyydet eivät ole tiedossa. Aikaleimoista kuitenkin näkyy, että kolme näistä ovat olleet 'casterissa 12 vuotta, ja neljä saapui myöhemmin. Ensimmäinen on oletettavasti matruusi Mark Belway Albert Jackalta, ja neljä viimeistä ovat selviytyjien tuonne lähetetyt forkit. Mitä näille kaikille voisi tehdä?

Ryhmä hakee Sei-Epson -mallisen pienen huoltomorfin, kytkee siitä irti kaikki järjestelmät paitsi näköaistin ja radiolähetin-vastaanottimen, ja sitten downloadaa Mark Belwayn egon siihen. Siirto toimii, ja joidenkin minuuttien päästä Belway herää morfissa. Välittömästi radiokanavalle alkaa tulvia sekavaa puhetta: Belway on ilmiselvästi paniikissa ja epäkoherentti. Ei ihme -- vaikka odotushuoneessa aika kulkee miltei kymmenkertaisella nopeudella, hän on silti ollut yli vuoden eristyksissä. Altair saa hänet hieman rauhoittumaan, ja hän tunnistaa Altairin samaksi henkiöksi, joka oli myös VR-odotushuoneessa. Hänestä ei kuitenkaan saa irti, mitä odotushuoneessa oli tapahtunut. Heti kun hänen morfiinsa kytketään ensimmäinen raaja, hän alkaa yrittää vahingoittaa itseään. Morfi sammutetaan, ja Belwayn ego siirretään sieltä erilliselle levylle.

Sama prosessi toistetaan kahden muun egon kanssa. Ensimmäinen näistä on Cristina Tiong -niminen filippiiniläinen rakennusinsinööri, Tanya Gomezin matkustaja. Cristina on täyspäisempi kuin Belway, ja osaa kertoa enemmän odotushuoneen tilanteesta. VR-ympäristön ongelma on ilmeisesti äärimmäinen virikeköyhyys, ja yhdessä VR-rejektion kanssa se on ajanut siellä vuosia olleita hulluuden partaalle. Tiong on selvinnyt yllättävän hyvin -- hän on yrittänyt murtaa ylläpitäjän käyttöliittymän salasanaa -- mutta hän sanoo, että hänen miehensä on yhä sisällä, ja hyvin huonossa kunnossa. Tiong tallennetaan niin ikään erilliselle levylle, ja hänen miehensä Berting noudetaan. Berting on lähes katatoninen, eikä pysty edes muodostamaan ymmärrettäviä sanoja. Hänetkin sammutetaan.

Sitten jäljellä on enää selviytyjien omat forkit. Berin tarjoutuu vapaaehtoiseksi hakemaan nämä pois ja sammuttamaan. Mietitään hetken, mitä näille pitää tehdä, mutta todetaan, että parasta on vain pyyhkiä ne pois. Yksi kerrallaan mielet haetaan Sei-Epsoniin, jonka kaikki aistit ja toiminnot on sammutettu, ja heti kun imurointi on suoritettu, morfi sammutetaan ja siellä oleva ego pyyhitään. Berin tekee tämän operaation, muut pysyvät enimmäkseen poissa.

Sen jälkeen egocaster on valmis käytettäväksi. Tämä viestitetään Fujizolle, joka lähettää Nectarin kaupungista Lunalta saattueelle avaruusalusinsinöörin. Insinööri saapuu useiden tuntien kuluttua, ja inkarnoidaan Sei-Epson -robottiin. Saapuja esittäytyy Jeanne-Marie Duclairiksi, ja sanoo tulleensa tutkimaan, mitä alusten korjaaminen vaatii. Uuden ihmisen kohtaaminen on viikkojen jälkeen hämmentävä kokemus, ja vaikka aluksi tulokkaaseen ei kauheasti luotetakaan, kun hän pyytää parempaa morfia, hänelle osoitetaan yksi Albert Jackalta löydetyistä sotilaskehoista. Sen voimin Duclair alkaa tutkia alusten korjaamista. Hän saa luvan tuoda paikalle myös toisen insinöörin avustamaan operaatiossa. Melko nopeasti kaksikko toteaa, että helpointa on korjata Albert Jackan putkisto, ja sitten siirtää sinne reaktiomassaa.

Lähtö


Egocasteri toimii, ja sopimus Fujizon kanssa on astunut voimaan. Ryhmä on valmis poistumaan. Sitä ennen he käyvät vielä kerran Blue Rosen fantasiamaailmassa pitämässä jäähyväisjuhlat. Näyttää siltä, että Berin on suuntaaamassa Europalle, muut Selene Stationille. Kolme viikkoa eristyksissä aluksilla on tuntunut kuukausilta.

Kriang Krai kertoo muille löytäneensä kumppaninsa Bromon egojen joukossa, ja sanoo toivovansa, että kenties hänen poikansakin on siellä. Muut kolme tarjoutuvat kaikki jäämään vielä pariksi viikoksi auttamaan tämän etsimisessä. Muutenkin jäähyväisjuhlat ovat lämminhenkiset, ja jopa Kriang Krai tuntuu löytäneen uudelleen jonkinlaisen inhimillisyyden. Hän sanoo kokevansa syyllisyyttä siitä, mitä teki kapteeni McGillille, mutta mitään ilmeistä keinoa hyvittää tämä ei ole.

Altair kertoo, että hänen forkkinsa on sanonut egocastin olevan karmiva kokemus, ja nyt hän on alkanut itse pelätä koko operaatiota. Hän ei tiedä, onko kyseessä psykologinen ongelma, jolle hän on itsekin altis, ja altistaako asian ajatteleminen häntä vain sille pahemmin. Kukaan ei tähän oikein osaa sanoa mitään.

Ryhmä päätyy värväämään läpi käymistään egoista lisää haastattelijoita, ja tällä tavoin nopeuttamaan huomattavasti haastatteluprosessia. Muutamassa päivässä kaikki 4000 egoa on käyty läpi. Enempää tuttuja kuitenkaan ei löydy. Kriang Krain poika on kateissa. Taman on yksi haastattelemaan värvätyistä; Kriang Krai esittäytyy nyt puolisolleen. Kummankaan näkökulmasta ero ei ole ollut pitkä - Tamanin mielestä vain pari tuntia, Kriang Kraille pari viikkoa. Taman hän on niin ikään järkyttynyt kuullessaan mitä on tapahtunut. Jossain vaiheessa kun hänkin tajuaa, että kun Sirichaita ei mistään löydy, hän sanoo että haluaisi itsekin keinon kytkeä inhimilliset tunteet pois päältä puhtaana selviytymiskeinona.

Lopulta kaikki egot on luokiteltu. Albert Jackalla ja muilla aluksilla Fujizon insinöörit jatkavat korjauksia, mutta nelikkoa ei tähän enää tarvita. Yksi kerrallaan ryhmän egot lähetetään avaruuden halki kukin määränpäähänsä.

Tunteja myöhemmin Nectarin kuukaupungissa Fajar, Kriang Krai ja Altair heräävät kukin kehossa, jonka ihossa tuntuu pistelyä ja jonka silmät ovat oikeasti kosteat. Heidän ympärillään niinikään aivan tavallisen ihmisen näköinen lääkintäteknikko esittää heräämiskysymyksiä. Egosiirto on sujunut vailla ongelmia kaikille, myös Altairille.

Valotuntien päässä Europalla Berin on niinikään inkarnoitu ihmiskehoon. Kun hän selviää alkutokkurasta, hänen forkkisiskonsa tulee huoneeseen, ja kaksikko halaa toisiaan kuin vuosien tauon jälkeen toisensa taas tapaavat perheenjäsenet.


Pelinjohtajan kommentteja


Out There oli mahtava kampanja pelauttaa. Yksinkertaisen perusidean ympärille oli kirjoitettu, piirretty ja 3D-mallinnettu paljon kaikenlaista, mutta ennen kaikkea kampanjan pelaajahahmot sopivat aivan mahtavasti tällaiseen eksistentialistiseen kauhuun. Pelin loppu oli niin optimistinen kuin mihin näillä lähtökohdilla mitenkään pääsee, ja suurimmat riskit matkalla sinne kohdistuivat tosiaan hahmojen mielenterveyteen.

Viimenen peli oli olosuhteista johtuen pakko pelauttaa etänä, mikä hieman häiritsi ja kavensi joidenkin juttujen emotionaalista impaktia. Onneksi impaktia oli yleisesti ottaen niin paljon, että lopulta vähän valjut kohdat jäivät paljon paremmin toimivien kohtien varjoon. Samaten pitkä tauko kahden viimeisen pelin välillä oli hieman sekavoittanut omaa päätäni ja olin välillä vähän hukassa siitä, miten asiat nyt oikein taas toimivatkaan.

Tämä oli ensimmäinen Eclipse Phase -kampanjani, joka todella pureutui maailman keskeisiin kysymyksiin, ja hyvä tavaton että se pureutuikin niihin hyvin. Nyt minulla on pelinjohtajana paljon parempi ote siitä, miten suhtaudun kehonvaihtoon, egosiirtoon, forkkaukseen, useisiin versioihin samasta henkilöstä, maailmanlopun aiheuttamiin traumoihin, ja mitä näitä vielä on. Kiitoksia kaikille osallistujille, olette mahtavia!


<--: 7: Pahan tiedon kilpikonna



CategoryPelit - CategoryOutThere
There are no comments on this page.
Perustuu Eclipse Phase -roolipelin, CC-NC-SA Posthuman Studios, 2008-. Pelijärjestelmänä GURPS.
Kampanja ja kuvitus CC-BY Dare Talvitie, 2015 - 2020 (paitsi jos muuta sanotaan):: Valid XHTML :: Valid CSS: :: Powered by WikkaWiki