Devil and the Deep Black Sky 17: FNGs
<-- 16: Stressi - 18: Ryhmädynamiikkaa -->
"Jupiterin juntta saa maksaa hirmuteoistaan. Teidän aluksestanne jää jäljelle vain pölypilvi."
- Baharia-aluksen kaapannut Migen Bajramovic
- Baharia-aluksen kaapannut Migen Bajramovic
Saint Sunniva, Kalliston kiertorata, tammikuun alku 2145
Sukkula, joka tuo mukanaan vuoden 2145 tuoreet matruusit, telakoituu Saint Sunnivaan. Iglesias ja Acosta hakevat 21 tulokasta laivalle, näyttävät hytit joihin he voivat jättää tavaransa, ja sitten järjestävät heidät messikannelle kapteenin tervehdykseen. Kapteenin tervehdyspuhe on Iglesiasin kirjoittama. Tämän jälkeen nimetään saapumiserän ylimatruusit: tehtävään arpoutuvat Masterman sekä Al-Hamar.
Uusien matruusien joukossa näkyy yllättäen tuttuja kasvoja: Iglesiasin kaveri Julieta Abelló, Colemanin tuntemat Sarah London ja Piotr Sokolov, sekä Falkin LiquidState-toveri Jacob Lindh. Heidän saapumisensa palvelukseen tuli yllätyksenä kaikille, joskin Abelló oli maininnut aikeistaan Iglesiasille aiemmin. Lisäksi Lujan V:ltä Gerdrille siirtynyt ammattirikollinen Damian Lavezzi näyttää myös saaneen kesäisten rikostensa jälkeen tuomarilta valinnan joko asepalveluksen tai vankilan väliltä, ja valinneen asepalveluksen.
Tuoreiden matruusien paimentamisen välissä Europalla joululomaa viettäneet käyvät rekisteröimässä uudet implanttinsa tai lääkkeensä. Saint Sunniva lähtee Kalliston kiertoradalta partiotehtävälle. Joululoman aikana poliittinen tilanne ei ole muuttunut helpommaksi, mutta kireimmät paikat ovat kaukana Jupiterin kreikkalaisilla, ja tullipartiointi on kaukana vaikeista paikoista. Se onkin hyvä, koska uudessa matruusijoukossa on melkoisesti tekemistä. Heti ensimmäisenä päivänä Iglesias havaitsee Vettermolnin koettamassa murtautua Texidorin punkkaan (Abelló oli käynyt vihjaamassa tästä hänelle), ja syyttää Texidoria jonkun epämääräisen pakkauksen varastamisesta. Iglesias tekee Vettermolnille selväksi, ettei tällainen vetele. Texidorin laatikosta ei varastettua tavaraa löydy, mutta kundi näyttää niin niljakkaalta, että Iglesias ei usko hänen olevan viaton. Hän pelottelee Texidoria, ja Texidor pistää matruusiporukassa sanan kiertämään, että Vettermolnilta on kadonnut jotain, joka olisi hyvä saada takaisin. Kadonnut paketti paljastuu olutpaketiksi (joka ei tietenkään ole luvallinen) ja matruusi Hwang löytää sen matruusi Barrahanin hallusta. Paketti palautetaan, ja Vettermoln antaa sen veljelleen Lillehammerille.
Seuraavan parin päivän aikana vastatulleita perehdytetään laivaan ja sen palvelushaaroihin. Aliupseerit ja vanhemmat matruusit esittelevät omia osa-alueitaan aseistuksesta reaktoriin, ja vastailevat vaihtelevan älykkäisiin kysymyksiin. Himalia-kuun maatilalta kotoisin oleva de Arcio tuskailee tajutessaan, että melkein kaikki alat vaativat jotain kouluosaamista. Norrhjelm koettaa briljeerata reaktorimanuaaliosaamisellaan ja Coleman ei ole tästä kovin innostunut. Hwang silmäilee haaveillen de Vooghtia. Masterman vaikuttaa asialliselta ja särmältä.
Esittelyjen aikana vastatulleille käy selväksi, että suunnilleen joka kolmannella aluksen miehistöstä on Herido en Combate -kunniamerkki haavoittumisesta taistelussa, ja koneälyhyökkäyksessä kroppansa päästä alaspäin menettäneet aiheuttavat järkyttyneisyyttä. Matruusi Al-Hamar keksii kysyä alusjärjestelmäesittelyä pitävältä kersantti Holstilta, pitääkö paikkansa että sopiva osuma Saint Sunnivan keskiosaan voisi katkaista koko aluksen kerralla kahtia. Holst ei selvästikään olisi halunnut tätä kysyttävän, mutta vastaa, että tämä pitää paikkansa: rahtitilan kohdalta Hargrave-luokan fregatti on hauraimmillaan. Yksi jos toinenkin alkaa pohtia, oliko Saint Sunniva sittenkään aivan optimaalinen palveluspaikka.
Sosiaalista menoa
Acosta ja de Vooght löytävät viimein tilaisuuden jutella. Acosta pyytää anteeksi käytöstään joulukuussa, de Vooght on loukkaantunut siitä, että Acosta oli sen jälkeen välittömästi feidannut Europalle edes mainitsematta hänelle asiasta. Keskustelu on kiukuttelua ja vääntöä, eikä se oikein ratkaise mitään.
Aliupseerit vaihtavat kuulumisa vanhojen kavereidensa kanssa. Jacob Lindh sanoo lähettäneensä Falkille kyllä kirjeen aikeistaan astua palvelukseen, mutta se ei jostain syystä ollut päässyt sensuurista läpi. Hän ja Sarah olivat päättäneet mennä asepalvelukseen kesän tapahtumien jälkeen: molemmat arvelivat, että he saattaisivat herkästi olla miliisin silmätikkuna tästä eteenpäin, ja kansalaisuus tuntui parhaalta vastustuskeinolta. Sarah London sanoo myös, että sentään sotilaille maksetaan hyvin, ja hän tunnustaa Colemanille, että vastoin hänen odotuksiaan peruskoulutuskausi oli oikeastaan ollut aika hauskaa. Piotr Sokolov oli lähtenyt mukaan, koska Ger∂rin käsipallojoukkue ei kelpuuttanut häntä jäsenekseen, ja Sarah oli ehdottanut laivastoa vaihtoehtoiseksi suunnaksi. Kaikki kolme olivat päätyneet Saint Sunnivalle, koska sinne tänä vuonna ohjattiin poikkeuksellisen suuri erä, oletettavasti paikkaamaan laivan kärsimiä tappioita. Julieta Abelló sanoo olleensa jo harjoittelemassa pääalus Maria Magdalenalla, mutta hänen kaverinsa oli siellä joutunut johonkin pahaan sosiaaliseen tilanteeseen, ja molemmat olivat hakeneet parissa päivässä siirtoa. Abelló sanoo myös ymmärtävänsä, että pienemmällä aluksella yhden ihmisen valinnoilla on enemmän merkitystä.
Muut kuulumiset kotoa ovat aika rutiinia: kaikki tutut ovat hengissä ja puuhaavat samaa kuin aiemminkin. Kireä tilanne Autonomistiliiton kanssa on Ger∂rillä herättänyt taas poliittisen keskustelun tulevaisuudesta Tasavallan kanssa, ja tutut äänet haluavat hakea täyttä jäsenyyttä. Yllättäen radikaali vasemmisto ja oikeisto ovat puolestaan nielleet keskinäiset erimielisyytensä, ja ovat yhdessä sitä mieltä, että sen sijaan täyttä itsenäisyyttä pitäisi harkita.
Damian Lavezziin suhtaudutaan varoen. Lavezzi tuntuu ottavan sotilastoiminnan varsin tosissaan, tai ainakaan hän ei asetu poikkiteloin koneiston kanssa. Masterman ja Kneipz ottavat matsia huoltokeikan aikana; Masterman höykyttää Kneipzia, mutta asia tuskin jää tähän. De Arcio puolestaan erehtyy menemään valtausryhmän kuntosalille ja saa kimppuunsa tästä harmistuneen Winninkin. Tappelu menee sen verran rumaksi, että Acosta päätyy puhuttelemaan molempia, ja määräämään heille kolme vuoroa ylimääräistä palvelusta.
Hwang säikkyy sillalla olemattomia hälytyksiä. Al-Hamar osoittaa pätevyyttä asejärjestelmien kanssa, ja Vettermoln tuntuu ymmärtävän reaktorin jäähdytyksen päälle. Oikeaksi saapumiserän kauhukakaraksi paljastuu Texidor, sometähti Ger∂riltä, joka keksii huiputtaa Nielsonia päästämään itsensä, Al-Hamarin ja Hwangin aliupseerihyttiin kuvaamaan videota. Hytistä ei löydy mitään murskaavan noloa (laatikot ovat lukossa), mutta kameralle pelleillään alikersanteiksi naamioituneina. Al-Hamarilla ainakin on komediallisia lahjoja. Acosta epäilee, että hytissä on saatettu käydä, mutta koska mitään ei puutu, hän ei asiaa sen enempää tongi.
Texidor innostuu myös järjestämään hyttibileet, johon kaikki ei-työvuorossa olevat vuosikurssilaiset on kutsuttu. Ahtaassa hytissä musiikki pauhaa, jostain on löytynyt alkoholia ja nappeja, ja jopa vanhempi matruusi Astridsdottir on päätynyt paikalle. Vettermoln voittaa kaikki kädenväännössä siihen saakka, kunnes paikalle tuodaan vanhempi valtausmatruusi Myrland. Ravn ja Al-Hamar yllytetään viuhahtamaan aluksen halki aliupseerikannelle saakka, jossa he alkavat kähmiä toisiaan. Falk näkee heidät kameroista, samoin kuin luutnantti Jaramillon, joka on vähällä yllättää heidät. Falk käskee kaksikkoa piiloutumaan siivouskomeroon, hakemaan univormunsa ja sitten ilmoittautumaan hänelle tykkitornissa. Jaramillon huomio vältetään, ja Falk nuhtelee matruuseja, muttei heitä sen enempää rankaise.
Hyttibileissä katsellaan Texidorin tekemää videota. Masterman tajuaa, että jos tämä päätyy kenenkään muun käsiin, seuraukset voivat olla hurjat: väärillä arvomerkeillä esiintymisestä saattaa joutua koppiin. Hän häipyy bileistä tässä vaiheessa.
Logistiikkakannella Vettermoln ei pidä ilmastoinnin äänestä, ja purkaa pari metriä seinää korjatakseen sen. Iglesiasista tämä näyttää katastrofaalisen typerältä, ja hän haukkuu Vettermolnin sekä käskee tämän selittää tekemisensä Holstille. Holst on myös ensialkuun kauhistunut, mutta kun Vettermoln sanoo tietävänsä mitä tekee, Holst käskee häntä korjaamaan ilmastoinnin. Näin tapahtuukin. Tämän jälkeen Holst ilmoittaa muille aliupseereille, että hän tahtoo Vettermolnin alusjärjestelmiin.
Tullitarkastuksia
Rutiinkoulutuksen lisäksi Saint Sunniva suorittaa partiotehtäväänsä seuraavien viikkojen aikana. Tasavallan painovoimalinkoa käyttäville aluksille tehdään edelleen satunnaisia tullitarkastuksia, ja ensimmäiselle tällaiselle päätyy mukaan Lavezzi. Aliupseerit muistavat omat tullitarkastuskokemuksensa ja haluavat ainakin tietää, mitä Lavezzi salakuljettaa alukselle. Abelló kehotetaan pitämään asioita silmällä, mutta joko Lavezzi ei osta Konsortion alukselta mitään kiellettyä, tai sitten hän on osannut kätkeä ne niin hyvin, ettei kukaan paikanna niitä.Seuraava tullitarkastuskeikka on vestalainen matkustaja-alus nimeltä Baharia, matkalla Enceladukselle kreikkalaisten kautta. Alukset ovat asettumassa kohtauskurssille, kun Baharialla näkyy räjähdys, ja sieltä tulee hätäkutsu. Vanhan rahtialuksen fuusioreaktorissa magneettikenttä on pettänyt kesken polton, ja nyt aluksen peräpää on yhtä loimottavaa tulipalloa. Sekundääriräjähdyksiä on tapahtunut pitkin alusta. Baharian toinen reaktori toimii vielä, mutta alus on tuhoutumassa.
Saint Sunniva vastaa hätäkutsuun, ja kartoittaa nopean polton kurssin Baharian luo. Aluksen tavoittamiseen menee täydellä poltollakin kuusi tuntia; seuraavaksi lähin alus on 48 tunnin matkan päästä. Baharia on sen ajan omillaan. Kapteeni ja konemestari ovat menehtyneet ja aluksen egocaster on rikki. Matkustajamanifestin mukaan 200 matkustajaa ovat pääasiassa siirtolaisia, matkalla Autonomistiliittoon. Baharian kotihabitaatti, Vesta, on itsenäinen ja liittoutumaton, tosin sillä on autonomistisympatioita.
Joka tapauksessa kapteeni määrää pelastusoperaation käyntiin. Silta huolehtii viestinnästä ja tarkkailusta, ja samalla pitää varansa, ettei lähistöllä ole yllätyksiä. Asejärjestelmät toimivat sekundäärisenä tarkkailuna. Valtausryhmä laatii evakuointisuunnitelmia, alusjärjestelmissä ja lääkinnässä valmistaudutaan life supportin väliaikaiseen laajentamiseen 200 hengen tarpeisiin. Pitkään Saint Sunniva ei tätä kestä, mutta pari päivää kyllä.
Coleman arvelee, että reaktorionnettomuus voisi olla sabotaasia, tai että sabotaasilla olisi melko helppoa saada aikaan tuollainen onnettomuus. Hän toimittaa tämän Jaramillolle ja Falkille, jotka ovat tekemässä uhka-arviota evakuaatiosta. Mikäli joku tahtoisi sijoittaa Saint Sunnivalle vaarallisen henkilön, tämä olisi keino tehdä se. Viestintä toimittaa matkustajamanifestin, jota aletaan käydä läpi. Kuusi tuntia ei mitenkään riitä täyteen analyysiin, mutta jotain arviota se kyllä tuottaa.
Jännittävän varttitunnin kuluttua useimmat matruusit määrätään nukkumaan: kuuden tunnin matkan aikana Baharian hyväksi ei voi tehdä mitään, ja kun alus on kohtausetäisyydellä, kaikki sotilaat tarvitaan toimintakunnossa. Saint Sunniva kiihdyttää kohtaamisrataa kohti, parin tunnin kuluttua kääntyy ympäri ja aloittaa jarrupolton. Sukkulamiehistö alkaa valmistautua evakuointiin, ja pari suurta rahtikonttia tyhjennetään pelastuskäyttöä varten.
Taistelu
Muutaman tuhannen kilometrin etäisyydellä Iglesias huomaa yhtäkkiä sensoreista, että Saint Sunnivaa kohti on syöksymässä kylmiä metallikohteita, raidetykin ammuksia. Ne ovat miltei kohdalla. Iglesias lyö hälytysnappia, ja osumahälytys raikuu Saint Sunnivan halki.
Yhdeksän ohutta metallitankoa kiitää alusta kohti. Ne ovat käytännössä luoteja, mutta kohtausnopeus on useita kilometrejä sekunnissa. Viisi niistä on aluksen profiilin mukaisessa osumakulmassa. Tornissa istuva Al-Hamar onnistuu tuhoamaan yhden lähipuolustuslaserilla, ja ruorissa päivystävä Toksvig saa käännettyä alusta siten, että yksi menee ohi. Kolme muuta kuitenkin iskeytyy alukseen. Ensimmäinen osuu panssaroituun reaktorimassatankkiin, joka eristyy välittömästi muista. Toinen puhkaisee rungon logistiikkakannen kohdalla ja sotkee sähköjärjestelmät. Viimeinen iskee keulan asejärjestelmiin ja räjäyttää siellä olevan ohjuksen polttoainetankin. Ydinohjus itse ei räjähdä, mutta aluksen ohjukset ovat käyttökelvottomia kunnes joku saa syöttöjärjestelmän korjattua.
Hälytykset soivat ja matruusit pomppivat punkistaan. Nopea taktinen analyysi on huono: Saint Sunniva on perä viholliseen päin ja sen ohjukset ovat poissa pelistä. Sillä on jäljellä lasereita, droneja ja raidetykki, ja raidetykillä ei voi ampua kuin eteenpäin. Laserit taas ovat näin pitkän kantaman päästä tehoton ase. Jos vihollinen avaa tulen ohjuksilla, Saint Sunniva on pahassa pulassa.
Kapteeni syöksyy sillalle, Iglesias ottaa siltaupseerin paikan ja koordinoi sensoreita ja viestintää. Falk ryntää asejärjestelmiin, Coleman reaktoriin. Mikään ei ole välittömästi räjähtämässä. Logistiikkakannella Holst ja Hwang tukkivat rungossa olevan vuodon. Barrahan menee koskettamaan vahingoittuneeseen osaan runkoa, ja saa hirveän sähköiskun. Hänen lihaksensa kouristelevat ja pienessä painovoimassa hän sinkoaa kannen poikki; Hwang saa hänet kiinni ennenkuin hän osuu seinään. Vettermoln katkaisee sähköt.
Sillalla Iglesias saa viestin Baharialta. Viestittäjä sanoo olevansa Migen Bajramovic, ja kostavansa Jupiterin juntalle sen fasistiset hirmuteot. Falk tunnistaa nimen Baharian matkustajaluettelosta; marsilainen, joitain turvallisuusriskiflageja, muttei sen enempää kuin muillakaan.
Sillan konsolilla istuva Masterman saa luvan vaihtaa sensoreista viestintään, ja onnistuu tavoittamaan Baharian sisäisen viestikanavan. Aluksella vallitsee kaaos. Vaikuttaa siltä, että Bajramovic on tosiasiassa kaapannut aluksen vielä ehjät järjestelmät itselleen. Hän ei ymmärrä kaikkea mitä sanotaan, mutta de Vooght osaa tulkata, että Baharian järjestelmäinfomorfi tuntuu olevan hänen puolellaan. Aluksen matkustajat ovat pelästyneitä sivullisia.
Baharia ei kuitenkaan ole valepukuinen sota-alus, vaan pelkästään matkustaja-alus vailla edistyneitä aseita. Sen yllätysisku ei ole tuhonnut tai rampauttanut Saint Sunnivaa, eikä kapteeni aio antaa sille tilaisuutta toiseen laukaukseen. Saint Sunniva määrätään kääntymään keula ja raidetykki Bahariaa päin. Samaan aikaan Falk ampuu droneja ja valmistautuu vastaiskuun.
Valtauskannella Acosta pukee pienen ryhmän taistelupanssareihin, ja tekee kovan poistumisen ilmalukosta. Ilmalukko ampuu ilman ja sotilaat ulos, ja kaapeleiden varassa kolmikko kiepahtaa Saint Sunnivan keulaan korjaamaan ohjuspatterin laukaisimeen tullutta vauriota.
Reaktorikannella Coleman, Chemnitz ja Vilén toteavat tilanteen olevan heidän osaltaan rauhallinen, ja he keittävät teetä. Korjauspartio siirtyy logistiikkakannelta messiin ja reaktiomassavuodon pariin. Tajuton Barrahan heitetään sairastuvalle.
Baharia ampuu Saint Sunnivaa lasereillaan, mutta nämä eivät tältä etäisyydeltä tee kuin pieniä reikiä panssariin. Sillalla Iglesias tajuaa, että kapteeni Halkenhvad aikoo ampua Baharian taivaalta. Periaatteessa heillä on kuitenkin siellä vain yksi vihollinen, ja Falkin dronejen mikro-ohjukset voisivat surmata sen kirurgisella iskulla - jos he vain tietäisivät, missä kohtaa alusta hän on. Masterman ottaa yhteyden aluksen sisäviestintään, ja kysyy aluksen ylihoitajalta, missä kohdassa Bajramovic majailee. Hänelle annetaan piste lähellä matkustajakehän juurta; lisäksi aluksen infomorfi Dog of Isthmus toimii sen tietokonekeskuksesta käsin lähellä rahtikontteja. Nämä paikat sijoitetaan Baharian toimittamiin pohjapiirustuksiin ja Falk laskee tuliratkaisun. Kapteeni antaa ampumiskäskyn, ja droneista lähtee kaksi mikro-ohjusta täsmällisiin kohtiin. Baharian laserit ovat juuri viilenemässä, ja se yrittää ampua pari torjuntalaukausta, muttei onnistu.
Muutaman kymmenen sekunnin lentoajan jälkeen mikro-ohjukset törmäävät sen runkoon, ja kaksi pientä tulipalloa leimahtaa. Baharian matkustajakehä jää ehjäksi, mutta jälkimmäinen ohjus on liikaa rasittuneelle rungolle, ja perän rahtiosa taittuu irti aluksesta. Reaktorin voimansiirto katkeaa. Baharia on käytännössä kuollut, ja sen elämänylläpitojärjestelmä on pelkästään akkujen varassa.
Pelastustehtävä
Bogedal ja Hwang nousevat sukkulaan ajamaan pelastuslentoa. Panssaroiduksi evakuointimiehistöksi astuu pursimies Ayez, mukanaan Binselah sekä Sepulveda. Puolessa tunnissa sukkula on saanut rahtikontin vietyä Baharialle. Tässä vaiheessa Iglesias oivaltaa, että evakuaatiota suorittaa Ayez, mikä tarkoittaa, että mukaan otetaan vain henkilöitä, jotka täyttävät kiihkokatolisen biokonservatiivin ihmisen määritelmän. Niinpä Iglesias tarttuu tilaisuuteen vapautua siltaupseerin tehtävästä Fjellin hyväksi, ottaa itse toisen sukkulan sekä Toksvigin lentäjäksi, ja suorittaa toisen pelastustehtävän.
Baharian pyörivä matkustajarengas on sekavassa tilassa, ja se on täynnä transhumanistisen monipuolisia matkustajia. Ayez paimentaa näistä inhimillisimmät omaan sukkulaansa; eksoottisemmat olennot jäävät Iglesiasille. Matkustajia on jäljellä 120; näistä synteettisissä kehoissa olevat saavat matkustaa rahtikontin ulkopuolella. Lopulta ketään ei jouduta jättämään Baharialle.
Acosta ryhmineen saa ohjusjärjestelmän vauriot korjattua, ja siirtyy muihin rungon kolhuihin. Ne ovat onneksi hyvin pieniä.
Muutamassa tunnissa tilanne on rauhoittunut. Ainoa pahasti loukkaantunut on Barrhan, muutama muu on saanut pieniä kolhuja hämmingissä. Kapteeni Halkenhvad puhuu miehistölle. Hän toteaa hälytystilanteen olevan ohitse ja vihollisuuden johtuneen nähtävästi yksittäisestä fanaatikosta matkustaja-aluksella. Hän myös sanoo miehistön suoriutuneen hyvin.
Iglesias sanoo Mastermanille, että tämän kannattaa ehdottomasti pyrkiä siltakoulutukseen, mikäli moinen alkuunkaan kiinnostaa.
Pelinjohtajan kommentit
FNGs = Fucking New Guys, sotilaat, jotka eivät ole vielä olleet taistelussa.
Pelin rakenne oli vähän epätasainen; paljon aikaa käytettiin alkupuolen orientaatiohömppään ja tyhmäilyyn, mistä johtuen lopun avaruustaistelun monia kohtia käsiteltiin hyvin nopeasti. Tuloksena esim. hyökkääjän tarkat motivaatiot, evakuoinnin detaljit yms. jäivät käsittelemättä. Näihin kyllä palataan seuraavassa pelissä.
Yhdeksän pelaajan peli voisi olla logistinen painajainen, mutta suhteellisen jouhevastihan tämä sujui. Olin ihan varautunut pelkkään kaaosmenoon, mutta kaikilla osallistujilla oli todella hyvä ote siihen, mitkä asiat toivat kiinnostavaa pelisisältöä. Hyvin tehty!
Tämä taisi olla kampanjan ensimmäinen avaruustaistelu, jossa Saint Sunnivaan oikeasti osui - ja myös ensimmäinen avaruustaistelu, jossa olin oikeasti laskenut nopeuksia, kiihtyvyyksiä ja energiamääriä. Vaikka fiilis voi olla, että partiofregattia ammutaan koko ajan, itse asiassa edellinen yhteenotto jossa Saint Sunniva oli osallisena taisi olla kuusi kuukautta sitten.
Avaruustaistelussa vihollinen oli tosiaan Saint Sunnivaan nähden alivoimainen, ja sen oikeastaan ainoa järkevä keino oli itsemurhaava yllätysisku. Sen lopputulos oli onnenkauppaa: sillä oli pieni mahdollisuus rampauttaa Saint Sunniva täysin, suuri mahdollisuus ärsyttää sitä, ja kohtalainen mahdollisuus haavoittaa sitä. Lopputulos osui suunnilleen haavoittamisen luokkaan. (Testasin taistelua muutaman kerran ennen peliä, ja eräässä niistä tuli kyllä hieno worst-case -skenaario: Saint Sunnivalla kaikki heitot failasivat, ja keihäät osuivat komentosillalle sekä reaktoriin. Tämä olisi johtanut vähän erilaiseen lopputulokseen.)
Seuraavassa pelissä fokus on avaruustaistelun jälkien siivoamisessa, uusien matruusien lopullisessa sijoittamisessa, laivan nykyisissä sosiaalisissa kuvioissa sekä upseerikisassa.
<-- 16: Stressi - 18: Ryhmädynamiikkaa -->
CategoryPelit - CategoryDeepBlackMainStory - CategoryPelit2144 - CategoryPelit2145 - CategoryDeepBlack
