Haunting Mars 3: Jos voisit tehdä mitä tahansa
<-- Haunting Mars 2: Vaarallinen työ - Haunting Mars 4: Paroni Clawsonin tanssiaiset -->
Fukumitsu Aya, maaliskuu 2147 CE / 13 AF
Pauletta Kalbille annetaan käyttöön vieraita varten varattu tyhjiöpodi, ja Cale käy tarkistamassa, että hänen itsetuhoisuutensa ei jatku. Edes puoliksi biologinen podikeho näyttää olevan Paulettalle vähemmän stressaava kuin täysiin synteettinen konekeho. Hän puhuu pitkään Calen kanssa, lähinnä inhimillisen kontaktin vuoksi. Pauletta on teksasilainene matalasti koulutettu mekaanikko, joka pyytää Calea etsimään hänen lapsensa. Cale lupaa tehdä kyselyitä, mutta tietää, että Lankeemuksessa uploadatut lapsett ovat lähes mahdottomia paikantaa.
TX käy vilkaisemassa Baruch Markezinisia. Onnettomuudessa morfinsa tuhonnut kreikkalainen ei ehtinyt edes tajuta mitä tapahtui, ja näyttää selvinneen ilman pahempia traumoja. Onnettomuuden videoista päätellen kyseessä ei ollut mikään aktiivinen itsemurhayritys, vaan pelkästään eskaloituva virhearviointien sarja. Periaatteessa tuhoutuneen morfin voisi veloittaa työntekijälttä, mutta TX merkitsee vahingon työnantajan piikkiin. Summa on joka tapauksessa hyvin pieni.
Seuraavana aamuna kvartaaliraportin väsäämineen alkaa. Näyttää siltä, että ensimmäisen kvaartaalin tuotantotavoitteista jäädään selvästi jälkeen, joten raporttipohja edellyttää sekä selitystä että toimenpideohjelmaa korjaamiseksi. Cale ja Kwame uppoutuvat tähän työhön: Kwame on ilmiömäinen talouslukujen kanssa, ja Cale tuottaa konsulttipuppua niin, että pää mene pyörälle. Madison ja TX pysyvät kaukana paperityöstä, ja sen sijaan tarttuvat käytännön asioihin. Madison vilkaisee kaivostyön ohjeita ja toteaa, että vastatulleet tarvitsevat enemmänkin mentoreita kuin toimenpideohjeita. Hän patistaa Ariadna Szymanskan ottamaan Chizoba Stylesin mentoroitavaakseen, ja Ariadna suostuu tähän vähän nuristen.
TX silmäilee muita vastasaapuneita ja koettaa varmistaa, että heillä on kaikki kunnossa. Aiemminkin kehojaa vaihtaneet ja Maan ulkopuolella eläneet Airi Tanaka, Vanda Angyal ja Verner Pettersson näyttävät sopeutuneen tilanteeseensa ja työtehtäviin ihan hyvin. Hankalimmassa asemassa ovat pitkän katkon jälkeiset infugeet, jotka ovat vaihtelevan pihallla. Pauletta Kalb on palannut töihin uudessa tyhjiöpodikehossaan ja Geeta Hamid opastaa häntä, Baruch Markezinis vitsailee jo vuoropäällikön kanssa eilisestä tapaturmasta ja Chizoba Styles on Ariadna Szymanskan tylyssä mutta osaavassa huolenpidossa. Ceropegia on ollut parissa otteessa aiemminkin poissa kylmävarastosta ja kertoo oleensa infomorfina jonkin aikaa, mutta tämä ei sopinut hänelle lainkaan; hänellä on kova motivaatio saada itselleen riittävästi rahaa oikeaan kehoon.
Necemyah Jensen vaikuttaa sulkeutuneelta ja aktiivisestti vastustaa TX:n keskusteluyrityksiä. Kapverdeläiseen siivoojaan ei saa yhteyttä, joten TX flagaa tämän tarkkailtavaksi ongelmien varalta.
Kvartaaliraportissa ekan kvartaalin huono tulos vieritetään kadonneiden työmaapäälliköiden harteille, ja toimenpidesuunnitelmasssa luvataan upeita kehitysaskelia seuraavalle kvaartaalille. Kwame kätkee ostetut ratalaskelmat syvälle budjettiin, ja Calen tuottama diipadaapa on näennäisen mainiota muttei oikeasti sido työryhmän käsiä mitenkään. Tosiasiassa tuloksen nostaminen vaatisi joko laskennallisten kulujen leikkaamista tai lisätyövuorojen teettämistä työntekijöillä, ja TX on kovasti tätä vastaan.
Rutiiniin
Parissa päivässä kvaartaaliraportti valmistuu. Ratalaskelmien avulla ammutaan ensimmäinen oikea lasti massaasingolla kiertoradalle. Tulevaa kvartaalia varten mietitään budjettikeinoja, ja eräs ajatus on työvuorojen määrän kasvattaminen. TX suhtautuu tähän ajatukseen hyvin kielteisesti.
Kaivostyö asettuu jonkinlaiseen rutiiniin, uusia onnettomuuksia ei tapahdu, ja tulokkaat alkavat sopeutua elämään Fukumitsu Ayalla. Työn ohella asteroidilla vietetään vapaa-aikaa. Madison järjestää kehotutttuusworkshoppeja niitä tarvitseville, ja ne ovat varsin hyödyllisiä. TX pitää bänditreenejä triolleen, ja alkaa myös pyörittää sosialistista lukupiiriä. Kwame ja Cale pelaavat wuxia-henkisiä toiminnallisia VR-pelejä, Cale sen lisäksi myös fyysisä pallopelejä muun henkilökunnan kanssa.
Lukupiiriin liittyvät Oginga Birgen, Om Tryn, Jason Tiziana ja Chizoba Styles. Näistä jokaisella on ammattiyhdistystaustaa Maasta, paitsi vasta 15-vuotiaalla Om Trynillä. Kaikki heistä ovat enemmän duunareita kuin älykköjä; Oginga on kunnon nyrkit pystyssä -henkinen luottamushenkilö, muut vähän hiljaisempia. Kaikki näistä ovat pitkän katkon jälkeisiä infugeita, ja lukupiiri muuttuukin välillä kehodysforian ja kotiplaneetan menettämisen traumojen käsittelypiiriksi. Etenkin katolinen Jason tuntuu olevan välillä Lankeemuksen jälkeisessä maailmassa todella hukassa.
Madison ottaa kontatia Vanda Angyaliin; tällä näyttää olevan Barsoomin liikkeeseen viittaava avatar ja kotipaikka Marsin eteläisissä erämaissa. Vanda on ainakin jossain määrin Liike-henkinen, mutta tällä hetkellä keskittynyt enemmän persoonalliseen kuin poliittiseen. Madison ja Vanda ovat hieman samantyylisistä oloista ja vähän samankaltaisessa tilanteessa; Vanda on ollut pari vuotta katkolla menetettyään kehonsa. Hänellä on perhettä ja tukiverkostoa kotihabissaan, mutta heillä ei ole riittävästi varaa ostaa hänelle uutta kehoa. Vanda jutttelee Madisonin kanssa paljon, ja Madisonin keksitty peitetarina saa stressitestiä.
Suunnitelmia
Viikon jälkeen Cale kysyy iltapalaverissa, mitä TX haluaisi oikein tehdä. TX on useita kertoja ilmaissut tyytymättömyyttään ryhmän etenemiseen ja halua vain rikkoa paikat ja käynnistää vallankumouksen. TX sanoo, että hän ei halua osallistua työntekijöiden olojen huonontamiseen. Puhellaan lisätyövuoroista ja vapaaehtoisuudesta, ja keinoista motivoida työntekijöitä, ja päädytään siihen, että työntekijöiden tulospalkkkiot voisi nostaa työnjohtajien tasolle.
Yunus Bankista ei vieläkään ole kuulunut mitään. Cale sanoo, että operaation voisi kuvitellakin olevan pitkä -- soluttautumiset kestävät kauan. Kuitenkin huoli kommunikaation puutteesta painaa kaikkia. Mietitään, mitä Yunus Bank oikein aikoo, ja ketä hän lopulta edustaa. Ei pidetä mahdottomana, että hän voisi olla toinen yritystaho, etenkin kun Cale on sitä mieltä, että koko operaatio on vähän kummallinen. Kwame kertoo tähän väliin havainneensa erikoisen asian: on olemassaa myös yritys Licorne de l'Est, Idän yksisarvinen, joka perustettiin samana päivänä kun ryhmä aloittti toimintansa. Sen nimi on miltei identtinen Licorne de l'Ouestin kanssa, mutta logo on erilainen, ja vaikka senkin omistus on kätketty, kätkeminen on tehty aivan eri tavoin kuin Licorne de L'Ouestilla. Sen kotipaiakaksi on rekisteröity pahainen asteroidimurikka, jolla ei ole kuin signaalimajakka.
Onko kyseessä kilpaileva yritys, vaiko jokin saman operoijan projekti? Vaiko kenties viesti, mutta kenelle, ja mitä se sisältää? Kwame aikoo jatkaa asian selvittelyä. Hän sanoo oppineensa, että yrityskuvioissa viime kädessä on aina kyse rahasta, mutta Cale sanoo, että tarpeeksi korkealle päästessä kyse on myös egosta: tarpeeksi korkealla yritysvallan kuvioissa olevat tyypit ovat aivan käsittämättömän pikkumaisia, ja käyttävät valtavasti energiaa vain tehdäkseen kiusaa toisille.
Kun ryhmä miettii tehtäväänsä, Madison kysyy, mitä kukin tekisi jos voisi tehdä mitä tahansa. Keskustelussa nousee esiin ajatus asteroidin ja sen sisältämien arvokaiden malmien pudottamisesta jonnekin Marsin tasangolle. Mutta mitä tästä seuraisi? Tharsis Terraforming Office pudottaa aina vähän väliä jääasteroideja erämaahan, ja Marsin matalalla väentiheydellä tämä ei yleensä ole mikään pulma. Toisaalta, valtavaa asteroidi voisi myös olla pelottava ase, ja jännäreissä aina välillä sellaisilla uhataan planeettaa.
Asian laillisia kulmia päätetään tutkia.
Löytöjä
Varovainen juridiikan tutkimus kertoo, että jos asteroidi putoaisi Marsin pinnalle, sen planetologiset seuraukset olisivat huomattavat, mutta asteroidin sisältämät rikkaudet kuuluisivat Tharsis-liiton tulkinnan mukaan sille, ei sen aiemmin omistaneelle yritykselle. Mitä todellisuudessa tapahtuisi on epäselvää, mutta planeetan erämailla yrityksillä ei ole oikein mitään tosiasiallista valtaa. Luultavasti asteroidin rippeet päätyisivät Barsoomin liikkeen käsiin. Tällaisista asioista on ennakkotapauksia, ja vaikka monesti Tharsis-liitto tuntuukin vain jättiyritysten käsikassaralta, niissä asioissa joissa se voi pistää yrityksille kampoihin, se usein tekee niin.
Fukumitsu Ayan kaivoksen alkuperästä puhutaan. Kaivos on ilmeisesti ollut olemassa jossain muodossa ainakin 15 vuotta: tunneleista löytyy välillä vanhaa roinaa, ja rakennetut tunnelit ovat olleet olemassa pitkään; niiden päälle on vaan vedetty pintasilaus uutta muovia ja johdotusta. Samalla kun kaivosoperaatiota ajetaan, mietitään, pitäisikö Shyam Anikki ja Florinda Grigor käydä etsimässä ja noutamassa. He ovat olleet poissa nyt kuukauden, ja heidän morfinsa ovat viikkoja sitten jo sammuneet, mutta jos ne ovat ehjiä, kaksikon saisi varmaaan takaisin -- tai sitten heidän kuorinippunsa voisi etsiä. Toisaalta oikeat kaivosasiantuntijat varmaan huomaisivat, että johtava nelikko ei tiedä oikein mitään kaivostyöstä; kaikesta päätellen Anikki ja Grigor ovat aivan oieasti osanneet hommansa ainain kaivostyön osalta.
Ennen kuin kadonneiden etsinnästä tehdään päätöksiä, Kwame löytää asioita Licorne de l'Estistä. Yritys on listautunut pörssiin, mutta sen arvo on aivan pähkinöitä -- mutta kurssi piirtää toistuvaa käyrää. Kwame on ryhtynyt dekoodaamaan käyrää, ja lopultta havainnut, se muodostaa sopivasti koodattuna yksinkertaisen viestin: HEXHAMSHIRE1912.
Calelle sanapari on tuttu. Hexhamshire: 1912 on suosittu MARG (Multiplayer Augmented Reality Game), monen pelaajan VR-roolipeli. Sillä on satoja ellei tuhansia pelaajiia eri puolilta Marsia, ja sitä pidetään hyvin laadukkaana. Se sijoittuu kahdensadan vuoden takaiseen fiktiiviseen Englantiin. Pidetään lähes varmana, että tämä viesti on suunnattu nimenomaan työryhmälle.
Ryhmä päättää lähteä käymään pelissä ja katsomaan, mitä sieltä löytyy. Tämä ajoitetaan Fukumitsu Ayan yöhön, jolloin kaivoksessa ei ole työvuoroa ja on epätodennäköistä, että kukaan ottaa työnjohtoon yhteyttä. Operaatioon viritetään turvajärjestely: muusa voi kiskoa heidät ulos, ja jos mitään reaktiota ei ole tullut moneen tuntiin, Madisonin irrottaaa pelistä aivan fyysinen yksinkertainen rele.
Virtuaalimaailmaan
Kun kaikki on valmistaa, ryhmä loggaa VR-interfacella sisään Hexhamshiren lähimpään serveriin. Luotuaan palveluun tilit he näkevät lyhyen tunnelmallisen intorelokuvan: historiallisella Pohjois-Englannin maseudulla on käynnissä pimeä talvi, ja korkeiden vuorten väleissä pienet kylät kyhjöttävät samalla kun paikallisen aateliston kaartanoissa vietetään tanssiaisia ja yössä vaanii yliluonnollisia uhkia. Peliin luodaan hahmot: ironisen kohtelias hovimestarihahmo toimii avustajana tässä. Hän kertoo, että Hexhamshire on "voimakkaan immersiivinen kokemus" ja että siellä pelattaaessa pelaajien ei tule ulospäin rikkoa pelin illuusiota puheilla tai teoilla, tai muut hahmot puuttuvat asiaan. Cale muistaakin, että Hexhamshirellä on maine kunnon tiukkapipoisena pelinä, jossa OOC-viestintää tai toimintaa ei katsella hyvällä. Nelikko on astumassa peliin yhtenä ryhmänä, ja he virittävät itselleen pelin ulkopuolisen viestintäkanavan pystyäkseen kiertämään offgametuskiellon.
Hahmoille valitaaan sosiaaliluokka ja arkkityyppi. Cale ja TX tekevät aatelispariskunnan, Madison heidän palvelijansa ja Kwame salapoliisiksi ryhtyneen pariskunnan pojan. Calella on eniten kokemusta VR-peleistä, TX:llä vähiten, ja hän innostuu hahmonsa väkertämisestä kunnolla. 1900-luvun alku on historiallisena aikana kaikille vähän hämärä, mutta peli antaa simultaanitukea. Sosiaaliluokat määrittävät, mihin paikkoihin hahmoilla on pelissä pääsy.
Kun hahmot on luotu, ryhmä astuu ovesta peliin. He ovat Harrowgaten kylässä, Pohjois-Englannin korkeilla kukkuloilla. Ilta on pimeä ja kapeilla kaduilla riehuu lumimyrsky. Sanomalehti kertoo kylän läheisen rotkon pohjalta löytyneestä ruumiista, ja alueen paronin kartanolla on juuri käynnissä tanssiaiset. Madison löytää käsilaukustaan lappuja, joissa kerrotaan mm. kylässä järjestettävistä nyrkkeilyotteluista.
VR-maailman tuotantoarvot ovat kohdillaan: peliä tuottanut Dog of War and Love on tunnettu erittäin laadukkaista peleistään. Kylmyys todella tuntuu, ja kaduilla kulkevat ihmiset näyttävät todellisilta. Kun ryhmä lähtee pyrkimään kohti tanssiaisia ja lähestyy hevosten vetämää kärryä, hevonen näyttää ja haisee oikealta (sanoo TX, joka on joskus kauan sitten Maassa eläessään jopa ratsastanut hevosella).
TX tajuaa ensimmäistä kertaa yli viikkoon tuntevansa olonsa inhimilliseksi: hän hengittää, painovoima vetää hänen kehoaan, ja hevosen karva tuntuu hänen sormiinsa lämpimältä ja sileältä. Jopa VR:ään kriittisesti suhtautuva Madison päätyy syöttämään hevoselle nauriin ja nyökkäilemään vaikutelman aitoudelle -- toki hevosen hän on nähnyt aiemmin vain opetusvideoissa.
Ryhmä nousee vaunuihin, ja kuljettaja lähtee viemään heitä kartanoa kohti.
Pelinjohtajan kommentteja
Pitkän tauon jälkeen rytmiltään vähän epätasainen peli, joka kuitenkin etenkin loppua myöten löysi hienosti vauhtinsa! Pelikuvauksen kirjoittaminen oli vaikeaa -- asioita jäi puuttumaan, ja järjestys on mitä sattuu.
Ensi pelissä sitten käänne muihin suuntiin, kun hahmot koettavat selvitä vaarallisessa Edwardin ajan Englannissa, Titanicin uppoamisen ja Suuren sodan puhkeamisen välissä.
<-- Haunting Mars 2: Vaarallinen työ - Haunting Mars 4: Paroni Clawsonin tanssiaiset -->
CategoryPelit - CategoryHauntingMars
